HS-analyysi: Täysi romahdus vai V-muotoinen toipuminen? Pörssien notkahdus sai sijoittajat laskemaan korona­viruksen talous­vaikutuksia - Talous | HS.fi
Talous

HS-analyysi: Täysi romahdus vai V-muotoinen toipuminen? Pörssien notkahdus sai sijoittajat laskemaan korona­viruksen talous­vaikutuksia

Koronaviruksen talousvaikutusten arviointi on vaikeaa. Vertailukohtaa on jouduttu hakemaan sadan vuoden takaa.

Jalankulkijat käyttivät kasvosuojuksia Tokiossa tiistaina. Kuva: Philip Fong / AFP

Julkaistu: 25.2. 17:45

Tällä viikolla maailman sijoittajat heräsivät uuteen mahdollisuuteen: Entä jos koronaviruksesta tuleekin ensimmäinen maailmataloutta vakavasti horjuttava kulkutauti yli sataan vuoteen?

Osakekurssit laskivat maanantaina eniten kahteen vuoteen ja hermostuneisuus jatkui tiistaina. Aiemmin koronavirus oli aiheuttanut pienempiä notkahduksia mutta niistä huolimatta pörssit ovat takoneet helmikuussa uusia ennätyksiä.

Mahdollisuus talouden katastrofaalisesta pysähtymisestä kohosi, kun raportoidut tartunnat Italiassa ja Etelä-Koreassa lisääntyivät äkillisesti. Silti osakekurssit ovat yhä lähellä huippujaan. Markkinoilla katsellaan ja ollaan varuillaan.

Parhaita sijoitus- ja talous­asiantuntijoita lienevät tällä hetkellä virologit ja sosiaalipsykologit.

 Neljän seinän sisällä pysyvä ihminen ei tuota talouteen arvoa työllään tai kulutuksellaan.

Koronaviruksen talousvaikutukset leviävät itse tautia nopeammin.

Länsimaissa ei tarvitse kuolla joukoittain ihmisiä, jotta niiden talous kärsisi. Taloudelliset vahingot syntyvät pääasiassa toimista, joita ihmiset tekevät taudilta suojautuakseen. Neljän seinän sisällä pysyvä ihminen ei tuota talouteen arvoa työllään tai kulutuksellaan.

Historiasta on vaikea löytää osviittaa siitä, mitä on luvassa, jos koronavirus leviää ympäri maailman. Aiemmista taudeista ebola ja sars jäivät vaikutuksiltaan kauas pelätyimmistä skenaarioista.

Todellista pandemiaa pitää etsiä yli sadan vuoden takaa. Espanjantauti surmasi kymmeniä miljoonia ihmisiä vuosina 1918–1919. Valitettavasti espanjantaudin vaikutuksia talouteen on vaikea arvioida, koska tilastot ja tutkimustieto ajalta ovat huteria. Samaan aikaan käytiin ensimmäistä maailmansotaa.

Espanjantauti surmasi paljon työväestöä. Suurin osa tutkimuksesta on tullut kuitenkin siihen tulokseen, että taudin taloudelliset vaikutukset jäivät lyhytaikaisiksi. Suurimpia vaurioita kärsivät palvelu- ja viihdealat.

 Tuotantoketjuista on tullut maailmanlaajuisia ja verkottuneita.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan on epätodennäköistä, että vastaavasta epidemiasta selvittäisiin nykypäivänä yhtä pienillä talousvaikutuksilla. Sota-aikaan ihmisillä lienee ollut suuri paine pysyä töissä. Kotiin jääminen oli vaikeampaa sosiaalisten turvaverkkojen puutteen takia.

Terveydenhoitojärjestelmät ja kulkutauteihin varautuminen eivät maailmassa ole koskaan olleet yhtä kehittyneitä kuin nyt. Talousjärjestelmä sen sijaan ei ole ennen ollut näin haavoittuvainen. Syy on siinä, että tuotantoketjuista on tullut maailmanlaajuisia ja verkottuneita.

