Viisi yritys­johtajaa kertoo, miten pandemia­viikko mullisti yritysten elämän - Talous | HS.fi
Talous|Suuryritykset

Viisi yritys­johtajaa kertoo, miten pandemia­viikko mullisti yritysten elämän

OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio seurasi keskiviikkona huolestuneena rahoitusmarkkinan kriisiä. Cargotecin Mika Vehviläinen on johtanut globaalia yritystään maratonpuhelinneuvotteluilla.

Cargotecin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen, Keskon pääjohtaja Mikko Helander, Nordean johtoryhmän jäsen Sara Mella, Tieto-Evryn toimitusjohtaja Kimmo Alkio ja OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio.

Julkaistu: 21.3. 2:00, Päivitetty 21.3. 6:41

”Kuluneella viikolla tilanne rahoitusmarkkinoilla oli vaarallinen”

Timo Ritakallio.

OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio on huojentunut. EKP ilmoitti torstain vastaisena yönä rajuista elvytystoimista. Suomen Pankki ilmoitti ostavansa miljardilla eurolla yritysten lainapapereita. Hallitus kertoi perjantaina Finnveralle annettavista kymmenen miljardin euron takausvaltuuksista.

”Onneksi reagointi näyttää olevan nyt ihan eri tasolla kuin vuonna 2008. Tilanne rahoitusmarkkinoilla oli keskiviikkona jo vaarallinen, kun hyvienkin pankkien luottoriskispredit lähtivät voimakkaaseen nousuun. Nyt ne ovat rauhoittuneet ainakin toistaiseksi”, Ritakallio sanoo.

Keskiviikon tilanne tarkoitti sitä, että sijoittajien luottamus maksukykyyn joukkolainamarkkinoilla heikkenee. Se voi johtaa rahoitusmarkkinoiden lamaantumiseen, mikä on taloudelle kuin sydänkohtaus.

Ritakallio luottaa, että pandemiasta tulee jyrkkä mutta suhteellisen lyhytkestoinen taantuma.

”Meidän ennuste on, että bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 4–5 prosenttia ja menee 2–3 vuotta, että palataan kriisiä edeltävälle tasolle. Paljon opitaan siitä, miten nopeasti Kiinan talous toipuu tammi–helmikuun syvästä kuopasta.”

OP on muiden pankkien tavoin tarjonnut asiakkailleen maksujoustoja. Se on ollut aktiivisesti yhteydessä yritysasiakkaisiinsa.

Suurten yritysasiakkaiden tilanne on Ritakallion mukaan rahoitusmielessä hyvä. Kriisi iskee niihin hitaammin, kysynnän ja globaalien toimitusketjujen kautta.

”Niillä on valmiiksi neuvoteltuja luottofasiliteetteja käytössään. Mutta Suomen Pankin päätös ostaa yritystodistuksia oli hyvä, ja niitä on nyt liikkunut aika paljon”, Ritakallio sanoo.

Pahimpia ongelmia on nyt pienillä yrityksillä, jotka toimivat kotimaan palveluissa. Niiden selviämisessä voi olla kyse päivistä, kun asiakkaat kaikkoavat tyystin ja tulovirta loppuu kuin seinään.

Ritakallio toivookin, että ne asiakkaat, joilla ei ole akuuttia hätää, eivät hakisi lainoihinsa lyhennysvapaita juuri nyt vaan vähän myöhemmin.

”Kyselyitä on tullut sekä yksityis- että yritysasiakkailta nyt todella paljon. Toivoisin, että asiakkaat antaisivat meidän hoitaa ensin niiden asiakkaiden tarpeet, joilla rahat ovat oikeasti ihan lopussa”, Ritakallio sanoo.

Pankin palvelut ovat ruuhkautuneet. Riskinä on, että nopeimmin taloudellista liikkumavaraa tarvitsevat eivät pääse läpi.

Kriisi on aiheuttanut asiakaspalvelussa monenlaisia muutoksia. OP on asettanut konttoreihinsa rajoituksen, että enintään kymmenen asiakasta voi olla tiloissa kerrallaan.

Erityisryhmille ja yli 70-vuotiaille avataan ensi viikolla oma puhelinpalvelu, jotta he pääsisivät helpommin läpi hoitamaan asioitaan.

Ritakallio kiittää hallituksen päätöstä kasvattaa Finnveran takausvaltuuksia.

