Suomen Pankki arvioi talouden supistuvan neljän prosenttia tänä vuonna

Keskuspankki on hahmotellut kaksi vaihtoehtoa koronaviruspandemian vaikutuksista Suomen talouteen. Niistä huonompi vaikuttaa todennäköisemmältä.

Suomen Pankin laskelmissa lähtökohtana on, että pandemian vaikutus on väliaikainen ja Suomen talous palaa kasvu-uralle kuluvan vuoden loppupuolella.

18.3.2020 9:44 | Päivitetty 18.3.2020 11:03

Suomen Pankki ennustaa, että bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 1,5–4 prosenttia koronaviruspandemian takia.

Keskuspankki on hahmotellut pandemian taloudellisista vaikutuksista kaksi eri kehityskulkua.

Ensimmäisessä laskelmassa koronavirus leviää laajasti kaikille maailman päätalousalueille ja Suomen talous supistuu 1,5 prosentilla pääosin vientikysynnän jyrkän heikkenemisen takia. Tässä tapauksessa pandemian vaikutuksia talouskasvuun saadaan kuitenkin rajattua.

Toisessa laskelmassa on Suomen Pankki ottaa huomioon lisäksi sen, että kotitalouksien kulutus vähenisi olennaisesti ja kotimaisten yritysten tuotantoketjut katkeilevat myös laajojen kotimaisten rajoitustoimien seurauksena.

Suomen Pankki on käyttänyt toisessa laskelmassa Kiinan alkuvuoden tilastotietoja. Tässä huonomman vaihtoehdon laskelmassa Suomen talous supistuu kuluvana vuonna noin 4 prosenttia.

Kun tartuntojen määrä muuttuu nopeasti ja koronaviruspandemia laajenee, huonomman vaihtoehdon kehitys vaikuttaa Suomen Pankin mukaan yhä todennäköisemmältä.

”Suomen talouden tämänvuotinen kasvu on lähtökohdiltaan heikkoa jo ilman koronaviruspandemian vaikutuksia. Kasvu hidastui viime vuonna ja viimeisellä neljänneksellä jopa supistui selvästi. Huolimatta ostovoiman hyvästä kasvusta ja yritysten parantuneesta kannattavuudesta yksityinen kulutus jäi vaimeaksi ja yksityiset investoinnit supistuivat. Kuluvana vuonna Suomen talous vajoaa taantumaan koronaviruspandemian takia”, tiedotteessa todetaan.

Suomen Pankin laskelmissa lähtökohtana on, että pandemian vaikutus on väliaikainen ja Suomen talous palaa kasvu-uralle kuluvan vuoden loppupuolella.

”Tällaisen verrattain nopean elpymisen edellytyksenä on, että talouden alkuvuoden äkkijarrutuksen aikana onnistutaan politiikkatoimin estämään yritysten konkurssit ja työttömyyden kasvu.”

Tiistaina Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi, että pandemian takia Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 1–5 prosenttia.

Talouden supistuminen on tutkimuslaitoksen mukaan lievempää, jos pandemia saadaan Euroopassa maalis–huhtikuussa hallintaan ja EU:n jäsenvaltio elvyttävät taloutta koordinoidusti.

Tutkimuslaitos arvioi kuitenkin, että talouden kielteisempi kehityskulku on todennäköisempi ja siinä tapauksessa siis Suomen bruttokansantuote supistuisi tänä vuonna viisi prosenttia.

Pandemian vaikutukset talouteen ovat suuria, koska se vähentää samanaikaisesti sekä kysyntää että tarjontaa. Merkittävimmät taloudelliset kustannukset syntyvät toimista, joilla tartuntoja yritetään ehkäistä.

Karanteenit, koulujen ja palveluelinkeinojen sulkemiset vähentävät työn tarjontaa ja johtavat tuotannon seisahtumiseen.

”Jos verrataan vanhoihin kulkutauteihin, koronaviruspandemia on levinnyt paljon nopeammin. Talous on tuskin koskaan kohdannut šokkia, joka olisi aiheuttanut yhtä nopeasti ja laajasti näin paljon epävarmuutta kuin koronaviruspandemia. Musta surma 1300-luvulla alkoi myös Kiinasta, mutta kesti neljä vuotta ennen kuin se saapui pohjolan perukoille”, sanoo Helsingin yliopiston taloushistorian emeritusprofessori Sakari Heikkinen.

Hänen mielestään koronaviruspandemia on myös suuri näytön paikka Euroopan unionille.

”Pandemian pahimman vaiheen jälkeen EU:ssa pitäisi olla selvät suunnitelmat koordinoidulle finanssipoliittiselle elvytykselle. Taloudelliset vahingot johtuvat pääasiassa valtioiden toimista, joilla tartuntoja yritetään ehkäistä. Se on ilman muuta perusteltua kansanterveydestä huolehtimiseksi, mutta pahimman vaiheen jälkeen valtioiden on lisättävä kokonaiskysyntää talouden elvyttämiseksi.”

Finanssipolitiikka tarkoittaa julkisen talouden tulojen ja menojen säätelyä kokonaiskysyntään vaikuttamiseksi. Finanssipolitiikan keventämisessä julkisen talouden menoja lisätään ja verotusta yleensä kevennetään, jotta kokonaiskysyntä kasvaisi ja talouskasvu vauhdittuisi.