Keskuspankit ovat yrittäneet puhaltaa kuusi viime vuotta talouteen ja inflaatioon vauhtia matalilla, jopa negatiivisilla koroilla. Samaan aikaan keskuspankit ovat kasvattaneet arvopapereiden kysyntää ryhtymällä itsekin joukkolainojen ostajiksi. Kriitikot ovat varoitelleet, että keskuspankkien politiikka luo markkinoille kuplia, jotka ennen pitkää puhkeavat.
Tällä hetkellä markkinoilla näyttää siltä, että tuo hetki nyt. Markkinoiden alamäestä näyttää tulevan raju ja pitkä, kun koronavirus ajaa kokonaisia toimialoja vaikeuksiin ja hidastaa talouskasvua.
Osakemarkkinoilla on nähty finanssikriisin jälkeen kymmenen vuoden nousuputki, jota talouskasvu ei yksin selitä. Vuoden 2009 alusta tämän vuoden tammikuuhun Yhdysvaltain osakemarkkinoiden kehitystä kuvaava S&P 500 -indeksi vahvistui lähes 300 prosenttia. Viime vuosikin oli sijoitusmarkkinoilla vielä hyvin tuottoisa, vaikka talouskasvu hidastui selvästi Yhdysvalloissa ja monissa muissakin suurissa teollisuusmaissa.
Koronaepidemian puhkeamisen jälkeen S&P 500 -indeksi on heikentynyt yli 25 prosenttia.
Negatiiviset korot ovat vaikuttaneet myös toiseen sijoitusmarkkinoiden päälajiin eli joukkovelkakirjasijoituksiin. Kun pienen riskin sijoitusten eli esimerkiksi Suomen tai Saksan valtionvelan korot painuivat negatiivisiksi, sijoittajien on pitänyt etsiä tuottoja yhä riskipitoisemmista joukkovelkakirjoista.
Sellaisia ovat yritysten liikkeeseen laskemat lainat. Vakavaraiset yritykset ovat saaneet Euroopassa joukkolainamarkkinoilta velkaa selvästi alle prosentin korolla. Pankkienkin suoraan antamien kaikkien yrityslainojen keskikorko oli tammikuussa vain 1,3 prosenttia.
Yhdysvalloissa yritysten lainanotto on kasvanut finanssikriisin jälkeen nopeasti.
Yrityslainojen korkojen laskua on vauhdittanut Euroopassa vielä se, että Euroopan keskuspankki on inflaatiota kiihdyttääkseen ostanut markkinoilta yritysten lainapapereita. Lisäkysyntä on nostanut joukkolainojen hintoja ja laskenut niiden korkoja.
Matalat korot ovat tehneet lainoista houkuttelevia yrityksille. Suomessakin uusia yrityslainoja nostettiin tammikuussa yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
”On luonnollista, että näin kevyessä rahapoliittisessa ympäristössä kupla muodostuu jossain vaiheessa. Vaikeus on aina tietää, milloin se puhkeaa, nyt vai ehkä vasta muutaman vuoden kuluttua. Totta kai mekin seuraamme tilannetta huolestuneena. Kukaan ei tiedä, miten laajoja koronaepidemian leviämisen estämiseksi tehtävistä toimista tulee ja miten ne vaikuttavat maailmantalouteen”, työeläkeyhtiö Varman varatoimitusjohtaja Reima Rytsölä sanoo.
Reima Rytsölä
Hän vastaa Varman 49 miljardin euron arvoisista sijoituksista, joilla on tarkoitus kattaa osa suomalaisten tulevista eläkkeistä.
Maaliskuun alussa yrityslainojen korkoero suhteessa pienen riskin sijoituksiin harppasi ylöspäin. Se kertoo siitä, että sijoittajat pelkäävät koronaepidemian vaikuttavan voimakkaasti talouskasvuun ja sitä kautta yrityksiin. Matkailualan yritykset kärsivät kenties pahiten, mutta monet yritykset voivat kärsiä esimerkiksi komponentti- tai materiaalipulasta, kun Kiinan teollisuustuotanto yskii.
Yritysten lainoihin liittyy toisenlaisia riskejä kuin osakemarkkinoihin.
Luottoluokittaja Standard & Poor’s kiinnittää tuoreessa raportissaan huomiota siihen, että uusia joukkolainoja ei ole juurikaan laskettu liikkeeseen helmikuun lopulta alkaen. Kun muutenkin epidemiasta kärsivien yritysten rahoitus vielä kallistuu huomattavasti ja sen saanti muutenkin vaikeutuu, yrityksiä voi kaatua.
Jos yritys ei pysty maksamaan joukkolainan korkoja tai lainaa takaisin, tappiot hajaantuvat laajalla sijoittajajoukolle. Yritysten rahoituksesta suurin osa on Euroopassa otettu suoraan pankeista. Esimerkiksi Suomessa joukkolainojen osuus yritysrahoituksesta on vain runsas kymmenen prosenttia.
Yritysten maksukyky on siis suoraan yhteydessä pankkien terveyteen. Jos yritys ei suoriudu lainansa lyhennyksistä eikä koroista, pankille aiheutuu tappioita. Euroopassa pahiten koronaviruksesta on toistaiseksi kärsinyt Pohjois-Italia, jonka pankeista on ollut murhetta tähänkin asti. Alue on tärkeä myös koko Euroopan talouskehitykselle.
”Siellä sijaitseva Lombardian alue on yksi koko Euroopan suurimmista teollisuuskeskittymistä ja talousdynamoista”, Varman Rytsölä sanoo.
Kaikista euroalueen maista juuri Italian pankkisektori on viime vuosina herättänyt eniten huolta. Maan pankeilla oli vielä viisi vuotta sitten pitkään jatkuneen heikon talouskasvun, finanssikriisin ja valtionlainakriisin seurauksena runsaasti järjestämättömiä luottoja ja luottotappioita.
Pankkeja on jouduttu EKP:n ohjauksella fuusioimaan ja pelastamaan osin valtion varoilla. Jos Pohjois-Italian yritykset joutuvat ongelmiin, on iso kysymys, pystyvätkö italialaiset pankit rahoittamaan niitä vaikeuksien yli.
”Pankkien järjestämättömien luottojen määrä on pienentynyt, mutta ongelmia on yhä jäljellä. Pienet ja keskisuuret yritykset Pohjois-Italiassa ovat riippuvaisia pankkirahoituksesta. Maan julkisen talouden tila on myös haastava. Seuraamme tarkkaan, miten tilanne kehittyy”, vanhempi ekonomisti Kimmo Koskinen Suomen Pankista sanoo.
