Talous ei yksinkertaisesti kestä useiden kuukausien karanteenia, sanoo työeläkeyhtiön johtaja Risto Murto - Talous | HS.fi
Talous|Talousnäkymät

Talous ei yksinkertaisesti kestä useiden kuukausien karanteenia, sanoo työeläkeyhtiön johtaja Risto Murto

Risto Murto on työeläkeyhtiön johtajana nähnyt talouskriisien tulevan ja menevän. Koronaviruspandemia on kuitenkin erilainen.

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto rentoutui torstaina melomalla Suomenlahden rannikolla. Kuva: Kalle Koponen / HS

Julkaistu: 4.4. 2:00, Päivitetty 4.4. 12:03

Tarkoitus olisi puhua talouskriisistä, pörssikurssien romahduksesta, yritystoiminnan pysähtymisestä ja käsittämätöntä vauhtia lisääntyvistä lomautuksista.

Ikäviä aiheita, mutta sellaisia Varman toimitusjohtaja Risto Murto joutuu työkseen pohtimaan. Työeläkeyhtiön johtajana Murron ydinosaamista on riskienhallinta.

Juuri nyt tuntuu kuitenkin siltä, että Murto puhuisi mieluummin luonnosta kuin talouden sakkaamisesta. Tänä aamuna hän on jo nähnyt kajakistaan harmaahaikaran, koskelon, muutaman sorsapariskunnan ja merikotkankin.

”Hyvä kun sekaan mahtui”, Murto sanoo myhäillen.

Aikaisemmin Murto pääsi eroon työhuolista juoksemalla. Tilille kertyi vuosittain muutama maraton, mutta sitten selkä alkoi vaivata.

Oli keksittävä muuta tekemistä. Murto osti kajakin.

 ”Länsimaissa tehtiin kollektiivinen virhearviointi.”

Murto lähtee vesille mielellään keväisin, kun liikkeellä on paljon lintuja mutta vähän veneilijöitä. Murto kun ei halua jäädä kajakkinsa kanssa veneen alle.

Tänä keväänä on myös ollut paljon huolia.

Lain mukaan työeläkevarat on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. Siinä on lause, jonka jokainen eläkeyhtiön johtaja osaa unissaankin.

Kyse on isoista asioista – ihmisten eläkerahoista. Varman tapauksessa 541 926:n ihmisen eläkkeestä.

Viime vuonna Varman sijoitustuotot kasvoivat 12 prosenttia, mikä oli työeläkeyhtiöltä erinomainen suoritus. Vuosina 1997–2018 koko toimialan keskimääräinen vuotuinen nimellistuotto oli 4,5 prosenttia.

Samalla Varman sijoitusvarallisuus kasvoi yli 48 miljardin euron. Suomessa isompia sijoitussalkkuja on vain työeläkeyhtiö Ilmarisella ja julkisen alan työntekijöiden Kevalla.

Vertailun vuoksi: Suomen valtion budjetti tälle vuodelle oli noin 58 miljardia euroa.

Vielä alkuvuodesta 2020 Varman sijoitukset jatkoivat kasvuaan. Pörssikurssit nousivat, vaikka ilmassa oli yhä Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodan jälkipyykkiä ja tukku muita huolia, kuten Kiinassa Wuhanin kaupungissa levinnyt koronavirus.

Sitten 24. helmikuuta maailmalla alkoi pörssien alamäki. Seurauksena maaliskuun aikana Helsingin pörssin yhtiöiden yhteenlasketusta markkina-arvosta katosi viidennes eli 40 miljardia euroa.

Myös Varman salkun arvosta saattoi rysähdyksessä haihtua jokunen miljardi euroa.

Murto myöntää, että romahdus tuntui. Hän sanoo kuitenkin, että finanssikriisin jälkeen sekä eläkeyhtiöt että -järjestelmä oppivat rakentamaan puskureita pehmentämään kurssilaskuja. Varma julkaisee alkuvuoden lukunsa vasta 29. huhtikuuta.

Sijoitusalalla kurssien muutokset ymmärtää helposti jälkikäteen. Vielä maaliskuun alussa Murto arveli, että käynnissä on kurssien korjausliike. Toisin kävi.

”Länsimaissa tehtiin kollektiivinen virhearviointi. Mielsimme koronaviruksen kiinalaiseksi, aasialaiseksi ongelmaksi. Arvioinnin hinta on historiallisen suuri.”

 ”Voi kestää vuosia, ennen kuin maailma on taas samanlaisessa asennossa kuin joulukuussa 2019.”

