Pohjoisen hiihtokeskusten sulkeminen aiheuttaa miljoonien eurojen menetyksen, Rukan keskuksen toimitus­johtajan mukaan kävijöitä olisi ollut vielä kymmeniätuhansia - Talous | HS.fi
Talous|Hiihtokeskukset

Pohjoisen hiihtokeskusten sulkeminen aiheuttaa miljoonien eurojen menetyksen, Rukan keskuksen toimitus­johtajan mukaan kävijöitä olisi ollut vielä kymmeniätuhansia

Rukan ja Pyhän hiihtokeskusten toimitusjohtaja Ville Aho sanoo, että koronaviruskriisi vie yhtiöltä viisi miljoonaa liikevaihdosta ja aiheuttaa Kuusamon alueella tukun konkursseja.

Lasketteluturisteja Rukan tuolihissiasemalla maaliskuussa 2018. Kuva: Jussi Helttunen

Julkaistu: 21.3. 19:21

Ville Aho sanoo heränneensä koronaviruksen uhkaan, kun mediassa alkoi yhä useammin kuulua uutisia Italiassa käynnistä olevasta tilanteesta.

Aho on Rukan ja Pyhän hiihtokeskusten toimitusjohtaja ja yksi perheyrityksen omistajista. Hän vastaa puhelimeensa Kuusamossa Rukalla.

Ville Aho Kuva: Aho Group

Aho myöntää, että Italian korona-­uutisista huolimatta hän ajatteli Suomessa käyvän toisin. Hän kuvitteli, ettei korona ehdi vaikuttaa sen kummem­min kuluvaan hiihto­sesonkiin.

Sesonki onkin ollut hyvä, suorastaan erinomainen. Helmikuun loppuun asti pohjoisen hiihtokeskusten luvut olivat kaikilla mittareilla ennätykselliset. Etelä-Suomessa ei ollut lunta lainkaan, joten pohjoisessa riitti ruuhkaa.

Sitten Itävallassa alkoi tapahtua. Tirolin hiihtokeskuksista palasi kotimaihinsa ihmisiä koronaviruksen kanssa. Syntyi termi ”koronalinko”, jolla kuvailtiin yhtä Ischglin hiihtokeskuksen after ski -ravintolaa.

Lue lisää: ”Ahneus asetettiin kyläläisten ja sen vieraiden terveyden edelle” – Miten Alppien Ibizaksi kutsutusta kylästä tuli ”koronalinko”?

Sen jälkeen tartuntoja todettiin Tirolissa käyneissä suomalaismatkailijoissakin. Ja silloin myös Lapin hiihtokeskuksissa ymmärrettiin, että korona on täälläkin.

Viikko sitten torstaina pääministeri Sanna Marin (sd) kertoi hallituksen suosittelevan, että kaikki yli 500 hengen yleisötilaisuudet perutaan toukokuun loppuun saakka. Käytännössä tämän jälkeen hiihtokeskusten oli pakko päättää, miten jatkossa toimitaan.

Aho sanoo, että samana lauantaina Rukalla päättyi after ski - ja muiden iltaravintoloiden toiminta. Rinteissä otettiin käyttöön erikoisjärjestelyjä ja suositeltiin, että ihmiset ovat hisseissä vain omissa seurueissaan.

Marinin tiedotustilaisuuden jälkeen hiihtokeskukset neuvottelivat tilanteesta lähes päivittäin. Lopulta perjantaina Lapin suurimmat hiihtokeskukset lähettivät tiedotteet, jossa ne ilmoittivat kuin yhdestä suusta lopettavansa hiihtokauden viikon päästä.

Aho kertoo, että Rukalla oli esillä kolme vaihtoehtoa: päätetään toiminta pääsiäiseen, viikkoa ennen pääsiäistä tai viikon päästä 28. maaliskuuta.

”Koko ajan olemme menneet viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti”, Aho muistuttaa.

Laskettelijoita Rukan rinteessä syksyllä 2018. Kuva: HS-arkisto

Hän kertoo, että esimerkiksi Ruotsissa hiihtokeskusten toiminta jatkuu edelleen. Siellä isoja hiihtokeskuksia, kuten Säleniä ja Årea, operoi pörssiyhtiö Skistar. Norjassa saman yhtiön hiihtokeskukset on jo suljettu viranomaisten päätöksellä.

Suomessa viranomaiset eivät ole vaatineet keskuksia sulkemaan oviaan.

