Euroopan keskus­pankki aloittaa 750 miljardin euron hätä­rahoituksen - Talous | HS.fi
Talous|Koronaviruskriisi

Euroopan keskus­pankki aloittaa 750 miljardin euron hätä­rahoituksen

Rahapolitiikasta päättävä neuvosto järjesti keskiviikkona hätäkokouksen.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde viime viikolla lehdistötilaisuudessa rahapoliiiikasta päättävän neuvoston kokouksen jälkeen. Kuva: Xinhua / ZUMA

Julkaistu: 19.3. 0:52, Päivitetty 19.3. 1:46

Euroopan keskuspankki (EKP) ottaa pakon edessä käyttöönsä entistä järeämmät hätätoimet.

Rahapolitiikasta päättävä neuvosto ilmoitti keskiviikon ja torstain välisenä yönä, että se aloittaa uuden 750 miljardin euron hätärahoituksen. Se alkaa ostaa markkinoilta sekä julkisen että yksityisen sektorin joukkolainoja.

EKP on myös valmis kasvattamaan uutta hätärahoitusohjelmaa suuremmaksi kuin 750 miljardia euroa.

”Poikkeukselliset ajat edellyttävät poikkeuksellisia toimia”, sanoi pääjohtaja Christine Lagarde viestipalvelu Twitterissä.

Merkittävää on sekin, että neuvosto ilmoitti tekevänsä kaiken tarvittavan toimivaltansa sallimissa rajoissa. Toisin sanoen mitään toimivallan sallimia keinoja ei ole suljettu pois, jos pandemian vaikutukset talouteen kärjistyvät edelleen.

”Neuvosto on täysin varautunut siihen, että arvopapereiden osto-ohjelmia kasvatetaan ja niiden rakennetta muutetaan niin paljon ja niin pitkään kuin tarve vaatii”, neuvoston lausunnossa todetaan.

Rahoitusmarkkinoilla on vakavia häiriöitä koronaviruspandemian aiheuttaessa merkittävää taloudellista vahinkoa.

EKP ilmoittaa myös olevansa valmis muuttamaan tarvittaessa arvopapereiden osto-ohjelmien ehtoja, jos ne estävät sitä saavuttamastaan tavoitteitaan. Yksi ehdoista on esimerkiksi se, että eurojärjestelmällä ei saa olla hallussaan enemmän kuin 33 prosenttia valtioiden joukkolainoista.

Eurojärjestelmä tarkoittaa Euroopan keskuspankkia ja eurovaltioiden kansallisia keskuspankkeja.

”Neuvosto on sitoutunut tukemaan kaikkia euroalueen kansalaisia tällä äärimmäisen vaikealla ajanjaksolla. Siksi EKP varmistaa, että kaikki talouden alat voivat hyötyä talouskasvua tukevista rahoitusoloista, jotka antavat niille mahdollisuuden selviytyä tästä šokista. Tämä koskee yhtä lailla perheitä, yrityksiä, pankkeja ja hallituksia.”

Uudessa hätärahoitusohjelmassa ostot ulotetaan myös pahoissa talousvaikeuksissa olevan Kreikan valtion joukkolainoihin. Aikaisemmin niitä ei ole ostettu. Tosin kunkin eurovaltion joukkolainoja ostaa aina kansallinen keskuspankki, jolloin se myös kantaa riskin.

Keskiviikon ja torstain välisenä yönä ilmoitettu hätärahoitusohjelma on erittäin poikkeuksellinen, koska vasta viime viime viikon torstaina EKP kertoi edellisistä poikkeustoimistaan.

”Paljon on vettä virrannut viikon aikana. Tilanne on huomattavasti kriittisempi kuin viikko sitten ja sen vuoksi on syytä toimia aktiivisesti etenkin yritysrahoituksen ja koko pankkijärjestelmän toiminnan turvaamiseksi. Se voisi tarkoittaa arvopapereiden osto-ohjelman laajentamista ja maakohtaisten joukkolainojen ostojen enimmäismäärien muuttamista”, sanoi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn aikaisemmin keskiviikkona Helsingin Sanomien haastattelussa.

Suomen Pankin pääjohtaja on virkansa puolesta Euroopan keskuspankin rahapolitiikasta päättävän neuvoston jäsen.

Viime viikolla EKP päätti kolmesta poikkeustoimesta. Se tarjoaa pankeille lainoja turvatakseen rahoitusjärjestelmän toiminnan. Näissä rahoitusoperaatioissa pankit voivat saada EKP:stä lainoja, joiden korko on –0,50 prosenttia. Negatiivinen korko tarkoittaa, että EKP maksaa pankeille lainojen nostamiseksi.

Lisäksi EKP ilmoitti myös kohdennetuista rahoitusoperaatioista. Jos pankit ylläpitävät rahoitustaan etenkin pienille ja keskikokoisille koronavirusepidemiasta kärsiville yrityksille, ne voivat saada keskuspankilta lainaa –0,75 prosentin korolla.

Kolmas hätäkeino oli lisätä arvopapereiden ostoja markkinoilta tilapäisesti 120 miljardilla eurolla. Arvopapereita ostamalla keskuspankki lisää rahan tarjontaa. Kun EKP ostaa pankeilta ja rahoitusalan yhtiöiltä arvopapereita, ne saavat keskuspankkirahaa, jota ne voivat lainata yrityksille ja kotitalouksille.

Kaiken lisäksi EKP:n pankkivalvontaviranomainen ilmoitti erillisessä tiedotteessaan, että pankkien vakavaraisuusvaatimuksia kevennetään tilapäisesti. Vakavaraisuusvaatimusten keventämisellä pyritään myös siihen, että pankit lisäisivät rahoitustaan yrityksille, joiden liiketoimintaa koronaviruspandemia vahingoittaa.

Pääjohtaja Rehn korosti aikaisemmin keskiviikkona myös sitä, että EKP:n on toimittava koronaviruspandemian takia nopeasti.

”Finanssi- ja eurokriisin iso opetus on se, että myllerryksen rauhoittamiseksi on välttämätöntä saada katastrofaalinen riski pois markkinoilta. Muutoin rytisee myös reaalitaloudessa eli syntyy konkursseja ja suurtyöttömyyttä. Silloin kun talo on tulessa, ensimmäinen tehtävä on saada palokunta paikalle. Käräjiä ehditään käydä myöhemminkin. Nyt ollaan tällaisessa tilanteessa.”

Koronaviruskriisi|Suomen Pankin Olli Rehniltä poikkeuksellinen vaatimus: EKP:n otettava käyttöön kaikki keinot ”katastrofaalisen riskin” poistamiseksi

Rahapolitiikka|Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde: Koronavirus on merkittävä šokki euroalueen talouteen

Rahapolitiikka|Financial Times: EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde pahoitteli huolimattomia puheitaan

Seuraa uutisia tästä aiheesta