Murto kiinnitti koronavirukseen ensimmäistä kertaa huomiota tammikuussa, kun se mainittiin yhä useammin pankkiiriliikkeiden ja tutkimuslaitosten suursijoittajille laatimissa raporteissa.

Sitten hän näki koronaviruksen vaikutuksia lennettyään tammikuun lopussa Australiaan. Menolennolla välilaskupaikka Singaporesta tuli tekstiviesti, jossa kerrottiin, ettei sinne ole asiaa, jos on vieraillut kahden viikon sisällä Manner-Kiinassa.

Pörssikurssit kuitenkin romahtivat vasta sitten, kun Kiinasta tuli yksi detalji maan taloudesta: autokauppa oli loppunut helmikuun alussa lähes täysin. Se merkitsi, että koronaviruskriisin vaikutukset olivat paljon vakavampia kuin aikaisemmin oli otaksuttu.

Samaan aikaan huomattiin, että koronavirus alkoi levitä myös Euroopassa, ja alamäki alkoi.

Murron tapaamista edeltävänä päivänä pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus on kertonut perustavansa koronavirukseen keskittyvän operaatiokeskuksen. Sen lisäksi hallitus ilmoitti laajentaneensa koronavirustoimia koordinoivaa covid-19-ryhmää.

Näiden sijasta Murto haluaa korostaa hanketta, joka jäi julkisuudessa vähäisemmälle huomiolle. Hallitus mainitsi myös kriisistä ulos -työryhmän, jonka tehtävänä on pohtia Suomen jälleenrakennusta.

”Hallitus toimi tässä järkevästi riskienhallintaa ajatellen. Akuuttia kriisiä ratkovat ihmiset eivät ehdi samalla pohtia, mitä tapahtuu kriisin jälkeen.”

Murto olikin ehtinyt tuskastua odottelemaan. Viikko sitten hän otti yhdessä kolmen muun työeläkeyhtiön toimitusjohtajan kanssa poikkeuksellisesti kantaa päättäjien toimintaan.

Avoimessa kirjeessä oli selkeät teesit. Samoista asioista oli julkisuudessa keskusteltu tuolloin pitkään.

Ryhmän mielestä Suomen oli panostettava sairaaloiden tehohoidon kapasiteetin kasvattamiseen. Suomen piti pystyä jäljittämään tartuntaketjut, testaamaan suuria joukkoja ihmisiä, asettamaan altistuneet karanteeniin ja eristämään sairastuneet.

Ajatuksena oli, että investoimalla nopeasti ja merkittävästi terveydenhuoltoon säästetään ihmishenkiä ja lyhennetään eristäytymisen kestoa. Muuten seurauksena on talouden kriisi, täydellinen romahdus.

Talousromahduksen hinta voi ylittää pankkikriisien kovimmatkin kokemukset, ryhmä kirjoitti.

Työnsä takia Murrolla on saatavilla poikkeuksellisen paljon tietoa. Hän sanoo, ettei ole nyt kiinnostunut päivittäisistä ”rasahduksista” markkinoilla.

Maailmalla moni ekonomisti on pohtinut koronaviruskriisin pituutta kuvailemalla sen vaikutuksia bruttokansantuotteeseen erilaisilla käyrillä. On V, U ja kaatunut L.

Vielä muutama viikko sitten vallalla oli toiveikas ajatus, että tästä selvitään nopeasti ja jo kesällä talous lähtee nousuun, jolloin kasvukäyriin syntyy V.

Sitten tunnelmat synkistyivät. Ehkä tästä sittenkin tulee U, jolloin talouden toipuminen kestääkin pitempään.

Kaatunut L taitaa olla Murron mielessä, mutta hän ei puhu kirjaimista. Murto sanoo huomanneensa, että amerikkalaiset viranomaiset ovat viime aikoina puhuneet jopa kahden vuoden virusepidemiasta.

Sitten hän on hetken hiljaa, kuin pohtisi, miten asian asettaa.

”Voi kestää vuosia, ennen kuin maailma on taas samanlaisessa asennossa kuin joulukuussa 2019.”

 ”Eristys tuhoaa talouden.”

Murron mielestä Suomessakin pitäisi puhua ääneen riskiskenaariosta, että koronaviruksesta ei päästäkään eroon kuukausissa vaan se vie ensi vuoteen.

”Kaikki riippuu nyt viruksesta ja sen muuntumisesta, lääketieteen kehittymisestä ja eristyksen onnistumisesta.”

Hän muistuttaa, että luvassa on pandemian uusia aaltoja ja koronavirus pitäisi pystyä taltuttamaan globaalisti.

”Ja jos riskiskenaario on, että tämä kestää vuosia, täydellistä eristystä ei pystytä pitämään voimassa kovin pitkään. Eristys tuhoaa talouden. Sen takia nyt pitää investoida terveydenhuoltoon, jotta pääsemme mahdollisimman nopeasti eroon hätätilanteesta.”

Murto puhuu OECD:n arviosta, jonka mukaan jokainen kuukausi eristyksissä vie kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Hänen mukaansa talous ei yksinkertaisesti kestä useiden kuukausien karanteenia.

Elvytyspakettien ja yritystukien sijasta Murto haluaisikin puhua terveydenhuollosta. Hänen mielestään on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta viruksen leviäminen saadaan kuriin – ja jotta eristyksestä tulee mahdollisimman lyhyt.

”Parasta elvytystä olisi, jos saisimme viruksen hallintaan.”

Murto nostaa esimerkiksi Singaporen, Taiwanin ja Etelä-Korean, joissa ihmisiä eristettiin nopeasti ja myös valvottiin kännykkäteknologian avulla. Euroopassa tällaiset keinot ovat vaikeita, sillä ne rikkoisivat EU:n tietosuoja-asetusta.

”Me annamme jo nyt kaiken mahdollisen tiedon Googlelle ja Facebookille. Kysymyksessä on hätätilanne. Olisiko tämä se hetki, jolloin näitä tietoja voidaan antaa myös viranomaisille?”

Olisit siis valmis luopumaan tietosuojan rajoituksista?

”Nyt on se hetki, jolloin asiasta pitää ainakin keskustella. On hyvä puntaroida, mikä on sen hinta, että olemme kaikki eristyksessä, jos vaihtoehtona on, että vain jotkut meistä ovat eristyksessä.”

Tähän mennessä koronaviruspandemian hillitsemiseksi tehdyt toimet ovat vaikuttaneet lähinnä palvelusektoriin, kun ravintolat, kahvilat ja kaupat ovat joutuneet sulkemaan ovensa ja ihmiset ovat lopettaneet kuluttamisen.

Murto sanoo, että on selvää, että monen yrityksen kohtalona on konkurssi. ”On ilmeinen riski, että menetämme yhden yrittäjäsukupolven, kuten kävi 1990-luvun alussa.”

Murto sanoo miettivänsä, miten kriisin vaikutukset iskevät viipeellä ensi vuonna. Silloin vuorossa ovat suomalaiset teollisuusyritykset.

Kaiken vyörytyksen jälkeen Murto yhtäkkiä luo toivoa käyttämällä vanhaa amerikkalaista sananlaskua.

”Ratsuväki on tulossa pelastamaan meidät – ennemmin tai myöhemmin. Se on jo matkalla.”

Murto muistuttaa, että koskaan aikaisemmin länsimaisilla yhteiskunnilla ei ole ollut samanlaisia voimavaroja kohdata koronaviruspandemian kaltaisia haasteita. Nyt terveydenhuoltoon ja lääketieteeseen kaadetaan rahaa ja resursseja.

Hän sanoo olevansa varma, että kaiken tämän jälkeen maailma on aivan eri tavoin valmistautunut ottamaan vastaan seuraavan pandemian uhan.

Talouden kriisejä Murto on nähnyt tulevan ja menevän, mutta koronaviruspandemia on hänellekin jotain ihan uutta.

”Tämä on meille kaikille henkilökohtainen. Jokainen meistä on joutunut pohtimaan, mitä tämä tarkoittaa läheisillemme.”

Risto Murto

Syntynyt 1963.

Väitteli kauppatieteen tohtoriksi Helsingin kauppakorkeakoulussa 1997.

Työskennellyt Varmassa vuodesta 2006, ensin sijoitusjohtajana sitten varatoimitusjohtajana.

Aloitti Varman toimitusjohtajana 2014.

Harrastaa liikuntaa ja lukemista.

Kriisijohtaminen|Hallitus perustaa uuden koronan operaatiokeskuksen – Marin: ”Tieto ei ole kulkenut sillä tavalla kuin olisi pitänyt”

Pörssi|Romahdus, korjausliike vai väärä hälytys? Kolme skenaariota markkinamyllerryksestä

Kommentti|Torstain työttömyysluvut Suomesta ja Yhdysvalloista kertovat talouden äkkipysähdyksestä tavalla, jota ei ole ennen koettu

HS-analyysi|Kenelle jää koronakriisin lasku?

Pörssit|Osakkeet halpenivat rajusti ympäri maailmaa, Yhdysvalloissa suurin pudotus sitten finanssi­kriisin

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous

Luetuimmat

Uusimmat