”Jonain päivänä tämä pandemia on ohi, ja meidän pitää rakentaa silta sen yli.”

”Aiemmat kriisit ovat opettaneet, että tarvitaan nopeita toimia”

Sara Mella

Pohjois­maiden suurin pankki Nordea näkee nyt kaikissa Pohjoismaissa, miten eri tahtia etenevä epidemia ja yhteiskunnan rajoitustoimet vaikuttavat liiketoimintaan.

”Tanskassa konttorien ovet ovat kiinni, mutta henkilökunta on konttoreissa töissä. Jos joku tulee ovelle ja hänen on välttämätöntä saada asiansa hoidettua, niin se asia hoidetaan”, Nordean henkilöasiakkaista vastaava johtoryhmän jäsen Sara Mella sanoo.

Suomessa konttorit ovat vielä auki, mutta moni niiden työntekijöistä keskittyy nyt puhelinpalveluun, koska konttoreissa on normaalia hiljaisempaa. Jos asiakkailla on huolta esimerkiksi käteisen saamisesta, Mella kehottaa ottamaan yhteyttä puhelinpalvelun kautta. Käteistä voidaan tarvittaessa kuljettaa lähimpään postikonttoriin tai joillain alueilla vaikka kotiin.

Nordea kertoi jo viikko sitten tarjoavansa asuntolaina-asiakkaille ja yritysasiakkaille 3–6 kuukauden lyhennysvapaita. Kysyntä on ollut Mellan mukaan todella vilkasta. Yhden päivän aikana tulee nyt sama määrä asuntolainan lyhennysvapaahakemuksia kuin normaalisti kuukaudessa, 1 000–1 500 hakemusta.

”Aiemmat kriisit ovat opettaneet, että tarvitaan todella nopeita ja tarpeeksi vaikuttavia toimia. Yleensä on toimittu vähän liian hitaasti ja vähitellen. Siksi tulimme ulos jo viime viikolla. Myös Suomen pankin pääjohtajan Olli Rehnin lausunnot ja Finanssivalvonnan päätös vakavaraisuusvaatimusten väliaikaisesta höllentämisestä ovat olleet pankeille todella tärkeitä”, Mella sanoo.

Suomalaiset pankit ovat tosin muutenkin Mellan mukaan selvästi vakavaraisempia kuin monessa muussa maassa. Sen vuoksi niillä on hyvät mahdollisuudet luotottaa asiakkaita läpi kriisin.

Nordean asiakasvastaavat ovat Mellan mukaan pyrkineet olemaan yhteydessä asiakasyrityksiinsä, jotta niiden tilanteesta saataisiin hyvä kuva. Palvelu- ja matkailuala ovat kärsineet pahiten, mutta myös joiltain ulkomaankauppaa käyviltä yrityksiltä on tullut yhteydenottoja.

Pankkien on kirjanpitosääntöjensä vuoksi hankala luotottaa yrityksiä, jos niillä ei ole esittää lainalle vakuuksia. Siksi hallituksen perjantaina tekemä päätös Finnveran 10 miljardin euron takauksista yrityslainoille oli Mellan mukaan erittäin tarpeellinen, jotta pankit voivat rahoittaa yrityksiä kriisin yli.

Pankkien ja yritysten tukeminen herättää aina epäilyksen, yrittävätkö yritysten omistajat käyttää tilaisuutta hyväksi ja panna tappionsa yhteiskunnan kannettaviksi ja korjata itse kuitenkin voitot. Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen varoitti alkuviikosta, että vakavaraisuussääntöjen laskemisen vapauttamat varat eivät saa mennä pankkien maksamiin osinkoihin tai tulospalkkioihin.

Mella vakuuttaa, että tästä ei tarvitse kantaa huolta.

”Tukeminen on yhteiskunnan etu. Jos tässä tilanteessa ei tuettaisi pankkeja ja yrityksiä, niin vahinko olisi pitkällä aikavälillä vielä suurempi. Voin vakuuttaa, että tässä kriisissä ei ole voittajia. Pankit ovat yhtä kuin asiakkaansa. Jos asiakkaat ovat vaikeuksissa, niin pian ovat pankitkin”, hän sanoo.

Kiinan markkina vetää taas

Mika Vehviläinen

Lastin­käsittely­laitteita tekevän Cargotecin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen toivoo, että koronakriisi menisi muuallakin maailmassa yhtä nopeasti ohi kuin Kiinassa.

