Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtajan Christine Lagarden mukaan koronaviruspandemia heikentää tuntuvasti taloudellista toimeliaisuutta euroalueella.
”Koronaviruksen leviäminen on ollut merkittävä šokki euroalueen sekä maailmantalouden kasvunäkymiin ja voimistanut markkinoiden epävakautta”, pääjohtaja Lagarde sanoi torstaina lehdistötilaisuudessa.
Torjuakseen pandemian vaikutuksia EKP ilmoitti lisäävänsä rahapoliittista elvytystään. Tehostustoimia on kolme.
Keskuspankki lisää arvopapereiden ostoja tilapäisesti 120 miljardilla eurolla. Lisäksi se aloittaa kaksi erillistä rahoitusoperaatiota. EKP tarjoaa pankeille tarvittaessa edullista lainaa turvatakseen rahoitusjärjestelmän toiminnan.
Toisessa rahoitusoperaatiossa se antaa pankeille lainaa, jos ne ylläpitävät rahoitustaan koronavirusepidemiasta kärsiville yrityksille. Edullisimmillaan pankit voivat saada keskuspankilta lainaa –0,75 prosentin korolla, jotta ne voisivat turvata pienten ja keskikokoisten yritysten rahoituksen.
Lainojen negatiivinen korko tarkoittaisi, että EKP maksaisi pankeille, jos ne nostaisivat lainaa. Toisin sanoen se tekisi lainoista pankeille erittäin houkuttelevia.
Rahoitusoperaatioiden perimmäinen tarkoitus yrittää huolehtia siitä, että yritykset pystyisivät jatkamaan liiketoimintaansa pandemian aiheuttamista tilapäisistä ongelmista huolimatta.
EKP:n pankkivalvontaviranomainen ilmoitti erillisessä tiedotteessaan, että pankkien vakavaraisuusvaatimuksia kevennetään tilapäisesti. Vakavaraisuusvaatimusten keventämisellä pyritään myös siihen, että pankit lisäisivät rahoitustaan yrityksille, joiden liiketoimintaa koronaviruspandemiasta on haitannut.
Neuvosto päätti torstaina pitää ohjauskorot pysyvät ennallaan. Se tarkoittaa, että perusrahoitusoperaatioiden korko on 0,0 prosenttia, pankkien talletuskorko –0,50 prosenttia ja maksuvalmiusluoton korko 0,25 prosenttia.
Talletuskoron pitämistä ennallaan –0,50 prosentissa on siinä mielessä yllätys, että markkinat odottivat EKP:n asettavan sen –0,60 prosenttiin.
Nykyisin EKP ostaa markkinoilta arvopapereita kuukausittain 20 miljardin euron arvosta. Näitä ostoja jatketaan normaalisti, mutta niiden lisäksi loppuvuoden aikana arvopapereita ostetaan ”ylimääräisesti” 120 miljardin euron arvosta.
EKP ei kuitenkaan onnistunut toimillaan rauhoittamaan sekasortoisia markkinoita, mikä sinänsä ei ole yllättävää. Sen keinot ovat rajalliset ja markkinoiden sekasorron ollessa poikkeuksellisen voimakasta, tuskin kukaan pystyy laaja-alaista paniikkia yhdessä päivässä lievittämään.
Viime viikolla saman kohtasi Yhdysvaltojen keskuspankki. Se kevensi yllättäen rahapolitiikkaa 0,50 prosenttiyksiköllä 1,00–1,25 prosentin vaihteluväliin, mutta se ei sijoittajia hetkauttanut.
Torstaina julkaisemassaan suhdannekatsauksessa EKP arvioi, että euroalueen talous kasvaa tänä vuonna 0,8 prosenttia. Se olisi 0,3 prosenttiyksikköä vähemmin kuin joulukuussa laaditussa ennusteessa.
Pääjohtaja Lagarde kuitenkin huomautti lehdistötilaisuudessa, että viime päivien tapahtumien takia ennuste on jo jossain määrin vanhentunut.
