EK:n Pekka Lundmark toivoo, että kaikki jotka voivat, jatkavat kuluttamista: ”On hirveän tärkeätä, että emme luo joukko­psykoosia” - Talous | HS.fi
Talous|Koronakriisi

EK:n Pekka Lundmark toivoo, että kaikki jotka voivat, jatkavat kuluttamista: ”On hirveän tärkeätä, että emme luo joukko­psykoosia”

Elinkeinoelämän puheenjohtaja ja Nokian tuleva toimitusjohtaja toivoo, että kaikki kynnelle kykenevät ihmiset ja yritykset kuluttavat minkä voivat ja pitävät talouden pyörät pyörimässä. ”On hirveän tärkeää, että emme luo nyt joukkopsykoosia, jossa kaikki lopettavat talouden pyörien pyörittämisen. Tilannetta ei saa käyttää hyväksi.”

Fortum toimitusjohtaja, Nokian tuleva toimitusjohtaja ja Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja uskoo kriisin muuttavan työntekoa pysyvästi. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Julkaistu: 26.3. 2:00, Päivitetty 26.3. 7:17

”Hetkinen, kun saan vielä tämän kuvan näkymään”, kuuluu kaiuttimesta.

Samassa tietokoneen ruudulle ilmestyvät Pekka Lundmarkin kasvot. Asuna on rennosti t-paita ja neule, niin kuin monella muullakin näinä päivinä.

Lundmark istuu kotonaan Helsingissä, minä makuuhuoneessani Keravalla. Normaalisti tapaisimme jäykässä kokoushuoneessa Elinkeinoelämän keskusliiton toimitalossa Etelärannassa, mutta koronaepidemian aikana harva asia on normaalisti.

”Tavallisesti matkustan ihan hirveästi koko ajan. Minun olisi pitänyt olla tällä hetkellä Saksassa, mutta viime päivinä olen käynyt keskusteluja muun muassa Saksan ammattiyhdistysliikkeen ja Uniperin työntekijöiden edustajien kanssa kotitoimistosta käsin Teamsissa niin kuin mekin nyt”, Lundmark sanoo.

Teams on etäkokoussovellus, jonka käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti koronakriisin myötä.

Lundmarkin tittelirimpsu on pitkä ja vaikuttava: Fortumin toimitusjohtaja, Nokian tuleva toimitusjohtaja ja Elinkeinoelämän keskusliiton eli EK:n puheenjohtaja.

Hänen ajastaan suuren osan vie nyt Saksa. Fortum on viimeistelemässä kauppoja, joilla se vihdoin saa saksalaisesta Uniperista yli 70 prosentin osuuden ja voi yhdistää yhtiön osaksi Fortumia. Lundmark on taistellut 2,5 vuotta Uniperin valtaamiseksi. Juuri, kun tavoite on toteutumassa, hän onkin lähdössä Nokian toimitusjohtajaksi.

Nokiankin valtaviin haasteisiin Lundmark on pikku hiljaa perehtymässä, mutta ei siitä nyt sen enempää.

Hän on raivannut kalenteriinsa tilaa puhuakseen HS:lle, koska koronavirusepidemia on romauttamassa koko Suomen talouden.

Pekka Lundmark tekee nyt töitä kotona perheensä parissa niin kuin moni muukin. Kuvausta varten hän lähti kävelylle Koffin puistoon. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Osalla yrityksistä menee yhä hyvin

Vaikka EK tunnetaan suuryrityksistä, 96 prosenttia sen jäsenistä on pieniä ja keskisuuria eli alle 250 työntekijän ja alle 50 miljoonan euron liikevaihdon yrityksiä. Epidemian rajoitustoimet ovat iskeneet pk-yrityksiin ennen näkemättömällä voimalla ja nopeudella.

”Hätä on siellä erittäin suuri. Meillä ei ole koskaan aikaisemmin edes finanssikriisin aikana ollut tilannetta, jossa talous pysähtyy näin yhtäkkiä kuin seinään”, Lundmark sanoo.

Pienet ja isommatkin yrittäjät erityisesti matkailu- ja palvelualoilla joutuivat hetkessä vaikeuksiin, kun matkat ja ihmisten välinen kanssakäyminen kiellettiin. Yt-neuvotteluilmoituksia on annettu vain puolentoista viikon kuluessa noin 200 000 työntekijälle. Talousennustajat arvioivat koko Euroopan talouden romahtaneen maaliskuussa.

Šokki iskee kuitenkin rajusti myös moniin suuriin yrityksiin, vaikka vähän hitaammin kuin palvelusektorille.

”Tulosvaroituksia tulee nyt koko ajan. Jo pelkästään se, että Kiina on ollut tammi–maaliskuussa käytännössä kiinni, on aiheuttanut monille suuria ongelmia.”

Silti Lundmark yrittää valaa uskoa, ettei loppukin talous seisahtuisi. Pelko uhkaa nyt lamaannuttaa nekin talouden toimijat, joiden työt eivät ole hävinneet mihinkään.

”Ei kaikilla yrityksillä mene huonosti. Nyt olisi hirveän tärkeätä, että emme luo joukkopsykoosia, jossa kaikki lopettavat talouden pyörien pyörittämisen. Niiden yritysten ja kuluttajien, joilla suinkin on siihen mahdollisuus, kannattaisi jatkaa kuluttamista ja talouden pyörittämistä kaikin keinoin”, hän sanoo.

Kriisi iski muutamassa päivässä, mutta hyvin nopeasti työmarkkinajärjestöt myös pääsivät sopuun lomautusten väliaikaisesta helpottamisesta ja muun muassa työnantajien eläkemaksujen lykkäyksistä. Nopeutetuilla lomautuksilla yritysten palkanmaksua siirretään käytännössä valtion maksettavaksi.

Lundmark kiittää myös hallitusta ja Suomen Pankkia nopeista toimista yritysten rahoituksen helpottamiseksi.

Finnvera myöntää vakuuksia, joita vastaan pankit voivat antaa yrityksille lainaa tai maksuhelpotuksia, ja Suomen Pankki ostaa yritysten lyhytaikaisia lainapapereita.

”Mutta valitettavasti tämä ei tule riittämään. Toistaiseksi toimet ovat painottuneet lainoihin, mutta tästä ei selvitä ilman suoria tukia. EK on esittänyt yrityksille maksettavaa suoraa palkkatukea, jolla lomautukset tai irtisanomiset voitaisiin välttää.”

Lundmark toistaa kaksi kertaa, että kyse ei ole kritiikistä hallitusta kohtaan.

”Olemme hyvin tyytyväisiä siihen, miten nopeasti valtio on reagoinut, mutta nyt tarvitaan pöydälle seuraavia toimia.”

Hän myös korostaa, ettei kyse ole vain yritysten tukemisesta, vaan kaikkien yhteisestä edusta. Konkurssiaalto ja massatyöttömyys ajavat koko yhteiskunnan kriisiin.

Kriisistä ei selvitä ilman suurta elvytystä

Lundmark uskoo, että kriisin hoitaminen voi vaatia joidenkin yritysten velkojen uudelleenjärjestelyjä, ehkä jopa yritysten pelastamista valtion suorilla sijoituksilla ja myös suurta julkisten investointien kautta tulevaa elvytystä.

”Ruotsissa elinkeinoelämä on esittänyt kriisin hoitamiseen elvytystoimia, joiden suuruus olisi jopa neljä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Uskon, että Suomessa hyvin todennäköisesti tarvitaan jotain saman tyyppistä. Kolikon kääntöpuoli on tietysti se, että meidän valtiontalous ei ole ollut kovin hyvässä kunnossa tähänkään asti. Tämä tulee lisäämään valtionvelkaa dramaattisesti.”

Suomessa neljä prosenttia bruttokansantuotteesta tarkoittaisi noin kymmenen miljardin euron elvytystä. Se vastaa esimerkiksi puolustusvoimien runsaan kolmen vuoden budjettia. Kymmenen miljardia euroa kasvattaisi valtion menoja noin 16 prosenttia suunnitellusta budjetista ja valtion velkaa vajaalla kymmenellä prosentilla.

Pekka Lundmark sanoo olevansa tyytyväinen siihen, miten nopeasti valtio on reagoinut koronakriisissä. ”Mutta nyt tarvitaan pöydälle seuraavia toimia.” Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Kun yrityksille suunnataan tukia nopealla aikataululla, historia on osoittanut, että omistajat pyrkivät ottamaan niistä kaiken hyödyn irti. Helpotetut pikalomautukset näyttävät jo saaneen suuren suosion muissakin kuin palveluyrityksissä.

Suomen suuret yritykset ovat erittäin hyvässä kunnossa ja vakavaraisia. Eikö niiltä voisi nyt odottaa vastuun kantamista, että ne pitäisivät väkensä palkkalistoillaan, vaikka kysyntä vähän notkahtaisi?

”Ehdottomasti. Tässä tilanteessa kaikkien yritysten ja erityisesti vakavaraisten suuryritysten tulee kantaa vastuunsa. Niiden yritysten, joita tämä tilanne ei niin suoraan koske, tulisi todellakin miettiä, miten ne pitävät talouden pyörät pyörimässä. Nyt ei ole aika käyttää tilannetta hyväksi ja lomauttaa ihmisiä väärin perustein. Samoin kaikkien pienten palveluyritysten vuokranantajien pitäisi nyt joustaa, jotta nämä yritykset selviäisivät tämän yli.”

Sitä Lundmark ei sen sijaan ymmärrä, että yrityksiä arvostellaan osinkojen maksusta.

”Yritysten tulosten romahtaminen hyvin todennäköisesti pienentää myös osinkoja. Mutta niillä toimialoilla, joissa isku on pienempi, ei ole mitään syytä pienentää osinkoja vaan sanoisin melkein, että päinvastoin. Esimerkiksi Fortumin noin miljardin euron osinkovirrasta noin puolet menee Suomen valtiolle, joka tarvitsee sitä rahaa nyt enemmän kuin koskaan. Merkittävä osa menee eläkeyhtiöille. Osa menee yli 100 000:lle piensijoittajalle, jotka voivat käyttää sen kulutukseen”, hän sanoo.

Valtio ja eläkeyhtiöt ovat merkittäviä omistajia monissa muissakin suomalaisissa pörssiyrityksissä.

”Jos osinkovirtakin tyrehtyy, se aiheuttaisi vielä ylimääräisen lisäšokin talouteen.”

Nyt Lundmarkin on aika jatkaa seuraavaan etäkokoukseen. Niistä hän on alkanut suorastaan pitää.

”On itse asiassa aika tehokasta, kun ei tarvitse liikkua paikasta toiseen ja matkustaa. Tapaaminen alkaa yhdellä klikkauksella ja porukka on siellä valmiina odottamassa.”

Palavereissa pysytään myös paremmin asiassa, kun ei olla kättelyetäisyydellä. Suomalaiseen sieluun se sopii.

”Turha teatteri häviää ja ollaan fokusoituneempia itse asiaan.”

Lundmark uskoo, että koronavirusepidemia tulee muuttamaan maailmaa pysyvästi. Jo pelkästään sen takia, että niin sanottua tietotyötä tekevät oppivat nyt pakon edessä uudenlaisen tavan tehdä töitä. Useimpien yritysten ja virastojen toimistot ovat lähes tyhjillään ja videoyhteydet käyvät kuumina.

”Tämän tyyppinen etätyö tulee varmasti lisääntymään pysyvästi. Se tarkoittaa, ettei työnteko ole enää sidottu paikkaan. Siitä Suomen kaltainen kaukana maailman metropoleista oleva, turvallinen korkean koulutuksen maa voi hyötyä. Suomeen voi tulla paljon uusia uuden teknologian mahdollistamia työpaikkoja.”

Yritysmaailmassa voivat muuttua myös muut asiat. Lundmark uskoo, että monet yritykset tarkastelevat kriittisesti toimitusketjujaan epidemian jälkeen. Epidemia on osoittanut nykyisten toimintatapojen haavoittuvuuden.

Kun tavaravirrat Kiinasta tyrehtyivät alkuvuonna, monen yrityksen tuotanto häiriintyi vakavasti.

”Tuotantoketjut ovat äärimmilleen viritettyjä. Varastoja ei ole missään, ja tuotanto on hajautettu moniin maihin. On mahdollista, että tuotantoa halutaan palauttaa Eurooppaan ja myös Suomeen. Se voi merkitä ihan teollisiakin investointeja, jos osaamme toimia fiksusti niin, että olemme houkuttelevia ja kilpailukykyisiä.”

Fiksusti toimiminen tarkoittaisi Lundmarkin mielestä muun muassa sitä, että palkoista ja työehdoista sovittaisiin nykyistä enemmän työpaikoilla. Se on ollut EK:n kestoteema viime vuosina.

”Meidän mielestä tämä yhteiskunta voisi paremmin, jos näin toimittaisiin. Tietysti jonkinlainen perusturva ja perussuoja pitäisi kaikilla työntekijöillä olla.”

Pekka Lundmark

Syntynyt 1963.

Koulutukseltaan diplomi-insinööri.

Työskenteli Nokialla vuosina 1990–2000.

Konecranesin toimitusjohtaja 2007–2015, Fortumin toimitusjohtaja 2015–2020.

Aloittaa Nokian toimitusjohtajana syyskuussa 2020.

Naimisissa, kolme lasta, joista kaksi asuu vielä kotona.

Ravintolat|Konsultit ottavat jättisiivun ravintoloiden hätäavuksi tarkoitetuista tukirahoista

Pörssiyhtiöt|Yli 200 ravintolaa omistava pörssiyhtiö Noho Partners on luhistumisen partaalla – Toimitusjohtaja: ”Kassamme on tiukilla”

Poikkeusolot|Helsinki ei anna vuokranalennuksia ahdinkoon ajautuneille yrittäjille, valtio tukee omia vuokralaisiaan – Päivi Lindin kampaamon asiakasmäärä kutistui kolmeen ihmiseen viikossa

Koronakriisi|Lomautusuhan alla jo yli 200 000 ihmistä

Seuraa uutisia tästä aiheesta