Öljyn hinnan romahdus iskee Venäjän kautta myös Suomeen - Talous | HS.fi
Talous|Markkinat

Öljyn hinnan romahdus iskee Venäjän kautta myös Suomeen

Öljyn hinnan lasku hidastaa Venäjän talouden kasvua, heikentää valuuttaa ja vie valtion verotuloja.

Öljyn hinta on ollut laskussa, kun koronaviruksen jarruttama maailmantalous on heikentänyt öljyn kysyntää tuntuvasti. Kuva Saudi-Arabian öljyntuotantoalueelta Ras Tanurasta. Kuva: Ahmed Jadallah / Reuters

Julkaistu: 9.3. 5:16, Päivitetty 9.3. 16:34

Öljyn hinnan romahdus voi johtaa pitkäänkin halvan öljyn kauteen. Se iskisi kiertoteitse myös Suomen talouteen, sillä tärkeän vientimaan Venäjän talous on yhä riippuvainen öljytuloista, arvioivat ekonomistit.

Öljy halpeni maanantaiaamuna noin 30 prosenttia, kun maailman suurin öljyntuottaja Saudi-Arabia ilmoitti laskevansa öljyn hintaa ja lisäävänsä tuotantoa. Halpeneminen alkoi jo perjantaina, kun öljyntuottajamaiden kartelli Opec ja järjestöön kuulumaton Venäjä eivät onnistuneet saamaan aikaan sopimusta öljyntuotannon rajoittamisesta.

Niin kutsuttu Opec+-kokoonpano oli kutsuttu ylimääräiseen kokoukseen, jossa oli tarkoitus sopia päivittäisen tuotannon supistamisesta 1,5 miljoonalla barrelilla. Tarkoitus oli jarruttaa öljyn hinnan laskua. Öljyn hinta on ollut pidempään laskussa, sillä koronavirusepidemia on hidastanut maailmantalouden kasvua ja vähentänyt öljyn kysyntää tuntuvasti.

Sopimus kaatui ennen kaikkea Venäjän vastustukseen. Saudi-Arabia reagoi tähän aloittamalla hintasodan.

Edessä voi olla pitkä halvan öljyn kausi, arvioi Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.

”Jos Saudi-Arabia on aloittamassa täysimittaisen hintasodan, on vaikea argumentoida, että tämä olisi markkinoiden ylilyönti. Tämä tilanne voi kestää, ja hinta voi itse asiassa laskea enemmänkin riippuen siitä, kuinka tosissaan saudit ovat”, von Gerich sanoo.

”Jos Opec+ ei pääse sopimukseen jonkinlaisista tuotantorajoituksista, on vaikea nähdä, että hinnat mitenkään nopeasti pompsahtavat takaisin. Niin kauan kuin maailmantalouden epävarmuus jatkuu ja ennen kuin koronavirukseen saadaan selvyyttä, hinnoilla on lyhyellä aikavälillä enemmän laskupainetta.”

Kansainvälinen energiajärjestö IEA ennustaa, että tänä vuonna öljyn kysyntä vähenee koronaviruksen vuoksi. Kyseessä olisi ensimmäinen kerta sitten vuosien 2008–2009 finanssikriisin, kun öljyn kysyntä supistuu koko vuoden tasolla.

Mikäli tuottajamaat eivät pääse sopuun tuotannon rajoituksista ja öljyn hinta pysyy matalalla pitkään, iskee se todennäköisesti ensimmäiseksi Yhdysvaltojen liuskeöljyntuottajiin, joiden tuotantokustannukset ovat korkeat.

”Pitkittyessään tämä johtaa liuskeöljyalalla varmasti konkursseihin”, von Gerich arvioi.

Perinteisesti on ajateltu, että öljyn hinnan lasku hyödyttää maita, jotka käyttävät tuontiöljyä. Tämä ajattelutapa on muuttunut, sanoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.

”Suhde öljyn hintaan on muuttunut länsimaissa. Aiemmin ajateltiin, että matala hinta on meille etu ja alentaa kustannuksia. Nyt olemme yhä enemmän riippuvaisia öljymaiden kysynnästä. Meidän vientimme suuntautuu sinnekin”, Koivu sanoo.

Suomen talous kärsii tilanteesta sitä kautta, että tärkeän vientimaan Venäjän talous heikkenee.

Venäjä on varsin riippuvainen öljyntuotannosta, ja öljyn hinnan lasku iskee talouteen useita reittejä, sanoo Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen vanhempi ekonomisti Vesa Korhonen. Öljyn hinnan lasku hidastaa talouden kasvua ja vähentää vientituloja ja valtion verotuloja.

Noin puolet Venäjän kokonaisviennistä tulee raakaöljyn, öljytuotteiden ja maakaasun viennistä. Valtion verotuloista 40–50 prosenttia ja koko julkisen talouden tuloista noin viidennes tulee öljy- ja kaasusektorilta. Vaikka maa on pyrkinyt vähentämään riippuvaisuuttaan energiasektorista, kehitys on ollut hidasta.

”Venäjä on edelleen hyvin vahvasti energiasta riippuvainen talous. Jos hinnat tulevat alas, he kärsivät siitä aika rajusti”, von Gerich sanoo.

Nordean Koivun mukaan öljyn hinnan lasku uhkaa viedä pohjan presidentti Vladimir Putinin investointiohjelmalta, johon oli ladattu suuria toiveita. Samalla heikkenevät näkymät Venäjän talouskasvulta, jonka odotettiin jatkuvan ainakin maltillista tahtia tänä vuonna.

Venäjän taloudellinen asema on kuitenkin vahvistunut niin, että maa kestää öljyn hinnan laskun, Korhonen arvioi.

”Vaikka talouden kasvu Venäjällä on ollut aika hidasta, talouden tasapaino on aika hyvällä tolalla. Heillä on todella iso vaihtotaseen ylijäämä ja valuuttavaranto sen vuoksi hyvinkin riittävä. Valtion tuloista kerättyyn vararahastoon, Kansallisen hyvinvoinnin rahastoon, on kerrytetty hyvin rahaa. Kyllä siellä on puskureita.”

Vaikka Venäjän merkitys Suomen vientimarkkinana on viime vuosina vähentynyt, maalla on edelleen merkitystä suomalaisille vientiyrityksille. Noin viisi prosenttia Suomen viennistä suuntautuu Venäjälle.

”Kun öljyn hinta putoaa, Venäjän vientitulot putoavat. Se heikentää ruplaa jonkin verran. Se pudottaa Venäjän tuontia. Se on se ympyrä, joka iskee enemmän tai vähemmän Suomen vientiin Venäjälle”, Korhonen sanoo.

Maanantaina rupla heikkeni runsaat kahdeksan prosenttia suhteessa dollariin.

Korhonen ei kuitenkaan pidä vaikutusta Suomelle järin suurena.

”Vaikutus Suomen taloutta ajatellen on rajallinen.”

Energia|Öljyn hinta sukelsi alimmilleen yli vuoteen

Kommentti|Öljyn hinta­romahdus merkitsee kartellin mahdin loppua