Yritysten konkurssiaaltoa estetään tukipaketilla: ”Ei riitä” - Talous | HS.fi
Talous|Talousvaikutukset

Yritysten konkurssiaaltoa estetään tukipaketilla: ”Ei riitä”

Hallitus kertoi poikkeustoimien yhteydessä paketista, jolla pyritään estämään konkurssien aalto.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni kertoi yritysten tukipaketista hallituksen tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni kertoi yritysten tukipaketista hallituksen tiedotustilaisuudessa maanantaina. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Julkaistu: 16.3. 18:31, Päivitetty 16.3. 20:26

Suomen hallitus ottaa käyttöön toimia, joilla pyritään estämään poikkeusolojen aiheuttama yritysten konkurssiaalto.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni sanoi maanantaina tiedotustilaisuudessa, että kaikki mahdollinen tehdään talouden haittojen minimoimiseksi ja yritysten rahoituksen turvaamiseksi.

”Tällä kertaa näistä määrärahoista ja toimenpiteistä ei ole tarvinnut käydä taistelua, vaan hallitus on ollut hyvin yksimielinen”, Kulmuni sanoi.

Lisätalousarvion suuruus on noin sata miljoonaa euroa, ja se annetaan perjantaina. Summasta noin 27 miljoonaa käytetään sosiaali- ja terveysalan menoihin ja loput yrityksien rahoittamiseen.

Business Finlandin kautta tukea tulee muun muassa luoville aloille ja matkailuun 30 miljoonaa euroa. Ely-keskusten kautta annetaan elinkeinorahoitusta pienille ja keskisuurille yrityksille. Tämä rahoitus suunnataan erityisesti palvelualoille, mutta tarpeen vaatiessa muuallekin.

Valtion erityisluottolaitos Finnvera pyrkii nykyisten valtuuksiensa mukaisesti antamaan rahoituspäätöksiä yrityksille 3–4 päivässä. Finnveralla on valtuudet nostaa kotimaan rahoitusta 4,2 miljardiin nykyisestä noin kahdesta miljardista eurosta. Valtion eläkerahasto (VER) lisää sijoituksia suomalaisten yritysten yritystodistuksiin noin 0,5–1 miljardilla eurolla.

Yritysten verotilityksien osalta maksuja lykätään ja korkoa alennetaan hakemusten perusteella. Menettely koskisi 1. 3. jälkeen erääntyneitä veroja. Työeläke- ja yrittäjäeläkemaksuihin järjestetään mahdollisuutta pidentää maksuaikaa enintään kolmella kuukaudella.

Eläkeyhtiöille annetaan mahdollisuus poiketa vakavaraisuusvaatimuksista. Näin ne eivät joudu pakkomyynneillä myymään suomalaisten eläkekassan osakkeita.

Kuntataloutta voidaan vahvistaa tarvittaessa korottamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta määräaikaisesti. Hallitus varautuu tukemaan kuntia, jos niiden menot kasvavat tai verotulot heikkenevät äkillisesti koronavirustilanteen takia.

Kulmuni kuvasi pakettia yhteensä noin viiden miljardin euron kokoluokalla. Tähän summaan on kuitenkin laskettu muun muassa muun muassa Finnveran käyttämättömät valtuudet, jotka olivat voimassa jo ennen koronavirusta.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo, että paketti ei riitä uudessa tilanteessa. Sinänsä elementit ovat Pentikäisen mukaan hyviä. Ongelma on se, että maanantaina ilmoitetut poikkeustoimet kiristävät yritysten tilannetta huomattavasti lisää.

”Nämä tekevät käytännössä liiketoiminnan mahdottomaksi suurelle osalle suomalaisia yrityksiä”, Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjät esittää kahta lisätoimea. Järjestö haluaisi, että valtio ottaisi kantaakseen yrittäjän ja työnantajan sosiaalivakuutusmaksut määräajaksi. Toinen esitys on, että valtio palauttaisi alkuvuonna maksetut veromaksut hakemuksesta. Ne voitaisiin maksaa takaisin vuoden sisään.

