Eurooppalaiset pörssit romahtivat torstaina, kun koronavirusepidemian aiheuttamat pelot pahenivat ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kielsi kielsi matkat Yhdysvaltoihin valtaosasta Euroopan maita 30 päivän ajaksi.
Jo aiemmin yhtiöt ovat antaneet tulosvaroituksia. Euroopan keskuspankki päätti torstaina lisätä elvytystään tilapäisesti 120 miljardin eurolla.
Joko kaikki tämä vaikuttaa tavallisen suomalaisen taloudenpitoon? Onko syytä olla huolissaan pörssikurssien lisäksi esimerkiksi asuntojen arvostuksista tai työpaikoista?
OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo, että Trumpin päätöksen jälkeen riski finanssikriisin kaltaisesta syvästä mutta lyhyestä kuopasta on noussut korkealle nopeasti.
”Nyt vaikuttaa siltä, että olemme onnekkaita, jos pääsemme tästä yli lyhyellä taantumalla. Tällaisilla šokeilla on taipumusta iskeä talouden heikkoihin kohtiin ja puhkaista syntyneitä kuplia. Näiden jäljet voivat olla pidemmät kuin alkuperäisen šokin. Tästä on kokemusta monin tavoin viime vuosikymmenellä.”
Heiskanen kuitenkin muistuttaa, että syvästä mutta lyhytaikaisesta notkahduksesta talous selviää paremmin, kuin pitkästä ja loivasta kuopasta.
”Finanssikriisissäkin kuluttajat toipuivat nopeasti, ja asuntomarkkinoidenkin notkahdus jäi lyhyeksi. Nytkin perustilanne kuluttajien taloudessa on hyvä.”
Osakekurssien hurjan laskun Heiskanen näkee osin johtuvan poikkeuksellisen pitkästä nousukaudesta ja korkeista arvostustasoista. Sitä taustaa vasten muutokset ovat aina voimakkaita, kun markkinoille tulee jokin yllättävä häiriö, Heiskanen sanoo.
OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Hän muistuttaa, että vastaavia osakekurssien alamäkiä nähtiin viimeksi vuoden 2018 lopussa, mutta tuolloin markkinat toipuivat nopeasti. Sama on mahdollista tälläkin kertaa, mutta se riippuu siitä, miten pitkään koronaviruksen aiheuttamat ongelmat jatkuvat.
”Kukaan ei varmasti tiedä, minkä skenaarion mukaan tilanne etenee. Vaikka koronavirus vaikutukset menisivät nopeasti ohi, niin millaisen reaktion tämä jo sai taloudessa aikaan? Mitkä tulevat olemaan talouspoliittiset reaktiot ja miten Euroopan keskuspankki toimii?”
Tavalliselle suomalaiselle sijoittajalle Heiskasella on vanha tuttu ohje: Ei kannata tehdä hätiköityjä päätelmiä, ja on syytä muistaa hajauttaminen.
Hänen mukaansa suuri kysymys on nyt, noudattaako koronaviruksen leviäminen samaa kaavaa kuin Kiinassa.
”Jos näin käy, viruksen vaikutukset poistuvat kohtuullisen lyhyellä aikajänteellä, ja sen jälkeen taloudessa palataan normaaliin tilaan.”
Työmarkkinoilla koronaviruksen vaikutuksia on jo ollut nähtävissä Suomessakin, esimerkiksi Finnair on käynyt yt-neuvotteluja ja lomauttanut henkilöstöään.
”Kun talouskasvu hidastuu, vaikuttaahan se sitten laajemmallakin. Myös teollisuudessa edessä voi olla lomautuksia, mutta vielä siitä ei ole merkkejä”, Heiskanen sanoo.
”Finanssikriisin aikana kotitaloudet reagoivat uutisiin voimakkaasti, mikä näkyi sitten kulutuksessa ja myös asuntomarkkinoilla. Nyt en näkisi ongelmia asuntomarkkinoilla, sillä kotitalouksien tulokehitys on ollut hyvä ja lainojen korot ovat matalalla.”
Nordean Suomen-pääekonomisti Tuuli Koivu sanoo Trumpin päätöksen heijastavan yleistä paniikkia.
”Tämä tulee heijastumaan talouteen valtaisalla voimalla, kun ihmisten käyttäytyminen muuttuu. Kiinan kehityskaari, jonka negatiiviset vaikutukset olivat huomattavat, näyttäytyy nyt positiivisena skenaariona. Ongelmien laajetessa ne yleensä vahvistavat toinen toistaan.”
Koivun mukaan Trumpin päätös merkitsee taantumaa euroalueelle. Hänen mukaansa suurin vaikutus tulee kuitenkin siitä, että ihmiset jäävät kotiin koronaviruksen takia, mikä pysäyttää kulutuksen.
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.
Koivu sanoo Kiinan toimineen esimerkillisesti koronaviruksen aiheuttamien taloudellisten ongelmien torjunnassa. Kiinasta voisi hänen mukaansa ottaa oppia Suomessakin, jos koronavirus alkaa vaikuttaa selkeästi kuluttajien käyttäytymiseen ja kuluttamiseen.
”Pitäisi kaikin keinoin välttää tilannetta, että yritykset kaatuvat likviditeetin puutteeseen. On hidasta toipua, jos annetaan konkurssiaallon iskeä.”
Koivun mukaan koronaviruksen leviäminen vaikuttaa joka tapauksessa muillakin alueilla kuin arvopaperimarkkinoilla.
