Päätyykö Suomi jakamaan muiden euromaiden taakkaa? Koronakriisi toi pöydälle kysymyksen yhteisvastuusta, eikä se miellytä kaikkia - Talous | HS.fi
Talous|HS-analyysi

Päätyykö Suomi jakamaan muiden euromaiden taakkaa? Koronakriisi toi pöydälle kysymyksen yhteisvastuusta, eikä se miellytä kaikkia

Koronapandemian taloudelliset vaikutukset ulottuvat Eurooppaan voimakkaina. Se panee edellisten talouskriisien jäljiltä sovitut toimintatavat koetukselle.

Italia on kärsinyt merkittävästi koronaepidemiasta ja joutunut tekemään tiukkoja rajoitustoimia. Koditon mies istui suljetun kauppakeskuksen edessä Roomassa. Kuva: Filippo Monteforte

Julkaistu: 25.3. 15:48, Päivitetty 25.3. 18:21

Euroopan valtiovarainministerit ovat historiallisen vaikean tilanteen edessä. Koronaviruskriisi iskee voimalla kaikkialle Eurooppaan, ja taloudellinen toimeliaisuus lakkaa maa kerrallaan. Eurooppa sulkeutuu, ja taloudellinen taantuma on väistämätön.

Tämä viikko näyttää suuntaa sille, minkälaisia yhteisiä taloustoimia Eurooppa aikoo tehdä. Yhtenä ydinkysymyksenä on, miten koronakriisi vaikuttaa pitkään pöydällä olleeseen keskusteluun euromaiden yhteisestä velasta.

”Euroopan vastauksella koronakriisiin ei ole rajoitteita, ja solidaarisuus näkyy vahvasti”, euroryhmän puheenjohtaja ja Portugalin valtiovarainministeri Mário Centeno vakuutti maanantaisessa lausunnossaan.

Lausuntoa seuranneet kokoukset näyttivät, että Centenon toiveikkuus oli ennenaikaista. Varsinkin tiistain euroalueen ministereiden kokous toi näkyviin jo eurokriisin ratkaisusta tutut jakolinjat. Etelä toivoo yhteisvastuuta ja pohjoinen jarruttaa. On kuin olisi tehty nopea aikamatka velkakriisin tunnelmiin, sillä erotuksella, että pulassa ovat nyt potentiaalisesti kaikki.

Tiistain kokouksessa pohdittiin, millä tavalla eurokriisin tuloksena syntynyttä Euroopan vakausmekanismia EVM:ää voitaisiin käyttää euroalueen talouden tasapainottamisessa. Rahastossa on useita erilaisia välineitä, jotka mahdollistaisivat 500 miljardin euron pääoman hyödyntämiseen maiden hätärahoitukseen. Suomi on sitoutunut maksamaan vakausmekanismiin 12,5 miljardia euroa, josta on maksettu 1,44 miljardia euroa.

Kireyttä maiden välille on tuonut erityisesti keskustelu mahdollisista ”koronabondeista”. On vielä epäselvää, kuinka paljon ajatus koronabondeista vastaa aikanaan keskustelussa olleita eurobondeja, jotka olisivat euromaiden yhteisiä joukkovelkakirjoja. Eurobondit sitoisivat euromaat riskeineen ennennäkemättömään yhteisvastuuseen.

Esimerkiksi Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde kehotti uutistoimistojen mukaan jäsenmaita tiistain kokouksessa harkitsemaan yhteisiä joukkolainoja koronakriisin laskun tasaamiseksi.

Suomi on vastustanut eurobondeja ja yhteisvastuun lisäämistä ylipäätään. Suomen pelko keskusteluissa on, että koronakriisin kulisseissa yhteisvastuuta pusketaan eteenpäin kuin vahingossa, ja että lopulta julkisen talouden hyvässä kunnossa pitäneet maat joutuvat maksumiehiksi.

Suomen valtiovarainministerin Katri Kulmunin (kesk) mukaan euromaiden omaa vastuuta talouspolitiikkansa hoidosta ei tule kumota koronaviruksen varjolla.

”Yhteisvastuullista velkaa ei tule lisätä”, Kulmuni kirjoittaa sähköpostitse.

Kulmunin mukaan eurobondien käyttöön ottaminen tähän tilanteeseen ”olisi ongelmallista, eikä sille ole näillä näkymin löytymässä edes riittävää poliittista tukea”.

”Solidaarisuutta EU:n kesken tarvitaan, mutta painotan sitä terveyteen ja huoltovarmuuteen liittyviin päätöksiin”, Kulmuni sanoo.

Tiistain keskustelu päättyi maiden eripuraan, eikä yhteisiä näkemyksiä saatu. Eripuran suuruutta alleviivaa se, että Centeno päätyi kirjoittamaan keskiviikkona vielä kirjeen jäsenmaita rauhoitellakseen. Kirjeessään Centeno jakaa ”henkilökohtaisia päätelmiään”, joissa hän pyytää euromaita jättämään oven auki harkinnalle.

Centeno painotti, että kriisirahaston käyttöä rajattaisiin vain koronavirukseen liittyvissä terveys- ja talousmenoissa. Jäsenmaiden huolena on ollut myös leimautuminen. Mikäli välineeltä pyytää rahoitusta, voi alkuperäinen ajatus taloustilanteen vakauttamisesta kääntyä päälaelleen. Avunpyynnöllä maa tunnustaisi olevansa tiedettyä pahemmassa pulassa.

Euroopan unioni on jo poistanut esteet kansalliselle rahankäytölle ja julkisen talouden velan kasvattamiselle. Valtiovarainministerit sopivat maanantaina, että poikkeuspykälät ovat voimassa, eikä kasvu- ja vakaussopimuksen budjettirajoja nyt vahdata. Lisäksi valtiotukisäädöksiä höllätään.

Kun kriisi on syvimmillään, Euroopan unioni ja euroalue ovat melko voimattomia. Jos kansalaiset eivät käy töissä eivätkä kuluta, ei mikään valtio pysty korvaamaan menetettyä taloudellista aktiviteettia.

EU:n budjetti on noin prosentti jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Sillä rahalla ei juuri laiteta asioita liikkeelle. Jo nyt kansalliset toimet ylittävät EU:n yhteiset varannot reilusti.

Yksittäisistä toimista merkittävin on Saksan useiden satojen miljardien eurojen koronatukipaketti. Euroopan keskuspankki (EKP) aloittaa 750 miljardin euron lainanosto-ohjelman. Euroopan unioni on irrottanut ohjelmistaan 37 miljardia euroa koronaviruksen vaikutusten lieventämiseen.

Rahan puutteessa EU on keskittynyt luomaan luottamusta ja vakautta, jonka toivotaan hidastavan syöksykierrettä. On hyvä, että taustalla on edes eurokriisin opetukset. Vaikka vakausmekanismia ei ole luotu tilanteeseen, jossa kaikki maat ovat vaikeuksissa yhtä aikaa, on edes yhteisesti sovittuja välineitä, joita voi soveltaa.

Päätyykö Suomi sitten jakamaan muiden euromaiden taakkaa?

Koronakriisi itsessään ei pakota Suomea takaamaan muiden maiden velkoja. Koko Euroopan laajuinen kriisi lisää kuitenkin todennäköisyyttä yhteisvastuun lisääntymiseen. Euroalueen synkin uhkakuva on pankkikriisi, joka vavisuttaisi rahaliiton perustaa. Tämän estämiseksi jäsenmaat ovat todennäköisesti valmiita venymään nykyisistä linjauksista.

Euroryhmän puheenjohtaja Centeno saa taistella hartiavoimin solidaarisuuden puolesta. Torstain videokokouksessa EU-johtajat jatkavat siitä, mihin valtiovarainministerit tiistaina pääsivät. On todennäköistä, että kuumentunut keskustelu jatkuu.

Suhdanne|Euroalueen talouden ennakoidaan romahtaneen maaliskuussa

HS-analyysi|Koronavirus on Euroopalle pahin mahdollinen kriisi: maat huolehtivat vain omistaan ja omastaan

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous

Luetuimmat

Uusimmat