Sijoittajat kertovat miltä torstain kurssi­romahdus tuntui: ”Olo oli kuin pikkupojalla karkkikaupan ovien auetessa”

Kurssien vuoristorata on myös tunteiden vuoristorataa, ammattisijoittajat myöntävät.

Pörssivälittäjiä kuvattiin New Yorkin pörssissä torstaina, jolloin osakekurssit laskivat rajusti.

13.3.2020 18:09 | Päivitetty 13.3.2020 20:51

Helsingin pörssin osakekurssit laskivat torstaina enemmän kuin koskaan historiansa aikana. OMX Helsinki 25 -osakeindeksi laski päivän aikana 10,1 prosenttia.

Osakekurssit laskivat torstaina Euroopassa yli kymmenen prosenttia ja Yhdysvalloissa noin kymmenen prosenttia.

Esimerkiksi Dow Jones -indeksi heikkeni eniten päivässä sitten lokakuun 1987.

Britanniassa kurssilasku oli kovinta sitten vuoden 1720, jolloin spekulaatio Etelämeren kauppakomppanian osakkeista karkasi käsistä.

https://twitter.com/TViherkentta/status/1238364575059324928

Torstai oli päivä, jolloin syystä tai toisesta – todennäköisesti Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin matkustuskieltoilmoituksen laukaisemana – tilannekuva koronaviruksen vaikutuksista muuttui ympäri länsimaita ratkaisevasti.

Miltä silloin tuntui olla pörssissä tai salkunhoitajana vastaamassa asiakkaiden varoista?

OP-ryhmän Suomi-rahastojen salkunhoitaja Teemu Salonen kertoo olonsa torstaina olleen ensimmäiseksi kuin pikkupojalla, jolle karkkikaupan ovat aukeavat.

”Täytyy vaan varoa, ettei ahmi liikaa kerralla, ettei tule maha kipeäksi.”

Perusteluna oli se, että tilanne on erittäin houkuttava pitkän ajan sijoittajalle.

”Omasta mielestä on monia hyviä oston paikkoja. Suomalaisissa yhtiöissä taseet ovat kunnossa ja osinkotuotot ovat hyviä korkotasoon verrattuna vaikka niitä leikattaisiin – jatkossakin.”

Nordean varallisuudenhoidon päästrategi Antti Saari kertoo seuranneensa tilannetta kollegoidensa kanssa torstaina ”jopa epäuskoisena”.

Nordean päästrategi Antti Saari.

”Tietäähän sen, että romahdukset ovat mahdollisia, mutta aika hurjaa kyytiä on ollut jo muutama viikko. Kollegan kanssa juuri juteltiin, että kolme viikkoa sitten kaikki oli hyvin eikä ketään tuntunut koronat kiinnostavan. Sitten yhtäkkiä tajutaan että tämä on paljon isompi juttu.”

Aktian varainhoidon Eurooppa-salkunhoitaja Janna Haahtela on samaa mieltä taantuman koosta.

”Markkinan mukaan kysymys ei ole enää siitä, tuleeko taantuma, vaan kuinka syvä siitä tulee.”

Aktian varainhoidon Eurooppa-salkunhoitaja Janna Haahtela

Haahtelan mukaan vastaavia kurssilaskuja on aiemmin nähty vasta silloin, kun talous antaa jo viestejä taantuman tulosta.

”Pörssikurssit ottavat yleensä pohjat puoli vuotta ennen taantuman loppua. Nyt on nähty iso korjausliike, vaikka taantumaa ei vielä ole.”

Pitkään alalla ollut Haahtela sanoo, ettei hän muista tällaista epäsuhtaa ennen olleen markkinoilla.

Mutta niin kauan kuin virus jatkaa leviämistä, tilanne on hauras.”

Nordean Antti Saari kertoo seuraavansa tarkasti Yhdysvaltain pörssin tapahtumia, koska Nordeassa painotetaan osakesalkkujen hajauttamisen tärkeyttä eri markkinoille.