”Ihmiset muuttavat käyttäytymistään. Sellaiset häiriöt näkyvät nopeasti talouden kasvuluvuissa ja kuluttajien tunnelmassa.”
Hän ei kuitenkaan usko koronaviruksen heijastuvan pikaisesti asuntojen kysyntään tai hintaan. Nordea julkaisi torstaina uuden ennusteen Suomen talouskasvusta.
”Suoraan sanottuna ennusteessa ei vielä ole edes pohdittu koronaviruksen vaikutuksia asuntomarkkinoille. Jos sokki on lyhytaikainen, en näkisi tällä olevan vaikutuksia hintoihin, varsinkin kun korot pysyvät jatkossakin matalina. Ongelmien pitkittyessä tilanne voi toki olla ihan toinen.”
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Niku Määttänen sanoo keskeisen huolensa olevan nyt kansanterveys eikä osakekurssien suunta.
”Kiinasta ja Etelä-Koreasta tulee jo hyviä uutisia, mutta nyt on kysymysmerkki, miten Euroopan maat pystyvät rajoittamaan taudin leviämistä.”
Yhdysvaltain päätös lentojen estämisestä vaikeuttaa Määttäsen mukaan sekä eurooppalaisten että amerikkalaisten vientiyritysten toimintaa. Hän arvioi, että edessä voi olla vielä lisää samantapaisia toimenpiteitä.
”Vientiyritykset sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa saavat vähemmän uusia tilauksia, koska eurooppalaisten yritysten edustajat eivät voi lentää Yhdysvaltoihin kauppaa tekemään, ja päinvastoin.”
Määttäsen mukaan nyt on vaarana, että koronaviruksesta johtuvien liikkumisrajoitusten aiheuttamista tilapäisistä ongelmista jää pitkäaikaisia vaurioita talouteen.
”Näin voi tapahtua, jos yritykset, joiden toiminta on muuten terveellä pohjalla, ajautuvat tilapäisten ongelmien vuoksi konkurssiin. Riskiä voidaan pienentää huolehtimalla rahoitusjärjestelmän toimivuudesta muun muassa keskuspankkien toimesta.”
Määttäsen mielestä joissakin tilanteissa voi olla perusteltua, että valtiot itse rahoittavat yrityksiä, esimerkiksi antamalla maksuaikaa yritysten maksamille veroille ja työnantajamaksuille.
Tuotantoketjujen katkeaminen voi Määttäsen mukaan nopeasti heijastua myös suomalaisyritysten toimintaan. Jos nämä joutuvat supistamaan toimintaansa, seurauksena saattaa olla rahoitusvaikeuksia ja lomautuksia.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Niku Määttänen.
Elokuussa Määttänen aloittaa Helsinki graduate school of economicsin (GSE) makrotaloustieteen professorina. Hän sanoo, että riippuu täysin koronaviruksen aiheuttamista ongelmista ja niiden kestosta, miten suuria vaikeuksia kansantaloudelle koituu.
”Jos tilanne pitkittyy ja tuotantoketjut katkeavat, tästä voi seurata konkursseja ja luottotappioita. Sitten koronavirus on koko talouden ongelma.”
Määttäsen mukaan on kuitenkin tultava vielä paljon huonoja uutisia, ennen kuin kriisi vaikuttaisi asuntomarkkinoihin. ”Korkonäkymähän on entisestään alaspäin.”
”Mutta jos koronavirus aiheuttaa pitkäkestoisen taantuman, se vaikuttaa monella alueella. Sitten osakemarkkinat laskevat tästä vielä paljon lisää.”
Swedbankin pääekonomisti Heidi Schauman arvioi Donald Trumpin päättäneen matkustuskiellosta osin siksi, että ilmoituksesta olisi hyötyä presidenttivaalikampanjassa.
”Hän tekee hyvin radikaalin vedon, joka näyttää kannattajista fiksulta. Mutta tauti on jo Yhdysvalloissa”, hän sanoo.
”Toimintatapa on täysin erilainen kuin Kiinassa, jossa suljettiin ovet ulospäin, jotta tauti ei leviäisi.”
Hän ennustaa, että markkinat ovat levottomat siihen saakka kunnes saadaan tieto siitä, että koronaviruksen tartuntojen huippu on Yhdysvalloissa ja Euroopassa ohitettu.
”Kyllähän Eurooppa ajautuu aivan varmasti taantumaan, ja ehkä globaali talouskin”, Schauman sanoo.
Schaumanin mukaan esimerkiksi pankkien riskianalyyseja on jo muutettu niin, että pahinkin skenaario otetaan nyt huomioon.
Pankkien laskelmissa otetaan Schaumanin mukaan jo selvästi huomioon se, että koronaviruksen aiheuttamat talousvaikutukset voivat olla pitkäkestoisiakin. Silloin muutkin taustalla olleet talouden ongelmat voivat nousta pinnalle.
Schaumanista on selvää, että nyt eletään jonkinlaista välivaihetta, mutta pankin omille asiakkaille ei ole annettu erityisiä neuvoja.
”Jokainen toimikoon oman riskiprofiilinsa mukaan.”
Sijoittajan kannalta turvallisia sijoituskohteita on Schaumanin mielestä vaikea antaa.
”Ruoka-ala voi olla sellainen. Ihmisten pitää kuitenkin syödä”, hän pohtii.
Schauman sanoo itse pitävänsä siitä ”vähäeleisestä” viestinnästä, jota Euroopassa ja esimerkiksi Suomessa hallitus on harjoittanut.
”Kuunnellaan niitä, jotka oikeasti tietävät lääketieteellisistä ongelmista.”
