Finnair vähentää kapasiteettiaan 90 prosenttia koronaviruspandemian vuoksi huhtikuun alusta alkaen, yhtiö tiedotti maanantaina. Se kertoo pitävänsä yllä kriittiset yhteydet Suomessa ja maailmalle.
Finnair lentää huhtikuun alusta alkaen vain noin 20 reitillä. Lennot kaikilta muilta reiteiltä perutaan.
Finnair jatkaa lentämistä seuraavilla reiteillä, jos viranomaiset eivät aseta uusia matkustusrajoituksia:
Kotimaa
Kuopio
Maarianhamina
Oulu
Rovaniemi
Pääsiäisen ympärillä Finnair lentää kuitenkin myös seuraaviin kohteisiin: Ivalo, Kittilä ja Kuusamo.
Eurooppa
Amsterdam
Berliini
Bryssel
Frankfurt
Lontoo
München
Pariisi
Tukholma
Zurich
Finnair aikoo lentää myös Kööpenhaminaan, Osloon, Moskovaan, Pietariin, Riikaan ja Tallinnaan näiden kohteiden matkustusrajoitteiden päätyttyä.
Kaukolennot
Tokio
Normaalisti Finnair lentää 110 lentoreittiä ja noin 12 000 lentoa kuukaudessa, mutta kapasiteetin leikkaus laskee lentojen määrän arviolta 1 600 lentoon kuukaudessa.
Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner sanoo, että yhtiö on hyvin varautunut lentoliikenteen lamautumiseen. ”Finnair tulee vahvana ulos tästä kriisistä, vaikka se jatkuisi vuoden loppuun.”
Manner muistuttaa, että Finnairilla on taloudellisia puskureita kestää koronaviruksen lentoliikenteelle aiheuttamat matkustamisen rajoitukset. Vielä vuoden 2020 alkaessa yhtiöllä oli kassassa rahaa noin miljardin euron verran.
”Finnairin valmistelema rahoitusohjelma varmistaa, että yhtiö selviää, vaikka kriisi merkittävästi pitkittyisi.”
Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli hiljaista maanantaina aamupäivällä:
Finnair ilmoitti maanantaina myös uusista säästötoimista aiemmin kerrottujen 40–50 miljoonan euron sopeutusten lisäksi. Säästöt kohdistuvat henkilöstöön, myyntiin ja markkinointiin, kehityshankkeisiin ja ulkoisiin kustannuksiin.
Finnair kertoi, että yhtiön hallitus ehdottaa osingonjaosta ”pidättäytymistä” olosuhteiden nopean heikkenemisen vuoksi. Osingonjako ei toteudu, sillä Suomen valtio on ilmoittanut yhtiölle, että se aikoo äänestää 0,20 euron osakekohtaista osinkoehdotusta vastaan.
Yt-neuvottelut Finnair käynnisti jo 12. maaliskuuta, ja ne kohdistuvat koko henkilöstöön. Alun perin lomautusten uskottiin olevan 2–4 viikon mittaisia. Nyt yhtiö uskoo edessä olevan pitempiaikaisia lomautuksia.
Mannerin mukaan yhtiön tavoitteena on selvitä tilanteesta ilman irtisanomisia.
Maanantaina muutamat Finnairin eurooppalaiset kilpailijat kaipasivat jo valtion tukea selvitäkseen tukalasta tilanteesta. Esimerkiksi Air France kertoi uutistoimisto Reutersin mukaan vähentävänsä 90 prosentilla lentojaan lähipäivinä ja aloittavansa 200 miljoonan euron säästökuurin.
Lentoyhtiö Norwegian kertoi peruvansa jälleen tuhansia lentoja ja lomauttavansa noin 7 300 työntekijää. Tämä vastaa noin 90 prosenttia yhtiön työntekijöistä.
Analyysiyhtiö Inderesissä lentoyhtiöitä seuraava Antti Viljakainen arvioi, että toimialalla on edessä konkursseja.
”On aivan varmaa, että kaikki lentoyhtiöt eivät tästä selviä. Norwegian on yksi ilmeinen kandidaatti, sillä yhtiöllä on jo valmiiksi tase täynnä velkaa.”
Viljakaisen mukaan kriisin seurauksena saattaa tulla myös rakenteellisia muutoksia lentämisen kysyntään ja tarjontaan. Viljakainen sanoo uskovansa vapaa-ajan matkustamisen nopeaan elpymiseen, mutta liikematkailussa luvassa saattaa olla laantumista.
”Toisaalta edessä voi olla yritysjärjestelyjä, ja kapasiteettia voi kadota konkurssien myötä. Tämä voi hyödyttää jäljelle jääviä yhtiöitä, jos hintakilpailu helpottuu.”
Myös Manner uskoo markkinoiden muuttumiseen koronakriisin seurauksena. Hänen mukaansa maailmanlaajuisesti vain muutama lentoyhtiö on yhtä vahvassa taloudellisessa tilassa kuin Finnair.
”On oletettavaa, että edessä on valtioiden mukaantuloa toimialalle. Tarjonnassa ja kilpailutilanteessa tulee varmaankin muutoksia.”
Mannerin mukaan kriisillä ei kuitenkaan ole vaikutusta Finnairin pitkäaikaiseen strategiaan ja panostuksiin Aasian-reitteihin.
”Uskomme, että kun toipuminen alkaa, se tapahtuu kohtuullisen nopeasti. Lentoliikenne on jatkossakin kasvuala, mutta kasvu on maltillisempaa kuin viime vuosina on nähty.”
Tällä hetkellä lennoilla on vain ”hyvin pientä” kysyntää, Manner sanoo. Finnair kertoo valinneensa jäljelle jääneet kohteet niiden yhteiskunnallisella merkityksellä Suomelle. Nyt ainoa jäljelle jäänyt kaukoreitti on Tokio.
Mannerin mukaan Bryssel on mukana EU:n takia, Frankfurtissa taas sijaitsee Euroopan keskuspankki, ja Lontoo on monelle suomalaisyritykselle tärkeä. Yhtiö on myös ottanut huomioon kriittisen lentorahdin.
”Ei voi sulkea pois sitäkään, että reittien määrä supistuu entisestään. Asiat etenevät nyt nopealla tahdilla, ja monet Euroopan maat sulkevat rajojaan.”
Mannerin mukaan jäljelle jäävät reitit kuitenkin mahdollistavat suomalaisten kotiinpaluun.
Manner korostaa, että koronakriisi ei vaikuta Finnairin tuleviin investointeihin. Yhtiön on määrä käyttää 3,5–4 miljardia euroa laivaston kasvattamiseen ja uusimiseen vuosina 2020–2025.
”Yksi kriisin vaikutuksista on, että lentokonevalmistajien tilauskirjat menevät uusiksi. Monet lentoyhtiöt varsinkin Aasiassa peruuttavat nyt tilauksiaan. On mahdollista, että hankintoja voidaan tehdä viime vuosina nähtyä paremmilla ehdoilla.”
Vastuullisuussuunnitelmassaan Finnair on sitoutunut puolittamaan hiilidioksidipäästönsä vuoteen 2025 mennessä. Mannerin mukaan tavoitteeseen pääsy edellyttää Finnairia panostamaan jatkossakin uuden kaluston hankintaan.
