Onko oikein, että yritykset jakavat omistajille osinkoja koronakriisin keskellä? Presidentti Niinistö ja talousvaikuttajat ottivat kantaa - Talous | HS.fi
Talous|Osingot

Onko oikein, että yritykset jakavat omistajille osinkoja koronakriisin keskellä? Presidentti Niinistö ja talousvaikuttajat ottivat kantaa

Yritysten osingonjako on nyt todella vaikeaa. Monet omistajat haluavat luvatut rahat, mutta riski on pahimmillaan melkoinen.

Presidentti Sauli Niinistö kaipaa osakkeiden omistajien vastuuta taantuman aikana.

Julkaistu: 28.3. 16:56, Päivitetty 28.3. 17:26

Yritysten yhtiökokoukset ja osingonjako osuivat tänä vuonna keskelle koronaviruksen aiheuttamaa talouden pysähdystä.

Tilanne on koetellut suomalaisten käsitystä reiluudesta: Onko yritysten oikein maksaa omistajilleen osinkoja, kun koronakriisi jyllää Suomessa ja sen taloudessa.

Presidentti Sauli Niinistö katsoi lauantaina Ilta-Sanomien haastattelussa, että yritysten olisi hyvä luopua osinkojen jaosta tänä keväänä.

”Eivät ne osingot tähän aikaan kovin hyvin sovi”, Niinistö sanoi.

Ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvioi, että Niinistön ajatus heijastelee suuren yleisön tuntoja.

SAK:n puheenjohtaja Jarmo Eloranta.

”Kun taloudellinen tilanne on tosi vakava ja ihmisiä joutuu liukuhihnalta työttömäksi ja lomautetuksi, on vaikea ymmärtää, että tällaisia isoja osinkoja jaetaan”, Eloranta sanoo.

Eloranta kuitenkin korostaa, että yritykset ovat erilaisissa tilanteissa. Osa voi nähdä pärjäävänsä ongelmitta, vaikka maksaisi nyt kunnon osingot omistajilleen.

Eloranta pitää hyvänä vaihtoehtona osinkojen maksun siirtoa tällaisessa tilanteessa. Esimerkiksi Euroopan keskuspankki esitti tällä viikolla pankeille vahvan vetoomuksen, jossa niitä kehotettiin olemaan maksamatta osinkoja ainakin syksyyn asti.

”Ensin pitää nähdä, mihin tämä menee, ennen kuin kassa kuivatetaan.”

Osingot ovat se osuus yrityksen voitoista, joka jaetaan omistajille.

Tyypillinen vaihtoehto osinkojen maksulle on investoida voittoja yrityksen kasvuun. Nyt peruste osinkojen maksamatta jättämiselle voisi olla varautuminen mahdollisiin tappioihin.

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen on harmissaan siitä, että osinkoja ymmärretään usein väärin.

Professori Vesa Puttonen.

Monella tuntuu oleva se käsitys, että osingot olisivat jonkinlainen palkinto yrityksen omistajille. Käytännössä kyse on kuitenkin rahansiirrosta, jossa yrityksen omistajat siirtävät oman yrityksensä tililtä rahaa omille tileilleen.

Yhtiökokousten kausi on kesken. Osa yhtiöistä on jo päättänyt vuoden osingoista, mutta osalla päätös on tekemättä.

Valta ja vastuu osinkojen jaosta pitää olla hallituksessa ja osakkeenomistajilla, Puttonen muistuttaa. On kuitenkin selvää, että kynnys maksaa isoja osinkoja on kasvanut.

Monet yritykset ovat siirtäneet yhtiökokoustaan koronaviruksen takia. Se tarjoaa mahdollisuuden tilanteen seuraamiseen.

”Varmasti jokainen vastuullinen hallitus miettii uudestaan. Muutamat yhtiöt ovat jo osinkoesitystä pienentäneetkin.”

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies tulkitsee, että presidentti Niinistö korosti lausunnollaan ”maltin ja harkinnan merkitystä”.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Häkämies luottaa yritysten hallitusten ja omistajien tekevän oikeat päätökset.

