Maanantain pörssiromahduksesta voi tehdä kaksi tulkintaa, ja molemmat ovat huonoja

Koronavirus näyttää keskuspankkeja voimakkaammalta ja se tietää huonoa kriisin talousvaikutusten osalta, kirjoittaa HS:n taloustoimittaja Tuomas Niskakangas.

Osakevälittäjä katseli kurssienlaskua New Yorkin pörssissä maanantaina.

”Riippuvuus keskuspankeista.”

Se on ollut yleinen diagnoosi osakemarkkinoiden käytöksestä viime vuosina.

Kerta toisensa jälkeen keskuspankkien elvytystoimet ovat saaneet osakemarkkinoilla aikaan hintojen nousua.

Keskuspankit ovat antaneet sijoittajille, mitä he ovat tahtoneet. Ne ovat pitäneet markkinat tyytyväisinä poikkeuksellisilla toimilla: joukkovelkakirjojen osto-ohjelmilla ja alhaisilla, monin paikoin negatiivisilla koroilla.

Välillä tilanne on ollut suorastaan nurinkurinen. Huonot uutiset reaalitaloudesta, esimerkiksi heikot työllisyysluvut, ovat voineet nostaa osakekursseja, koska sijoittajat alkavat ennakoida keskuspankkien elvytystoimia.

Sitten saapui koronavirus, jonka aiheuttama sokki talouteen on muodostumassa massiiviseksi.

Keskuspankeilta odotettiin kovaa vastausta.

Sunnuntaina Yhdysvaltojen keskuspankki laski ohjauskorkonsa nollaan ja ilmoitti ostavansa markkinoilta 700 miljardin dollarin arvosta liittovaltion joukkolainoja ja asuntovakuudellisia arvopapereita.

Vastaavan kokoista ”jytkyä” ei rahapolitiikassa ole nähty vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Sitä ihasteltiin rahapolitiikan päättäjien parissa laajasti.

Vaan mitä tapahtui markkinoilla?

Yhdysvaltojen pörsseissä nähtiin laskupäivä, jonka veroista ei ole nähty miesmuistiin. Osakkeiden hinnoista katosi karkeasti 12–14 prosenttia. Osa indekseistä laski enemmän kuin kertaakaan vuoden 1987 jälkeen, osa enemmän kuin koskaan.

Osakemarkkinan syöksystä massiivisen elvytysoperaation jälkeen voi tehdä kaksi tulkintaa, eikä kumpikaan ole hyvä.

Ensimmäinen on se, että koronavirus on niin voimallinen ilmiö, ettei sille voi mitään. Se pysäyttää talouden ja ajaa sen syvään lamaan, eikä asialle ole rahapolitiikan keinoin tehtävissä juuri mitään.

Toinen tulkinta on se, että luottamus keskuspankkeihin on alkanut horjua. Aiemmin markkinat ovat hypänneet, kun keskuspankki on käskenyt. Nyt yhteys on rikki. Keskuspankit ovat syöneet elvytysvaraansa nousukaudella ja nyt niillä ei ole mitään vaikuttavia toimia jäljellä.

Ammukset ovat lopussa, kuten amerikkalaismedia asian yleensä ilmaisee.

Arviot koronaviruksen talousvaikutuksista ovat kulkeneet pian kuukauden yhteen suuntaan: ne synkkenevät päivä päivältä. Ikuisesti niin ei voi jatkua, vaan pohjan on tultava vastaan. Nyt näyttää siltä, että se löytyy varsin syvältä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita