Euromaat pohtivat 500 miljardin euron tukitoimia koronakriisin selättämiseksi – Suomi haraa solidaarisuustoimia vastaan - Talous | HS.fi
Talous|Koronakriisi

Euromaat pohtivat 500 miljardin euron tukitoimia koronakriisin selättämiseksi – Suomi haraa solidaarisuustoimia vastaan

”Poikkeustilanteessakaan ei tulisi kumota maiden omaa vastuuta talouspolitiikkansa hoidosta eikä lisätä yhteisvastuullista velkaa”, katsoo eduskunnan valtiovarainvaliokunta.

Euroryhmän puheenjohtaja Mário Centeno. Kuva: Piroschka Van De Wouw / Reuters

Julkaistu: 7.4. 2:00

Euromaiden valtiovarainministerit yrittävät tiistaina sopia uusista, koko euroalueen laajuisista hätätoimista koronaviruspandemian aiheuttaman talouskriisin helpottamiseksi. Ministereiden on tarkoitus sopia yhteensä lähes 500 miljardin euron tukitoimista euroalueen yrityksille ja jäsenmaille.

Suunniteltu hätäpaketti koostuu kolmesta elementistä: 200 miljardia euroa tulisi Euroopan investointipankin (EIP) kautta yrityksille suunnattuina hätälainoina, 100 miljardia euroa olisi kohdistettu eräänlaiseen väliaikaiseen työttömyysvakuutusjärjestelmään ja 240 miljardia tulisi Euroopan vakausmekanismin (EVM) halpoina tukilainoina koronakriisin kustannusten kanssa kamppaileville jäsenmaille.

Kun ehdotetut uudet toimet lisätään jäsenmaiden ja Euroopan keskuspankin tukitoimiin, voidaan laskea, että koko euroalue on laittamassa pitkälti yli tuhat miljardia euroa koronaviruspandemian aiheuttaman taloudellisen šokin pehmentämiseen.

Todellinen potti voi kuitenkin jäädä selvästi pienemmäksi. Ehdotetut toimet ovat poliittisesti hankalia, sillä ne käytännössä lisäävät yhteisvastuuta euroalueen sisällä.

Euroopan investointipankin rahoituskapasiteetin kasvattaminen 200 miljoonalla eurolla edellyttäisi, että pankin omistavat jäsenmaat perustavat uuden takausrahaston, jonka turvin EIP hakisi rahoitusta markkinoilta ja myöntää sitä eteenpäin yrityksille.

100 miljardin euron työttömyysvakuutusjärjestelmä taas on tarkoitus rahoittaa siten, että jäsenmaat tekevät Euroopan komission kanssa kahdenvälisiä takaussopimuksia, joiden turvin komissio hakee lainaa markkinoilta ja myöntää tukilainoja jäsenmaille edullisin ehdoin. Maat voivat saada tukilainoja kustannuksiin, joita niille on aiheutunut työttömyyttä ehkäisevistä tukitoimista.

EVM:n tukilainat sen sijaan voitaisiin myöntää nykyisin järjestelyin. EVM on euroalueen kriisirahasto, joka luotiin talouskriisien varalta. Sen kautta on rahoitettu muun muassa Kreikkaa. Suomi on pääomittanut EVM:ää 1,44 miljardilla eurolla.

EVM:llä on vapaana olevaa rahoituskapasiteettia runsaat 400 miljardia euroa. Ajatus on, että euromaat voisivat hakea EVM:ltä ennaltaehkäiseviä tukilainoja, joita ne voisivat käyttää esimerkiksi terveydenhuollon kasvaneiden menojen kattamiseen. Lainoja voitaisiin myöntää enintään 240 miljardia euroa. Kukin maa voi saada lainaa enintään summan, joka vastaa kahta prosenttia sen bkt:stä.

Suomessa eduskunta suhtautuu ehdotuksiin nihkeästi. Valtiovarainvaliokunnan mukaan on arvioitava huolellisesti, kuinka suuriin sitoumuksiin Suomi voi osallistua vaarantamatta valtion mahdollisuuksia huolehtia velvoitteistaan ja vastuistaan, ja mitkä ovat Suomen valtiontalouden asettamat rajat.

”Valiokunta katsoo, että poikkeustilanteessakaan ei tulisi kumota maiden omaa vastuuta talouspolitiikkansa hoidosta eikä lisätä yhteisvastuullista velkaa”, sen lausunnossa todetaan.

Yksi ratkaistava kysymys on, millä ehdoilla mahdollisia EVM-lainoja myönnetään. Tavallisesti lainoja saava maa on joutunut sitoutumaan esimerkiksi julkisen talouden leikkauksiin ja työmarkkinauudistuksiin. Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz ja ulkoministeri Heiko Maas julkaisivat sunnuntaina useassa eteläeurooppalaisessa lehdessä kirjoituksen, jossa he kannattavat lainojen myöntämistä ilman tavanomaisia ehtoja.

”Emme tarvitse troikkaa, tarkkailijoita ja komission kirjoittamaa uudistusohjelmaa. Se, mitä tarvitsemme, on kohdennettu ja nopea tuki. Järkevästi käytettynä EVM pystyy tarjoamaan juuri sitä”, Scholz ja Maas kirjoittavat.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on eri linjalla:

”Mahdollisen tuen tulee olla myös ehdollista ottaen huomioon kriisin erityisluonteisuus sekä EVM:n rahoituskapasiteetin riittävyys.”

Niin kutsutut koronabondit eli euroalueen yhteiset joukkovelkakirjat koronakriisin hoitamiseksi eivät virallisesti tiistain kokouksen asialistalla ole, mutta osa jäsenmaista halunnee keskustella myös niistä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta ottaa koronabondeihin kielteisen kannan.

”Yhteis- ja erillisvastuulliset niin sanotut koronabondit voisivat saatavilla olevien puutteellisten tietojen perusteella perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan mahdollisesti jopa vaarantaa valtion mahdollisuudet vastata perustuslain mukaisista omista velvollisuuksistaan.”

Vaikka pohjoiset euromaat ovat perinteisesti vastustaneet yhteisvastuun lisäämistä, on koronakriisi muuttanut ajattelua monessa maassa. Maaliskuun lopulla joukko nimekkäitä saksalaisia ekonomisteja asettui kannattamaan koronabondeja.

Samanlaisia ääniä kuuluu Suomestakin. Hiljattain yhteislainojen puolesta puhuivat Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu ja pääanalyytikko Jan von Gerich.

Heidän mukaansa riskinä on, että koronakriisi voi paisuttaa yksittäisten euromaiden velkataakkaa niin, että edessä voi olla toinen eurokriisi. EVM:n 400 miljardin euron rahoituskapasiteetti taas on tilanteeseen liian pieni. Tämän skenaarion välttämiseksi euromaiden kannattaisi laskea liikkeelle yhteistä velkaa, Koivu ja von Gerich kirjoittavat.

Samasta syystä myös SAK:n pää on kääntynyt, ja järjestö kannattaa nyt koronalainoja.

”Koronabondit jakaisivat kriisin rahoittamisen riskit euroalueen kesken poissa kansallisista taseista. Tämä tulee olemaan tärkeä tekijä, kun akuutti kriisi on ohi ja euromaiden velkataakoista tulee jälleen poliittinen kysymys”, SAK:n ekonomisti Anni Marttinen kirjoittaa.

EU|Selviääkö euroalue koronaviruksesta, pitääkö koronabondeja käyttää? HS keräsi vastaukset koronakriisin talousvaikutuksista

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous

Luetuimmat

Uusimmat