”Kiinassa toimitus- ja tehdasaktiviteetti ovat taas palautuneet aika pitkälle normaalille tasolle. Asiakkaat ja tilaukset ovat tulleet takaisin. Jos muuallakin menisi näin, niin selviäisimme suhteellisen lyhyellä V:n muotoisella taantumalla. Mutta on tietysti vielä liian aikaista spekuloida, miten lopulta käy”, Vehviläinen sanoo.

Cargotecin niin kuin useimpien suuryritysten rahoitustilanne on vahva, eikä yrityksellä siinä mielessä ole huolta selviämisestä kriisin yli.

”Meillä oli vuodenvaihteessa likviditeettiä 720 miljoonaa euroa. Mutta tietysti toimet pk-yritysten rahoituksen helpottamiseksi ovat välillisesti tärkeitä myös meille niin kuin muillekin suuryrityksille. Esimerkiksi meidän kuorma-autojen lastinkäsittelylaitteita tekevässä Hiab-liiketoiminnassa asiakkaat ovat usein pieniä yrityksiä”, Vehviläinen sanoo.

Cargotecin suurimpia markkinoita ovat Yhdysvallat ja suuret Euroopan maat. Vehviläisen mukaan suuret asiakkaat eivät ole juurikaan peruuttaneet tilauksia, mutta yrityksessä valmistaudutaan siihen, että tilanne voi muuttua nopeastikin. Isoja uusia esimerkiksi satamien automaatioprojekteja ei toisaalta ole saatu sovittua.

”Ne vaativat tyypillisesti tapaamisia ja neuvotteluja kasvokkain. Muuten tavallinen tavara- ja laitekauppa käy aika normaalisti. Globaaleihin hankintaketjuihin liittyvä epävarmuus koskee tietysti meitäkin. Toimitusketjumme ovat hyvin kansainvälisiä.”

Malesiassa hallituksen karanteenipäätökset ovat johtamassa yhden Cargotecin tehtaan sulkemiseen, mutta muuten tehtaiden tuotanto pyörii yhä.

Cargotecilla on noin 12 000 työntekijää noin 80 maassa. Vehviläisen mukaan toimintoja johdetaan hajautetusti paikallisesti, ja eri maissa toimitaan paikallisen tilanteen mukaan. ”Keskusjohtoisuus ei oikein tällaisessa tilanteessa toimi. Pitää luottaa, että siellä osataan tehdä tilanteen vaatimat oikeat ratkaisut. Työntekijöiden ja asiakkaiden turvallisuus on ehdottomasti ykkösasia. Siitä ei tingitä.”

Vehviläinen itse teki töitä perjantaina kesämökin terassilla Siuntiossa. Tavallisesti kansainvälisen suuryrityksen toimitusjohtaja matkustaa suuren osan työajasta, mutta nyt siihen on tullut stoppi.

”Työpäivät ovat olleet silti pitkiä. Kun istuu 11–12 tuntia päivässä konferenssipuhelussa, niin tietää istuneensa. Siitä puuttuu se sosiaalinen puoli, joka yleensä tekee työstä vähän kevyempää.”

Kriisi on yhteiskunnan digitalisoinnin testi

Kimmo Alkio

”Meillä on nyt kaksi prioriteettia. Työntekijöiden hyvinvointi ja koko tämän yhteiskunnan prosessien jatkuvuus. Työstämme näitä asioita yötä päivää”, digitaalisia palveluja tarjoavan Tieto-Evryn toimitusjohtaja Kimmo Alkio sanoo.

Tieto-Evryllä ja muilla tietotekniikan palveluja tuottavilla yrityksillä koronaviruskriisi on tietänyt kiirettä. Suuri osa yhteiskunnasta kouluja myöten on siirtynyt tekemään etätöitä. Tiedonsiirtoyhteydet, etäkokoussovellukset ja koko it-infrastruktuuri ovat kovilla.

Alkion mukaan Tieto-Evryssä niin kuin monessa muussakin yrityksessä kriittisiä toimintoja hoitavat työntekijätiimit on jaettu kahteen osaan, jotka eivät ole toistensa kanssa tekemisissä. Vaikka tauti pääsisi leviämään toisessa porukassa, toiset eivät altistuisi tartunnalle.

”Tämä on meillä iso asia. Meillä on 24 000 työntekijää monessa eri maassa. Mietimme myös koko ajan, miten toimimme, jos tilanne pahenee tästä merkittävästi. Rakennamme erilaisia skenaarioita, ja olemme jatkuvassa valmiustilassa turvaamaan yhteiskunnan toimintojen jatkuvuutta”, Alkio sanoo.