Päätös toiminnan jatkamisesta vielä viikon ajan on herättänyt sekä ymmärrystä että suuttumusta. Julkisuudessa on ollut videokuvaa Levin after ski -ravintoloista, joissa meno on ollut railakasta ja kosteaa.

Aho perustelee toiminnan jatkamista sillä, että lopettaminen halutaan tehdä hallitusti.

”Euroopassa lähes kaikki keskukset on suljettu vasta, kun viranomaiset ovat sitä vaatineet. On ilmoitettu, että kylä pitää olla tyhjänä kolmen tunnin päästä, mikä on johtanut kaaokseen. Halusimme välttää sen.”

Aho myöntää itsekin nähneensä Levin juhlimiskuvia.

”Ne varmaan vähän nopeuttivat tätä alasajoa, mutta saman päätöksen olisimme tehneet joka tapauksessa.”

Tuliko kuvista kolhuja hiihtokeskusten maineelle?

”Se on hyvä kysymys. Vain aika näyttää. Toivoisin ymmärrystä, sillä tilanne on kieltämättä vaikea ja edennyt nopeasti.”

Aho sanoo suoraan, että lopettamispäätös oli vaikea taloudellisista syistä. Perheyhtiö Aho Group on investoinut kahden viime vuoden aikana Rukalle hisseihin, rinteisiin ja majoituspalveluihin yhteensä yli 30 miljoonaa euroa.

”Yrittäjän on todella vaikea tehdä päätös oman liiketoiminnan keskeyttämisestä. Olisi jopa helpompaa jos päätöksen tekisi viranomainen.”

Tänä vuonna yhtiö tavoitteli noin 30 miljoonan euron liikevaihtoa. Nyt se menettää kaksi tärkeintä kuukautta ja pääsiäisen, jolloin liikevaihdosta katoaa viisi miljoonaa ja tuloksesta runsaat kolme miljoonaa euroa.

Yhtiöllä on Rukalla 80 vakituista työntekijää ja 150 määräaikaista. Jälkimmäisillä työt loppuvat lähes seinään, vakituisten kanssa käynnistyvät yt-neuvottelut lomautuksista.

”Meillä on takana hyviä vuosia ja yhtiö selviää tästäkin. Meidän päätökset kuitenkin heijastuvat Rukalla 150:een ja Pyhällä 50:een yritykseen. Pelkään, että konkurssejakin tulee.”

Rukan hiihtokeskus sulkee ovensa viikon päästä lauantaina.

Rukan onni on, että sillä on vahva asema kotimaisena matkakohteena. Sen asiakkaista 75 prosenttia on suomalaisia. Aho toivoo, että moni haluaa matkustaa kotimaassa heti, kun se jälleen on mahdollista.

Aho kertoo useiden ulkomaisten matkajärjestäjien joutuneen nyt ahdinkoon. Rukallekin on luvassa luottotappioita ”kuusinumeroisen luvun verran”.

Aho arvioi, että matkailu tuo Kuusamoon vuosittain noin 120 miljoonaa euroa vuodessa.

Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen sanoo, että maanantaina kaupunginvaltuustossa esillä on esitys lisämäärärahoista yrityksille, yhteisöille ja työpaikkansa menettäville.

”Sehän on selvää, että lomautuksia tulee nyt heti. Onhan tämä vakava paikka, kun matkailuyritysten pääsesonki keskeytyy.”

Kuusamossa tilanne on silti parempi kuin monessa naapurikunnassa, sillä metsätalous on matkailun rinnalla toinen vahva tukijalka.

”Kaupungin kassassa on yhdeksän miljoonaa euroa. Takana on kaksi alijäämäistä vuotta, mutta nyt keskitytään selviytymään tästä kriisistä.”

Rukan hiihtokeskuksessa on yhä tuhansia asiakkaita. Aho sanoo, että rinteessä ja tunturissa viruksen tarttuminen on epätodennäköistä.

”Jos olisimme päättäneet jatkaa toimintaa pääsiäiseen, täällä olisi varmasti ollut 15 000–20 000 ihmistä. Mutta jos muu Suomi on poikkeustilassa, eihän se olisi enää vastuullista liiketoimintaa.”

Itävalta|”Ahneus asetettiin kyläläisten ja sen vieraiden terveyden edelle” – Miten Alppien Ibizaksi kutsutusta kylästä tuli ”korona­linko”?

Talousvaikutukset |Huoli konkursseista lisääntyy: Näin Suomi yrittää kammeta yritykset koronakriisin yli