Lisäksi Pentikäinen painottaa, että työmarkkinatoimenpiteitä pitää tehdä nopeasti. Yrittäjillä on neuvotteluihin pitkä toivelista, johon sisältyy muun muassa lomautusilmoitusajan lyhentäminen kolmeen päivään ja yt-neuvottelujen lyhentäminen.

”Ne [yt-neuvottelut] ovat niin pitkät, että ne tappavat yritykset neuvottelujen aikana.”

Kulmunin ilmoittamat päätökset heijastelevat samanlaisia päätöksiä maailmalla. Käynnissä on maailmanlaajuinen operaatio, jossa yrityksiä pyritään pelastamaan uhkaavalta konkurssiaallolta. Monessa muussa maassa on menty pidemmällekin.

Koronaviruksen aiheuttama taloussokki on luonteeltaan talouden ulkopuolinen, ikään kuin luonnonmullistus. Se kohdistuu suoraan yritysten kassavirtaan. Siksi toimilla on kiire.

Aiemmin Saksassa, Ranskassa ja Ruotsissa on ilmoitettu elvytystoimista, joiden viesti oli selkeä: Maksoi mitä maksoi, yritykset pelastetaan.

Onnistuuko se?

Joidenkin yritysten kassat voivat tyhjentyä parissa viikossa tai jopa muutamassa päivässä. Yleensä puhutaan kuukaudesta tai kahdesta. Siinä ajassa alkaa hahmottua, millaisia likviditeettiongelmia yrityksille syntyy.

OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen kertoo lähtevänsä terveydenhuollon ammattilaisten arvioiden pohjalta siitä, että koronviruksen aiheuttama ulkoinen sokki kestää 3–6 kuukautta.

Ensisijainen elvytyskeino on yritysten likviditeetistä ja lainarahasta huolehtiminen. Valtio voi myös antaa maksuaikaa veroille ja sosiaaliturvamaksuille, kuten Suomessa nyt tehdään.

Keskuspankkien ja valtioiden toimet perustuvat siihen, että yritysten kassasta ei lopu raha. Tällöin yritykset pystyvät maksamaan laskunsa muille yrityksille, jotka puolestaan voivat maksaa seuraaville. Talous pysyy käynnissä.

Suomessa pienten ja keskisuurten yritysten luotottajana kriisissä toimivat ensisijaisesti omat pankit ja toissijaisesti Finnvera. Pankkien halukkuutta lainata rahaa on jo lisätty keskuspankkien elvytystoimilla. Finnveran pitäisi olla aiempia kriisejä notkeampi lainaamaan rahaa.

Ongelmana on se, että pankit ja Finnvera luotottavat vain elinkelpoisia yrityksiä. Ei ole helppoa jakaa yrityksiä selviäviin ja kuoleviin.

”Monet yrityksistä ovat niin huonossa kunnossa, että niiden pelastaminen on todella vaikeaa. Iso kysymys on, mitkä ovat ne yritykset, joihin valtioiden kannattaa pumpata rahaa”, sanoo Swedbankin Suomen pääekonomisti Heidi Schauman.

Yritysluottojen korkoerot ovat jo nyt kasvaneet markkinoilla jyrkästi. Käytännössä kyse on siitä, että usko heikoimpien yritysten selviämiseen horjuu.

Schaumanin mukaan paljon muuta ei nyt ole tehtävissä kuin pitää yrityksiä hengissä ja auttaa kansalaisia taloudellisesti. Niin kauan kun ihmiset pysyvät kodeissaan, työmaat ovat kiinni ja ravintolat tyhjinä, ei taloutta voi kokonaisuutena varsinaisesti elvyttää.

”Tähän pitää suhtautua niin, että tämä kriisivaihe on mikä on. Sen aikana ei voi kääntää mitään mittareita ylöspäin. Pitää odottaa että pahin vaihe on ohi. Sen jälkeen julkisella sektorilla voi olla iso rooli”, Schauman sanoo.