Alkio uskoo, että kriisi tulee viemään yhteiskunnan digitalisaatiota entisestään eteenpäin myös sen jälkeen, kun se on ohi.

”Elämme nyt ihan uudenlaista etäjohtamisen kautta. Miten kuullaan kaikkia, miten osataan tehdä päätökset oikeaan aikaan poikkeustilanteessa? Kaikki opettelevat uudenlaisia toimintatapoja. Monessa paikassa varmasti huomataan, että nyt luodut toimintatavat voivat toimia normaalioloissakin”, Alkio sanoo.

Tieto-Evryssä omat haasteensa tuo vielä meneillään oleva fuusio. Tieto osti norjalaisen Evryn viime kesänä.

”Jatkuva viestiminen ja kuunteleminen niin työntekijöihin kuin asiakkaisiin päin on tässä tilanteessa entistäkin tärkeämpää.”

Karanteenin rikkominen vaarantaa kaupan työntekijät

Mikko Helander

Kun muu yhteiskunta on seisahtunut, niin ruoka­kaupassa on käynyt kuhina. Ruokatarpeita on ostettu varastoon sairastumisen ja karanteenin varalta. Myös työpaikkaruokaloiden ja koulujen ateriakysyntä on siirtynyt ruokakauppoihin, kun yhä useammat tekevät etätyötä.

”Kaikki K-ryhmäläiset tekevät nyt hartiavoimin töitä, että selviämme tästä tilanteesta. Päivittäistavaran ostot ovat olleet välillä moninkertaisia normaalitilanteeseen verrattuna. Logistiikassa on ollut valtava työkuorma, mutta kaikesta on toistaiseksi selvitty hyvin”, Keskon pääjohtaja Mikko Helander sanoo.

Kauppojen työntekijät altistuvat väistämättä epidemialle. Helanderin mukaan heidän turvallisuuteensa on kiinnitetty paljon huomiota. Kaupoissa siivotaan normaaliakin tarkemmin.

”Vetoamme myös siihen, että asiakkaat noudattavat viranomaisten suosituksia ja karanteeneja. Sillä on vaikutusta myös meidän henkilökunnan turvallisuuteen”, Helander sanoo.

Hänen mukaansa sekä kotimaisen teollisuuden toimitukset että elintarviketuonti ovat toimineet hyvin ja ruokaa on riittänyt. Keskolla yritysmyynnin osuus on pienentynyt samaan aikaan kuin päivittäistavarakaupan on kasvanut.

Helanderin omakin työ on mullistunut kriisin vuoksi. Iltariennot ja tilaisuudet ovat loppuneet.

”Mutta siitä säästynyt aika on mennyt siihen, että on tehty poikkeusjärjestelyjä ja muutettu koko K-ryhmä toimimaan hyvin uudessa tilanteessa. Se työllistää meitä todella paljon.”

Helander ei uskalla lähteä arvioimaan kriisin pitkän ajan vaikutuksia, mutta hän uskoo, että Suomi on yhteiskuntana hyvin varustautunut tästä selviämiseen.

”Hallitus ja viranomaiset ovat tehneet Suomessa todella hyvää ja vastuullista työtä. Suomi on varmaan yhteiskuntana aika ainutlaatuinen siinä, että kriisivalmius ja kyky hoitaa poikkeustilannetta on näin hyvä.”

Koronaviruskriisi|Euroopan keskus­pankki aloittaa 750 miljardin euron hätä­rahoituksen

Yrittäjät|Koronavirus sai suomalaiset ”kulutuskoomaan”, ja se uhkaa kaataa yrityksiä – Lymfaterapeutti Päivi Peltomaan puhelimeen sataa peruutuksia

Koronakriisi|Suomen Pankki kaksin­kertaistaa yritys­todistusten osto-ohjelman miljardiin euroon

HS-analyysi|Kenelle jää koronakriisin lasku?

HS-analyysi|Hallituksen 15 miljardin euron kriisipaketti kuulostaa valtavalta, mutta luku voi hämätä

Yritykset|Yrittäjille oikeus työttömyys­­päivärahaan, yt-neuvottelujen vähimmäis­kestoa lyhennetään – Näistä koronakriisin lievitystoimista hallitus päätti

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous