Ilmaista rahaa ja yhteistä velkaa – Tyrmäävät talousuutiset tiistailta kertoivat, miten nopeasti maailma muuttui - Talous | HS.fi

Ilmaista rahaa ja yhteistä velkaa – Tyrmäävät talousuutiset tiistailta kertoivat, miten nopeasti maailma muuttui

Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Suomessa kuultiin tiistaina asioita, joita ei olisi voinut kuvitella vielä viime viikolla, kirjoittaa HS:n taloustoimittaja Tuomas Niskakangas.

Presidentti Donald Trump ja valtiovarainministeri Steven Mnuchin tiedotustilaisuudessa Valkoisessa talossa tiistaina.

18.3.2020 9:59

Tiistaina koettiin talouden saralla asioita, joita olisi ollut vaikea kuvitella vielä viime viikolla. Tyrmääviä uutisia kuultiin niin Yhdysvalloissa, Euroopassa kuin Suomessakin.

Yhdysvalloissa valtiovarainministeri Steven Mnuchin ja presidentti Donald Trump kertoivat, että he harkitsevat sekkien lähettämistä kansalaisille. Summaa he eivät kertoneet, mutta sen on tulkittu olevan noin tuhat dollaria (900 euroa), jos suunnitelma toteutuu.

Suunnitelma on uskomaton. Se on hyvin lähellä äärimmäisenä keinona pidettyä helikopterirahaa. Helikopteriraha saa nimensä siitä, että kansalaisille heitellään helikopterista rahaa, jotta kuluttaminen vauhdittuisi. Käytännössä keskuspankki antaa kansalaisille ”tyhjästä keksimäänsä” rahaa, minkä se pystyy keskuspankkina tekemään.

Yhdysvaltojen suunnitelmassa kansalaisille annettaisiin rahaa käteiselvytyksenä valtion kassasta, mikä on vähän eri asia. Tavoite ja periaate ovat kuitenkin samat: uhkaava kriisi pyritään kukistamaan hukuttamalla se rahaan.

Euroopassa puhuttiin tiistaina mahdollisuudesta EU-maiden yhteisvastuulliseen velkaan. Yhteisiä joukkovelkakirjoja on pidetty yhtenä mahdollisuutena ratkoa ongelmia, joita yhden tai useamman Euroopan maan hallitsematon velkaantuminen voisi aiheuttaa.

Ei ole yllätys, että keskustelun aloitti nyt Italia, joka kärsii pahasta koronaepidemiasta ja on valmiiksi huteralla pohjalla taloudellisesti.

Pelkkä yhteisvelasta puhuminen kertoo tilanteen vakavuudesta. Edes vuoden 2008 finanssikriisissä ei päästy lähellekään sopua yhteisistä velkakirjoista.

Hämmästyttävintä oli, että Saksan liittokansleri Angela Merkel ei tyrmännyt ajatusta yhteisvelasta tiistaina. Saksa on aiemmin suhtautunut ajatukseen ehdottoman kielteisesti.

Suomessa Finanssivalvonta päätti tiistaina laskea suomalaisten pankkien pääomavaatimuksia. Niiden sallitaan lainata rahaa rohkeammin suhteessa omiin varoihinsa.

Pankkien vakavaraisuudesta huolehtiminen on ollut olennainen periaate, kun maailman rahoitusmarkkinoita on kunnostettu, jottei vuoden 2008 finanssikriisi toistuisi. Jos pankkisektorista katoaa luottamus, se jähmettää nopeasti koko talouden.

Päätös olisi sinänsä odotettu, sillä pankkien vakavaraisuuspuskureita on kasvatettu sillä ajatuksella, että niitä voitaisiin kriisin hetkellä purkaa.

Päätös kuitenkin kertoo, miten nopeasti koronakriisi on iskemässä reaalitalouteen – siihen missä elämme päivittäin. Yritysten ja ihmisten kassat ovat uhattuna vain viikkojen aikajänteellä. Siksi pankkien halutaan jakavan rahallista apua ihmisille nopeasti, silläkin uhalla, että pankkien oma vakavaraisuus heikkenisi.

Yhdessä viime päivien taloustoimet kertovat siitä, miten nopeasti talouden näkymät ovat heikentyneet. Radikaaleihin toimiin ollaan valmiita eri puolilla maailmaa, ilman kunnollista keskinäistä koordinointia, koska on kiire ja pakko.

Kokonaiskuva ei ole hallussa kenelläkään, mikä voi tuottaa vielä monenlaisia yllätyksiä.