Kun koronavirus ei enää jyllää, valtio voi elvyttää perinteisin keinoin. Sellaisia ovat esimerkiksi julkisella rahalla käyntiin polkaistavat rakennushankkeet tai veronalennukset.

Iso kysymys on, millaisessa kunnossa yritykset olisivat koronaviruksen jälkeen. Vaikka yrityksille annetaan lainaa ja pidennetään verojen maksuaikoja, ei se pelasta niitä liiketoiminnan tappioilta ja velkaantumiselta.

”Luoko tämä vain valtavan velkataakan jo velkaantuneille yrittäjille? Sitä voi olla todella vaikea kuroa umpeen”, Schauman pohtii.

Yksi raju ratkaisu olisi se, että velkarahan sijasta yrityksiä tuettaisiin omalla pääomalla. Valtio tai muu julkinen taho tulisi omistajaksi.

”Onhan jo nyt yrityksiä, jotka ovat osin valtion omistamia”, Schauman toteaa.

Jos valtio ostaisi ongelmayrityksen kokonaan tai osittain, yritys voisi saada omaa pääomaa ja omistajan, jolla on syvät taskut. Ratkaisu olisi radikaali, mutta sitä voisi perustella kansallisilla näkökulmilla, kuten huoltovarmuudella. Esimerkiksi Finnairin kohdalla ajatus ei olisi kaukaa haettu.

Silti talouden asiantuntijat vierastavat ajatusta yritysten kansallistamista.

”Se olisi hätäratkaisu” Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus sanoo.

Yksi vaihtoehto yritysten ja ihmisten velkaantumisen hidastamiseksi olisi rahan antaminen. Se kuulostaa hurjalta ja onkin sitä, mutta keskuspankit voisivat teoriassa jakaa kansalaisille rahaa, jota ne voivat kuvainnollisesti painaa omilla painokoneillaan. Tällaista keskuspankkielvytystä kutsutaan helikopterirahaksi.

Helpompaa ja nopeampaa olisi jakaa rahaa valtion kassasta. Hongkongissa tavallisille kansalaisille päätettiin antaa kullekin yli tuhat euroa.

Schauman ei pidä ajatusta mahdottomana, joskin se on vielä etäinen.

”Ei sekään ole poissuljettu asia, että jos tilanne kriisiytyy paljon, aletaan tehdä rahasiirtoja. Mutta se on vielä eri vaiheen kriisitoimi.”

Valtion suoraan antamat rahalliset tuet tulisivat kyseeseen erityisesti tilanteessa, jossa pankkirahoitus on jumiutunut. OP:n Heiskanen muistuttaa, että pankit ovat nyt paljon paremmassa kunnossa kuin finanssikriisiin lähdettäessä.

Yhteistä monille elvytystoimille on se, että ne tulevat valtiolle kalliiksi. Euroopan valtioiden velkaantumiseen on tulossa terävä piikki koronakriisin takia.

Vuoden 2008 finanssikriisiä seurasi usean vuoden eurokriisi, kun velkainen Kreikka ajautui vararikon partaalle ja tarvitsi isoja pelastuspaketteja.

Onko Euroopan valtioille nyt varaa elvyttää? Vai mentäisiinkö elvytyksessä ojasta allikkoon, jos seurauksena voisi olla uusi eurokriisi?

”Hetkeksi on varaa ottaa isokin piikki, mutta vain hetkeksi”, Lehmus arvioi.

Euroopan eri maiden tilanteet poikkeavat merkittävästi toisistaan. Pohjois-Euroopassa velkatasot ovat kriisiin lähdettäessä matalalla, mutta Etelä-Euroopassa korkealla.

Erityinen huoli kohdistuu Italiaan, johon koronavirus on saapunut voimalla ja jolla on huono taloudellinen tilanne ennestään.