Helsingin pörssissä viikosta tuli heikoin sitten euro­kriisin: osakkeiden arvosta pyyhkiytyi 10 prosenttia – Yhdys­valloissa osakkeet jatkoivat laskuaan - Talous | HS.fi
Talous

Helsingin pörssissä viikosta tuli heikoin sitten euro­kriisin: osakkeiden arvosta pyyhkiytyi 10 prosenttia – Yhdys­valloissa osakkeet jatkoivat laskuaan

Helsingin pörssi vajosi viikon aikana 10 prosenttia eli enemmän kuin kertaakaan vuoden 2011 jälkeen.

Helsingin pörssi lähti laskuun perjantaiaamuna. Kuva: Sami Kero / HS

Julkaistu: 28.2. 7:50, Päivitetty 28.2. 23:16

Helsingin pörssi jatkoi perjantaina koronaviruspelkojen käynnistämää vajoamistaan, kun osakkeet halpenivat yli kolme prosenttia.

Pörssin viikosta tuli lopulta heikoin sitten vuoden 2011 ja eurokriisin. Suosituimpien osakkeiden hinnanmuutosta kuvaava OMX Helsinki 25 -osakeindeksi putosi viikon aikana 10 prosenttia.

Yhdysvalloissa osakkeet olivat perjantaina laskussa, mutta kaupankäynnin loppupuolella keskeiset osakeindeksit kirivät selvästi. S&P 500 -indeksi laski 0,82 prosenttia ja Dow Jones 1,39 prosenttia. Nasdaq nousi 0,01 prosenttia.

Viikon aikana S&P 500 laski 11,49 prosenttia, Dow Jones 12,36 prosenttia ja Nasdaq 10,54 prosenttia. Osakkeet ovat halvenneet Yhdysvalloissa yhtä paljon viikon kuluessa viimeksi vuonna 2008, jolloin rahoitusmarkkinoiden kriisi kärjistyi investointipankki Lehman Brothersin vararikkoon.

Suomalaisista osakkeista kovia kokivat muun muassa Nordea ja Fortum, joiden osake halpeni viikossa noin 12 prosenttia. Nokian ja Koneen osakkeet menettivät arvostaan noin kymmenyksen eli osakekurssien yleisen laskun verran.

Myllerrys alkoi maanantaina, kun viime viikonlopun tiedot koronaviruksen leviämisestä Italiassa pelästyttivät sijoittajat. Epidemian vaikutukset levisivät yhä laajemmalle talouteen. Yritykset kertoivat toinen toisensa jälkeen, että koronaviruksella on jo heikentävä vaikutus niiden tulokseen.

”Kyseessä on ihan todellinen talouden jarrutus. Siinä mielessä markkinareaktio on täysin ymmärrettävä”, sanoo Mandatum Lifen korkosijoitusjohtaja Juhani Lehtonen.

Muiden rahoitusalan ammattilaisten tapaan Lehtonen seurasi viikon aikana tiiviisti tartuntojen etenemistä ja niiden vaikutusta markkinoihin.

Hän kuvaa markkinoiden tilannetta turbulentiksi. Vielä ei kuitenkaan olla noin vuosikymmenen takaisissa tunnelmissa. Silloin finanssikriisi ja eurokriisi ravistelivat markkinoita vielä kertaluokkaa kovemmin.

Epävarmuutta on lisännyt se, että koronavirus on rahoitusmarkkinoiden ulkopuolinen eli eksogeeninen kriisi, jossa kukaan ei voi tietää lopputulemaa tai varmuudella vaikuttaa siihen. Sama tilanne oli esimerkiksi heti Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Sen sijaan eurokriisissä ja kauppasodassa on ratkaisu ollut löydettävissä osapuolten neuvotteluilla.

Yhdysvaltojen osakkeet eivät ole koskaan aiemmin historiassaan pudonneet huippulukemistaan kymmentä prosenttia yhtä nopeasti. Erilaisten sijoittajien myyntipaineet ovat näkyneet markkinassa koko viikon.

”Liikkeet ovat nopeita. Siellä on aiempaa enemmän spekulatiivisluonteisia toimijoita”, Lehtonen sanoo.

Markkinoilla kauppaa tekee aiempaa enemmän muun muassa passiivisia rahastoja, hedge-rahastoja ja muita toimijoita, joiden pitää toimia ennalta määrättyjen strategioiden tai sääntöjen mukaisesti. Käytännössä moni markkinatoimija joutuu tällaisten viikkojen aikana pakkomyynteihin.

”Tämä tarjoaa meidän kaltaisille pitkäjänteisemmille sijoittajille myös mahdollisuuksia”, Lehtonen sanoo.

OP:n pääanalyytikko Antti Saari arvioi, että markkinoilla on herätty siihen, että koronavirus ei ole hetkeen katoamassa mihinkään.

”Tällä tulee olemaan isot taloudelliset vaikutukset alkuvuoden aikana. Markkina on ottanut sen erityisen raskaasti, koska alla oli todella voimakasta kurssinousua. Yhdysvalloissa on nytkin tultu vasta lokakuun tasoille”, Saari sanoo

Saaren mukaan koronaviruksen vaikutukset ovat hyvin erilaisia eri yhtiöihin. Kurssit tulevat kuitenkin alas laajasti, kun sijoittajat kotiuttavat voittoja ja haluavat katsoa markkinoita hetken sivusta.

Yhdysvaltojen 10-vuotisten valtionlainojen korot laskivat perjantaina ensimmäistä kertaa historiassa alle 1,2 prosentin. Koron painuminen kertoi siitä, että sijoittajat halusivat siirtää varojaan turvallisena sijoituskohteena pidettyihin sijoitustuotteisiin, vaikka niistä ei kertyisi kummoista tuottoa.

Valtionlainojen houkuttelevuutta lisää se, että muut sijoituskohteet tuntuvat nyt niin epähoukuttelevilta. Rahat pitää laittaa johonkin, ja pankkitalletuksissa korko on suursijoittajille negatiivinen.

Koronaviruksen aiheuttamat talousongelmat ovat lisänneet odotuksia siitä, että keskuspankit pyrkisivät elvyttämään taloutta pikavauhdilla. Toisaalta niiden elvytysvara ei ole järin suuri alhaisen korkotason takia.

Allianzin talousneuvonantaja Mohamed El-Erian varoitti Twitterissä, että keskuspankeilla ei ole keinoja palauttaa taloudellista toimeliaisuutta nopeasti ennalleen.

El-Erianin mukaan keskuspankeilla on rahoituskriiseissä mahdollisuus korjata ongelmia. Silloin niiden pitää estää rahoitusmarkkinoiden häiriön siirtyminen ihmisten käytökseen ja sitä kautta talouden pyörien hidastumiseen.

Nyt kyseessä on kuitenkin reaalitaloudesta kumpuava äkillinen kriisi, jossa ongelma lähtee liikkeelle ihmisten käyttäytymisen muutoksesta.

Virusta pelkäävät ihmiset saattavat siis pysyä kodeissaan, vaikka korkojen taso olisi kuluttamiseen suotuisa.

HS seurasi tässä jutussa perjantain markkinakäänteitä. Seuranta on päättynyt, mutta luettavissa alta.

Lue seuranta täältä:

Lyhyeksi myynnissä pyritään hyötymään osakkeen halpenemisesta – Helsingin pörssissä on yksi yhtiö ylitse muiden sijoittajien vedonlyönnissä

Suomen talouskasvu kääntyi loppuvuonna jyrkkään laskuun

Finnair saattaa joutua tekemään lomautuksia, antoi tulosvaroituksen