Suomalaisten sijoittajien osakkeita on jo joutunut pakkomyyntiin, kun pörssikurssit ovat romahtaneet koronaviruksen takia.
Osakkeiden pakkomyyntejä syntyy tilanteissa, joissa sijoituslainan vakuutena oleva osake tai muu arvopaperi menettää arvoaan eikä enää riitä vakuudeksi.
Toinen yleistynyt ilmiö on se, että pankit vaativat lisävakuuksia sijoituslainoille. Jos sijoittajat laittavat esimerkiksi asuntonsa lainan vakuudeksi, pakkomyynneiltä voidaan välttyä.
Suomen suurimman osakevälittäjän Nordnetin Suomen-maajohtaja Suvi Tuppurainen sanoo, että pakkomyyntejä on tehty koronakriisin aikana ”useita päivittäin”.
Sijoittajia informoidaan asiasta mahdollisuuksien mukaan, mutta pääsääntöisesti pankki myy osakkeita ilmoittamatta. Nordnetin sijoituslainojen käyttöehdot mahdollistavat tämän.
”Ei tässä massiivisesta liikkeestä vielä puhuta. Mutta jos mietitään, paljonko meklarit saavat käskyjä myydä, niin onhan se aivan eri tasolla kuin tavallisena arkena”, Tuppurainen sanoo.
Pakkomyynneistä on puhuttu paljon koronaviruksen aiheuttaman pörssipaniikin yhteydessä, koska pakkomyynnit saattavat voimistaa osakemarkkinoiden syöksyjä.
Pakkomyyntejä tapahtuu silloin kun markkinat ovat muutenkin laskussa. Niiden myötä markkinoille tulee myyntiin lisää osakkeita. Kun osakkeiden tarjonta nousee kysyntää suuremmaksi, hinnat laskevat.
Pakkomyynneillä on osin selitetty sitä, miksi markkinoiden päiväkohtaiset liikkeet ovat olleet koronaviruksen aiheuttamassa talouskriisissä niin voimakkaita.
Kaupankäyntiluotto on käytössä noin neljällä prosentilla Nordnetin asiakkaista eli useilla tuhansilla asiakkailla. Tuppurainen sanoo, että sellainen on hänellä itselläänkin.
Nordnetin maajohtaja Suvi Tuppurainen sanoo, että osakkeiden pakkomyynnit ovat lisääntyneet osakekurssien nopean laskun takia.
Nordnet on markkinoinut sijoituslainoja sijoittajille aktiivisesti. Velkavivun käyttö mahdollistaa suuremmat tuotot pienemmällä sijoitussummalla, mutta se myös lisää riskejä. Tuppuraisen mukaan lainoja käyttävät asiakkaat, jotka tuntevat riskit.
Luottoihin liittyvät riskit on esitelty Nordnetin sivustolta löytyvästä erillisestä esitteestä tarkasti esimerkkien kera. Esitteessä todetaan suoraan, että jos osakkeiden arvo ei enää riitä lainan vakuuksiksi, Nordnetillä on oikeus myydä asiakkaan arvopapereita.
”Tällöin asiakkaan arvopapereita voidaan myydä asiakkaan mielestä epäsuotuisana ajankohtana tai sellaisella kurssilla, jolla asiakas ei haluaisi myydä. Yleensä niin kutsuttua pakkomyyntiä edeltää ilmoitus, jossa asiakasta pyydetään korjaamaan syntynyt ylilainoitustilanne, mutta Nordnetillä ei kuitenkaan ole velvollisuutta ilmoittaa asiakkaalle ennen kuin asiakkaan arvopapereita pakkomyydään. Tämä voisi tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi levottomassa markkinatilanteessa”, esitteessä todetaan.
Nordnet antaa eri yhtiöiden osakkeille erilaisen vakuusarvon. Esimerkiksi vakaana yhtiönä pidetyllä Koneella se on 85 prosenttia osakkeen arvosta. Epävakaammilla tai pienemmillä yhtiöillä vakuusarvo voi olla esimerkiksi 30 prosenttia tai nolla.
Nordnetillä on myös oikeus pudottaa vakuutena olevien osakkeiden vakuusarvoa. Näin toimittiin äskettäin lentoyhtiöiden kanssa, kun niiden vakuusarvo pudotettiin nollaan.
”Yksittäiselle sijoittajalle ongelma voi tulla siitä, jos joudumme pudottamaan vakuusarvoja”, Tuppurainen sanoo. ”Tällaiset päätökset voivat aiheuttaa painetta salkkuun. Nämä ovat hyvin poikkeuksellisia tilanteita.”
Korot Nordnetin kaupankäyntiluotoissa ovat noin 1–5 prosenttia. Esimerkiksi hajautetusta sijoitussalkusta ja maltillisesta lainanotosta palkitaan mahdollisuudella alempaan korkoon. Suuret asiakkaat ja aktiiviset kaupankäyjät ovat voineet myös neuvotella edullisia korkoja.
”Muistakin pankeista saa prosentilla tai kahdella sijoitusluottoja, ja me olemme siinä kilpailussa mukana”, Tuppurainen sanoo.
Suomen kolmella suurella perinteisellä pankilla on sama viesti sijoituslainoista: niitä on tarjolla, mutta harkitusti.
Danske Bankin mukaan tyypillinen sijoituslainojen käyttäjä on pitkäaikainen kokenut sijoittaja, joka haluaa hyödyntää mahdolliset kurssilaskut tai saada lisätuottoa sijoituksilleen käyttämällä velkavipua.
Danske antaa erilaisille arvopapereille erilaisia vakuusarvoja, mutta osakkeissa se on yleensä 70 prosenttia. Kurssien jyrkkä lasku on vaatinut muutoksia vakuuksiin.
”Pankki seuraa päivittäin tilannetta, ja on tarvittaessa yhteydessä asiakkaisiin. Meillä ei ole tehty pakkomyyntejä, mutta olemme asiakkaidemme kanssa järjestelleet näitä tilanteita. Asiakkaat ovat toimineet kanssamme hyvässä yhteisymmärryksessä”, sanoo henkilölainoista vastaava johtaja Sari Takala.
Suurten pankkien mukaan sijoituslainat ovat usein osa kokonaisratkaisua, johon voi liittyä asuntolainoja ja sitä kautta kiinteitä vakuuksia.
”On helpompaa asiakkaallekin, kun vakuus on kiinteämpi, jolloin sen arvo ei heilu niin paljon”, OP:n pankkitoiminnan varallisuudenhoitoasiakkaista vastaava johtaja Kai Kalajainen sanoo.
Kalajainen sanoo, että pakkomyyntejä ei ole tullut OP:ssa vastaan.
”Jos vakuudet eivät riitä, ollaan yhteydessä asiakkaaseen toimenpiteistä. Asiakkaan tietämättä tehtävää myyntiä ei pitäisi tapahtua”, Kalajainen sanoo.
Nordealta ei järjestynyt haastattelua aiheesta, mutta pankki toimitti lausunnon.
”Seuraamme tilannetta markkinalla, emmekä ole toistaiseksi nähneet tarvetta laajamittaisille toimille lisävakuuksien toimittamiseksi tai lainojen poismaksamiseksi”, Nordea sanoo.
Tausta
Näin pakkomyynteihin ajaudutaan
Sijoituslainojen vakuudeksi hyväksytään osakkeita. Osakkeiden vakuusarvo on kuitenkin yleensä alhaisempi kuin esimerkiksi asuntolainoissa vakuutena käyttävän asunnon vakuusarvo.
Jos pankki määrittelee osakkeiden vakuusarvoksi 50 prosenttia, on sijoittaja voinut saada 100 000 euron sijoitussalkulle 50 000 euron sijoituslainan.
Markkinoiden romahdettua koronakriisissä noin 30 prosenttia, sijoitussalkun arvo on pudonnut 70 000 euroon. Tällöin salkun vakuusarvo (50 %) on enää 35 000 euroa, mikä ei ole riittävä 50 000 euron lainaan. Sijoittajan on tarjottava lisää vakuuksia tai myytävä osakkeita. Toisinaan pankki voi myös myydä osakkeita itse sijoittajan salkusta.