”Se on ollut aivan käsittämätöntä touhua. Eilen miinus seitsemän, sitten kovaa vauhtia plussalle ja hirveä sukellus. Ihan plussalle asti ei lopulta päästy”, hän sanoo.

”Tällainen vuoristorata saa ainakin meikäläisen verenpaineen pikkasen nousemaan.”

Kaikki kolme ammattisijoittajaa alleviivaavat sitä, että lyhyellä tähtäimellä mitä tahansa voi tapahtua, eikä osakkeiden hintojen pohjakosketushetkeä kukaan pysty ennakoimaan.

”Twiittasin juuri, että aamulla tiesin, että tästä tulee laskupäivä, mutta nyt tiedetään että onkin erinomainen nousu. Ja nyt kurssit ovat taas kääntyneet. Tämä on hullua liikettä. Pörssikurssithan osaavat ylireagoida, se tiedetään”, Saari kertoi perjantaina puolenpäivän aikaan.

Eurooppalaisiin osakkeisiin erikoistunut Aktian Haahtela muistuttaa, että torstain korjausliike oli peräti suurin koskaan Euroopassa.

”Jos viime vuosi oli äärimmäisen hyvä, niin nyt Eurooppa on tullut alas jo 30 prosenttia vuoden alusta.”

Euroopan kurssikehitystä kuvaava Stoxx 600 -indeksi on sekin jo laskenut vuoden 2013 tasolle.

”Salkunhoitajana ei eilen paljoa voinut tehdä. Lähinnä nämä laskut antavat mahdollisuuden löytää liikaa laskeneita laatuyhtiöitä salkkuun”, hän sanoo.

”Joskin pienissä yhtiöissä likviditeetti [myytävänä oleva osakkeiden määrä] on usein rajallinen tällaisina päivinä, kun niihin haluaisi iskeä.”

Sijoittajat kertovat kiinnittäneensä huomiota myös siihen, että erilaiset sijoittajien pelkoa kuvaavat indeksit ovat olleet ennätyskorkealla. Vain finanssikriisin pahimpana aikana taso oli korkeampi.

Heidän yleisnäkemyksensä on se, että viruksen kanssa ollaan tilanteessa, jossa ei vielä tiedetä, kuinka suuri kokonaisvaikutus sillä on, mutta silti ostomahdollisuudet kutkuttavat.

Mutta varovaisuuteen on syynsä.

Nordean Antti Saari kertoo miettineensä koko ajan matkan varrella, että jokohan nyt olisi erinomainen ostotilaisuus.

”Niitä päiviä muistelee vaan. Nyt on menty kovempaa alas kuin koskaan. Vauhti on ihan päätä huimaava, joskin päässä kalvaa, että jossain vaiheessa pohja löytyy.”

Saaren oma ohjenuora ostoille on se, että markkinoille tulee mennä ostamaan pieniä eriä.

”Vaikka on innostunut olo nykykurssitasosta, pitää olla maltti, ja hajauttaa ostot pidemmälle ajanjaksolle, toteaa myös OP:n salkunhoitaja Teemu Salonen.

Hän kertoo olleensa torstaina kiireinen, kun OP:n varainhoidossa vertailtiin kurssilaskua aikaisempiin korjausliikkeisiin ja niiden kestoon.

”Finanssikriisissä Lehman Brothersin kaatumispäivästä kurssit laskivat muutamassa kuukaudessa kymmeniä prosentteja, ja sitten löytyi markkinan pohjataso. Sitten HEX-indeksi nousi 50 prosenttia parissa kuukaudessa.”

”Olemme analysoineet, mitkä yhtiöt mitkä silloin pärjäsivät kurssilaskussa ja mitkä nousivat voimakkaasti, ja mikä on nyt eri lailla. Esimerkiksi laadukkaat koepajayhtiöt pärjäsivät laskumarkkinassa hyvin, mutta osallistuivat myös nousuralliin.”