”Toimialat ja yritykset ovat eri tilanteissa. Kaikki yritykset eivät kärsi koronaviruksesta samalla tavalla”, Häkämies sanoo.

Toinen asia on Häkämiehen mukaan se, että osingot toisivat muun muassa kotitalouksille varoja, joilla on merkitystä talouden pyörimisessä.

”Jos kaikki laittavat osinkohanat kiinni, koronan seuraukset syvenevät entisestään.”

Yritysten on ehkä syytä miettiä osingonjaossaan myös politiikkaa.

Jo nyt on selvää, että koronaviruksen aiheuttama taantuma voisi pahentuessaan iskeä kovaa kaikkiin yrityksiin.

Lue lisää: HS:n haastattelemien oikeustieteilijöiden mukaan yhtiöiden täytyy arvioida tarkasti, onko niillä ylipäätään perusteita maksaa osinkoja tänä keväänä.

Osinkojen maksu voi olla arveluttavaa tilanteessa, jossa yritys voi ajautua vielä saman vuoden aikana kassaongelmiin ja mahdollisesti jopa joutua pyytämään valtiolta apua.

Siksi osinkojen maksu voi olla yrityksille riski. Olisivatko poliitikot valmiita ensi syksynä tukemaan suuryritystä, joka tyhjensi kassansa omistajilleen keväällä, kun koronakriisin talousvaikutusten vyöry oli jo selvästi nähtävissä?

Toisaalta osingot ovat huomattava tuloerä myös valtiolle, joka omistaa isoja osuuksia monista yhtiöistä. Valtio on viime vuosina kerännyt Helsingin pörssiyhtiöiden osingoista noin miljardi euroa.

Osinkojen romahtaminen lisäisi alijäämää, joka valtion budjettiin tänä vuonna syntyy koronaviruksen lisätessä julkisia menoja ja vähentäessä tuloja.

Suurin osingonmaksaja valtiolle on ollut Fortum, joka siirsi jo yhtiökokoustaan ja osingonmaksuaan. Muista valtionyhtiöistä Finnair perui osingot jo kokonaan.

Myös eläkeyhtiöt keräävät Helsingin pörssin yhtiöistä isoja osinkoja.

Sammon ja UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos sanoi tällä viikolla Talouselämän haastattelussa, että kysymys osinkojen maksamisesta on ”vaikea ja monitahoinen”.

Björn Wahlroos

”Voimme tehdä hyvin paljon hallaa yhtiöillemme maksamalla liikaa osinkoa, jos se heikentää niiden tasetta liikaa”, Wahlroos sanoi.

”Toisaalta voimme tehdä paljon vahinkoa myös sitä kautta, että emme kunnioita suurille kansainvälisille sijoittajille annettuja lupauksia. Tämä on hyvin hankalaa, mutta olen varma, että suomalaiset yhtiöt kykenevät löytämään oikean tasapainon.”

Yleisesti ottaen voidaan myös todeta, että suomalaiset ovat osinkokansaa. Monet sijoittajat arvioivat yhtiöitä sen mukaan, paljonko ne siirtävät rahaa omasta kassastaan omistajiensa tileille.

Osinkojen tärkeyttä korosti muun muassa konkarisijoittaja Erkki Sinkko Kauppalehden haastattelussa tällä viikolla.

Sijoittaja Erkki Sinkko.

Sinkko parjasi sitä, että yhtiökokouksien siirto viivästyttää osinkojen maksua. Hän ehdotti, että pitäisi säätää pikalaki tai antaa asetus, joka sallisi jakaa osingot ennakkoon ilman yhtiökokouksen päätöstä.

Sinkko haluaisi osinkoja, jotta voisi ostaa niillä lisää osakkeita.

”Osingonsaajat ovat kiukkuisia. Nyt saisi osakkeita halvalla, mutta rahat ovat kiinni osinkokaranteenissa”, Sinkko kuvasi.

Rahapolitiikka|Euroopan keskuspankki pyytää pankkeja olemaan maksamatta osinkoja

Lainsäädäntö|Monen yrityksen maksukyky voi olla nyt vaarassa: oikeustieteilijät kehottavat varovaisuuteen osinkojen maksamisessa

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous

Luetuimmat

Uusimmat