Kiinan osuus maailmantaloudesta on kasvanut voimakkaasti. Silti edellinen kuukausi on osoittanut, että pelkät Kiinan ongelmat eivät riittäneet pelästyttämään länsimaisia sijoittajia. Taudin riistäytyminen käsistä länsimaissa olisi taloudelle aivan eri asia.

Maailmanpankki arvioi Bloombergin mukaan vuoden 2015 raportissa, että espanjantaudin kaltainen epidemia voisi syödä maailman bruttokansantuotteesta viisi prosenttia.

Oxford Economics puolestaan arvioi, että kansainvälisestä terveyskriisi voisi maksaa maailmantaloudelle yli tuhat miljardia dollaria. Sen laskelman lähtökohtana on lyhyt, mutta erittäin kova tärsky taloudelle.

Taudin hinta kertyy työpoissaoloista, tuottavuuden heikkenemisestä, matkustamisen siirtymisestä, tuotantoketjujen häiriintymisestä ja kaupan ja sijoitusten vähenemisestä.

 Osakekurssien viime vuoden kova nousu lisää riskiä siitä, että tilaa on kovallekin pudotukselle.

Koronaviruksen kohdalla on puhuttu paljon V-muotoisesta toipumisesta. Siinä talouden pysähtyminen jäisi lyhytaikaiseksi ja menetykset otettaisiin nopeasti kiinni. Kesällä elettäisiin jo normaaliaikaa. Tämä teoria kuitenkin olettaa, että taudin leviäminen saataisiin kuriin.

Euroopan komission selvitys vuonna 2006 tuli siihen tulokseen, että mahdollinen pandemia ei luultavasti olisi vakava uhka Euroopan kansantaloudelle siinäkään tapauksessa, että inhimillinen kärsimys olisi suurta. Taloudessa pahiten kärsisivät turismi ja kauppa.

Turismin todennäköinen hiipuminen on huono uutinen varsinkin koronatartuntojen aallosta kärsivälle Italialle, joka muutenkin roikkuu taantuman partaalla.

IMF:n nykyinen arvio on, että virus pyyhkii talouskasvusta vain yhden prosentin kymmenyksen. Riski tämän luvun kasvamisesta on kuitenkin suuri, kuten järjestön pääekonomisti äskettäin myönsi.

Entä pörssit?

Osakekurssien viime vuoden kova nousu lisää riskiä siitä, että tilaa on kovallekin pudotukselle, jos tauti leviää.

Toisaalta markkinoita tukee se, että odotukset keskuspankkien tukitoimista kasvavat aina, kun talouteen ilmestyy kupru. Taloushuolien lisääntyminen on jo lisännyt sijoittajien odotuksia siitä, että keskuspankit Yhdysvalloissa ja Euroopassa laskevat ohjauskorkojaan kesällä.

Keskuspankkien kykyä elvyttää taloutta kriisin hetkellä on kuitenkin epäilty. Jos ihmisillä on huoli terveydestään, ohjauskoron muutos ei luultavasti saa heitä lähtemään elokuviin tai ravintolaan.

Koronavirus jatkaa leviämistä: Italiassa nyt yksitoista kuolonuhria, Iranissa hikoilevana tv:ssä esiintynyt apulais­terveys­ministeri sai tartunnan

Koronavirus jatkoi osakemarkkinoiden alamäkeä: Yhdysvalloissa viime päivien kurssisyöksy jyrkintä yli vuoteen

Onko koronavirus lähestymässä käänne­kohtaansa? Suomalais­professori uskoo tämän viikon olevan ratkaiseva

Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

Suomalaismies kertoo tilanteesta koronaviruksen eristämässä hotellissa Teneriffalla: ”Oven alta oli tullut ilmoitus, että hotelli on suljettu”