HS:n koostamat grafiikat näyttävät, miten pahasti Suomen talous on romahtamassa - Talous | HS.fi
Talous|Koronaviruskriisi

HS:n koostamat grafiikat näyttävät, miten pahasti Suomen talous on romahtamassa

Suomen julkisen talouden alijäämä voi kasvaa tänä vuonna pahimmassa tapauksessa yhtä suureksi kuin 1990-luvun laman vaikeimpana vuonna, ilmenee taloustieteen tutkijan Juha Tervalan laskelmista.

Suhdanne on huonontunut nopeasti. Asiakkaiden määrä kauppakeskuksissa, kuten Jumbossa Vantaalla, on vähentynyt, koska ihmiset pysyvät kodeissaan välttääkseen korona virustartuntaa. Kulutuksen väheneminen on yksi merkittävä syy, miksi Suomen talous vajoaa tänä vuonna taantumaan. Kuva: Kalle Koponen / HS

Julkaistu: 3.4. 2:00, Päivitetty 3.4. 6:37

Koronaviruspandemia murjoo pahoin Suomen julkista taloutta tänä vuonna.

Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen voi pahimmassa tapauksessa kasvaa tänä vuonna yhtä suureksi kuin 1990-luvun lamassa, ilmenee Helsingin yliopiston taloustieteen tutkijan Juha Tervalan HS:lle antamista laskelmista.

Taloustieteen tutkija Juha Tervala. Kuva: Helsingin yliopisto

Alijäämä tarkoittaa, että julkisen talouden eli valtion, kuntien ja sosiaaliturva­rahastojen yhteenlasketut menot ovat tuloja suuremmat. Toisin sanoen julkinen talous velkaantuu.

Tervalan laskelmissa pahin vaihtoehto on, että Suomen brutto­kansantuote supistuisi tänä vuonna kymmenen prosenttia. Siinä tapauksessa julkisen talouden alijäämä­suhde olisi 8,1 prosenttia eli sama kuin vuonna 1993.

Laskelma ei ole ennuste vaan arvio, miten talouden romahdus eri vaihtoehdoissa iskisi julkiseen talouteen. Tervalan laskelmissa julkisen talouden alijäämä olisi tänä vuonna 7,5–17,4 miljardia euroa riippuen sitä, vajoaako talous taantumaan, syvään taantumaan vai lamaan.

Alijäämän mittakaavaa voi vertailla esimerkiksi hävittäjien hankintaan, joista on tulossa on Suomen suurin yksittäinen julkinen hankinta pitkään aikaan. Hallitus linjasi viime syksynä, että vähintään 64 hävittäjän hankintaan voidaan käyttää 10 miljardia euroa.

Laskelmien perusteella julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen voi kasvaa tänä vuonna 74 prosenttiin. Ilman pandemiaa velkasuhde olisi ollut Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön ennusteiden perusteella 59 prosenttia.

Suomen velkasuhde ylittäisi siis kertaheitolla tuntuvasti Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksessa määritetyn 60 prosentin enimmäismäärän.

Toisaalta Euroopan suurimman kansantalouden Saksan velkasuhde oli viime syksynä 61 prosenttia ja erittäin pahasta koronaviruspandemiasta kärsivän Italian velkasuhde 137 prosenttia. Euroalueella velkasuhde oli syksyllä keskimäärin 86 prosenttia.

Tervalan laskelmat perustuvat Suomen Pankin alustaviin arvioihin ja siihen, kuinka paljon pandemia on tilastotietojen perusteella vahingoittanut Kiinan taloutta.

Tosin kukaan ei vielä tiedä, kuinka pitkään pandemia jatkuu. Se taas vaikuttaa merkittävästi siihen, miten paha euroalueen ja Suomen talouden romahdus lopulta on. Kaikissa ennusteissa ja laskelmissa on siis erittäin paljon epävarmuutta.

Hallitus arvioi tiedotustilaisuudessa 20. maaliskuuta, että valtion nettolainanotto olisi tänä vuonna 2,6 miljardia euroa. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Vielä kaksi viikkoa sitten Sanna Marinin (sd) hallitus arvioi valtion nettolainanoton arvioidaan olevan tänä vuonna noin 2,6 miljardia euroa. Tervalan laskelmissa valtion nettolainanoton tarve olisi 6,1–14,2 miljardia euroa.

”Olisi suotavaa, että hallitus antaisi realistisen kuvan koronaviruspandemian ja talouskriisin vaikutuksista julkiseen talouteen. Velkaantuminen on dramaattisen nopeaa, jos poikkeustila ja talouden vapaa pudotus jatkuvat pitkään”, Tervala sanoo.

Torstaina ääni hallituksen kellossa muuttuikin. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) sanoi Kauppalehden haastattelussa, että julkisen talouden velka voi tänä vuonna kasvaa jopa yli 20 miljardia euroa.

Hallitus kokoontuu ensi viikon tiistaina kehysriiheen neuvottelemaan julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021–2024.

Valtiovarainministeriö on valmistellut riiheen laskelmia julkisen talouden kehityksestä. Vielä ministeriö ei niitä kuitenkaan avaa, kertoo budjettipäällikkö Sami Yläoutinen.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Sami Yläoutinen. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

Laskelmien tekeminen uudenlaisessa tilanteessa on Yläoutisen mukaan äärimmäisen vaikeaa.

”Niin paljon on kiinni siitä, kuinka pitkään pandemia ja rajoitustoimet jatkuvat. Erilaisia skenaarioita [vaihtoehtoja] pystytään tekemään, mutta ennustaminen on vähän kuin tikalla heittämistä.”

Menoja lisää Yläoutisen mukaan automaattisesti esimerkiksi jyrkästi kasvava työttömyysturvan tarve. Lisäksi hallitus tekee tuntuvia menolisäyksiä muun muassa yritysten auttamiseksi.

Samaan aikaan tulot pienevät vauhdilla, koska taloudellisen toimeliaisuuden äkillinen väheneminen supistaa verotuloja.

Jo maaliskuussa työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoittautui yli 90 000 lomautettua ja työtöntä työnhakijaa. Se on vasta alkua, sillä maaliskuun lopussa yhteistoimintaneuvotteluiden piirissä oli noin 320 000 suomalaista.

Koronaviruspandemian takia kysyntä ja tarjonta taloudessa ovat romahtaneet liki samanaikaisesti.

Taantumaa pahentavat valtioiden toimet tartuntojen torjumiseksi, koska tärkeintä on kansanterveydestä huolehtiminen. Siitä huolimatta on lähes selvää, että koronaviruspandemia rasittaa Suomen julkista taloutta lyhyen ajan kuluessa enemmän kuin yksikään aiempi talouskriisi lähihistoriassa.

Tutkija Juha Tervala korostaa, että hän ei ole varsinaisesti huolissaan velkaantumisesta ainakaan lyhyen ajan kuluessa.

”Kyseessä on vakava poikkeustila, ja kansalaisten terveydestä huolehtiminen on tärkeintä. On myös tärkeää, että valtio samanaikaisesti antaa hätärahoitusta yrityksille, joiden liiketoiminta uhkaa pandemian takia romahtaa, koska kyse on myös työpaikkojen ja ihmisten toimeentulon turvaamisesta.”

Hän kuitenkin ihmettelee, että hallitus ei ole ainakaan toistaiseksi antanut julkiselle terveydenhoitojärjestelmälle huomattavaa lisärahoitusta.

”Terveydenhoitojärjestelmällä pitäisi olla käytössään kaikki mahdolliset voimavarat tartuntojen ehkäisemiseksi ja koronavirustautiin sairastuneiden hoitamiseksi.”

Julkistalouden professori Roope Uusitalo painottaa myös, että hallituksen poikkeustoimet tartuntojen ehkäisemiseksi ovat välttämättömiä. Siitäkin huolimatta, että ne tarkoittavat julkisen talouden velkaantumista ja suuria vaikeuksia monille yrityksille.

”Vaihtoehto olisi sekä inhimillisin että taloudellisin kustannuksin mitattuna ehkä vielä pahempi. Kyse ei ole siitä, että valinta pitäisi tehdä kansanterveyden ja talouden välillä.”

Julkistalouden professori Roope Uusitalo. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Myös Uusitalo on sitä mieltä, että julkisen talouden velkaantuminen kasvaa rajusti. Hän kuitenkin korostaa, että velkaantumisen määrää on liki mahdotonta edes ennustaa luotettavasti.

Uusitalo on Tervalan tavoin sitä mieltä, että julkisen terveydenhoidon rahoitusta pitäisi lisätä.

”Terveydenhoidossa pulaa ei ilmeisesti ole pelkästään rahasta vaan esimerkiksi koulutetun henkilökunnan määrästä.”

Suomen Pankin ennustepäällikön Meri Obtsbaumin mielestä Tervalan laskelmat kertovat sen, että koronaviruspandemia aiheuttaa hyvin nopeasti velkaantumisen voimakkaan lisääntymisen.

Maaliskuun puolivälissä Suomen Pankki arvioi alustavasti, että talous supistuisi tänä vuonna neljä prosenttia. Uusien tietojen perusteella kaksi viikkoa sitten tehty arvio alkaa olla Obstbaumin mukaan jo vanhentunut. Talous saattaa siis supistua enemmän, mutta uutta arviota hän ei voi tässä vaiheessa antaa.

Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

”On edelleen mahdollista, että Suomen talous alkaisi elpyä jo kesän jälkeen. Tämä edellyttäisi sitä, että korona­viruksen leviäminen saataisiin pian hallintaan ja rajoitus­toimia voitaisiin alkaa purkaa. Pandemian leviäminen on kuitenkin Euroopassa toistaiseksi jatkunut ja riski pitkä­aikaisista talous­vaikutuksista samalla kasvanut.”

Obstbaumin mielestä on perusteltua, että julkisen talouden velan annetaan kasvaa, jos sillä pystytään tukemaan taloutta poikkeustilassa. Tavoitteena on välttää painajainen, jossa talouden lyhytaikaisista ongelmista tulisi pitkäaikainen taakka.

”Vastaavasti hyvinä aikoina on tietenkin tärkeää kasvattaa talouteen puskureita. Pitkällä aikavälillä velan lisääntyminen herättää huolta, sillä Suomella on jo valmiiksi suuri kestävyysvaje ja väestön ikääntymisen takia menojen kasvu luo painetta julkiseen talouteen myös tulevaisuudessa.”

Kestävyysvaje kertoo sen, kuinka paljon julkisen talouden menoja pitäisi karsia tai verotusta kiristää, jotta tulot riittäisivät kattamaan menot tulevaisuudessa.

”Jos taas pandemian leviämistä hidastavia toimia joudutaan pitämään pitkään voimassa, konkurssien määrä ja työttömyys voivat kasvaa merkittävästi, ja tällöin tilannetta on hyvin vaikeaa korjata.”

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous

Luetuimmat

Uusimmat