Hollannin tiukka linja ajoi umpikujaan euro­ministereiden neuvottelut 500 miljardin euron korona­paketista – myös Suomi vaati ehtoja hätälainoihin - Talous | HS.fi
Talous|EU

Hollannin tiukka linja ajoi umpikujaan euro­ministereiden neuvottelut 500 miljardin euron korona­paketista – myös Suomi vaati ehtoja hätälainoihin

Euroalueen valtiovarainministerit jatkoivat kokousta koko tiistain ja keskiviikon välisen yön. Lopulta kokous keskeytettiin. Sitä jatketaan torstaina.

Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz ja Suomen valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) tapasivat helmikuussa Brysselissä. Kuva: FRANCOIS LENOIR / REUTERS

Julkaistu: 7.4. 19:18, Päivitetty 8.4. 17:22

Saksa on pitänyt pitkään hallussaan euroalueen virallisen kitupiikin titteliä, mutta keskiviikkona se siirtyi Hollannin nimiin. Euromaiden valtiovarainministerit yrittivät sopia lähes 500 miljardin euron koronakriisipaketista, mutta 16 tunnin kokous päättyi tuloksettomana, kun Hollanti piti kiinni vaatimuksestaan, ettei tukilainoja pidä myöntää ilman ehtoja.

Tiistai-iltana alkaneiden neuvotteluiden vaikein kysymys koski juuri sitä, millä ehdoilla euroalueen kriisirahaston EVM:n lainoja voidaan myöntää koronakriisistä kärsineille maille. Tarkoitus on, että EVM:n kautta voitaisiin myöntää euromaille yhteensä 240 miljardin euron arvosta lainoja edullisin ehdoin. Lainoja saisi käyttää koronakriisin kustannusten kuten paisuneiden terveydenhuoltomenojen kattamiseen.

Erimielisyys liittyi siihen, millaisia muita ehtoja lainoihin liitettäisiin. EVM luotiin eurokriisin keskellä tukemaan talousongelmiin ajautuneita maita. Lainojen ehtona maan on sitouduttava esimerkiksi julkisen talouden leikkauksiin ja työmarkkinauudistuksiin, joiden toteutumista ulkopuoliset valvojat arvioivat.

HS:n tietojen mukaan Hollanti, Suomi ja Itävalta haluavat, että myös koronahätälainoihin liittyy ehtoja. Käytännössä maat haluavat, että EVM:n koronalainaan turvautuva maa antaa jonkinlaisen sitoumuksen siitä, että se pyrkii saattamaan julkisen taloutensa terveelle pohjalle, kun koronakriisin akuutti vaihe on ohi.

Näistä maista Hollanti veti kuitenkin selvästi tiukinta linjaa. Kun euroryhmän puheenjohtaja Mário Centeno päätti keskeyttää videokokouksen keskiviikkoaamuna koko yön kestäneiden neuvotteluiden jälkeen, oli neuvottelutilanne HS:n tietojen mukaan 18 vastaan 1. Suomi ja Itävaltakin olivat jo valmiita hyväksymään sopimuksen sanamuodot.

Euroryhmän puheenjohtaja Mario Centeno kuvattiin osallistumassa euromaiden valtiovarainministerien kokoukseen tiistaina. Kuva: Patricia de Melo Moreira / Euroopan unioni

Saksa, joka perinteisesti on kuulunut tiukan talouskurin vaatijoihin, oli pehmentänyt linjaansa jo ennen kokousta ja ilmoittanut, että EVM-lainoja voitaisiin koronakriisissä myöntää poikkeuksellisesti ilman ehtoja. Kokouksen jälkeen Saksan ja Ranskan valtiovarainministerit vetosivat yhdessä kaikkiin jäsenmaihin, jotta sopu koronapaketista saataisiin aikaan.

Neuvotteluita jatketaan jälleen torstai-iltana.

Hollannin valtiovarainministeri Wopke Hoekstra selitti maan linjaa kokouksen jälkeen sosiaalisessa mediassa.

”EVM on viimekätinen lainoittaja, kun maat ovat syvissä talousvaikeuksissa. Meidän näkemyksemme mukaan tähän budjettiin voidaan turvautua vain jonkinlaisilla ehdoilla”, Hoekstra kirjoittaa Twitterissä.

”Nykyisen kriisin vuoksi joudumme tekemään poikkeuksen, ja EVM:ää voidaan käyttää ehdoitta kattamaan terveydenhuoltokuluja. Kun kyse on pitkäaikaisesta tuesta, meistä on järkevää yhdistää EVM:n käyttö tiettyihin taloudellisiin ehtoihin.”

Toista ääripäätä kokouksessa edusti Italia, joka on vaatinut, että euromaat rahoittaisivat koronakriisin vastaisia toimia laskemalla liikkeelle yhteisiä velkakirjoja eli euro- tai koronabondeja. Tätä ajatusta maa piti esillä myös tiistaina alkaneessa kokouksessa, mutta ei saanut ajatuksille vastakaikua. Muun muassa Suomen valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) on torjunut koronabondit yksiselitteisesti. Samoin tekee Hoekstra:

”Hollanti oli ja on yhä eurobondeja vastaan, meistä ne luovat enemmän ongelmia kuin ratkaisuja EU:lle. Meidän täytyisi taata muiden maiden velkoja, mikä ei ole järkevää. Euroryhmän enemmistö jakaa tämän näkemyksen eikä tue eurobondeja.”

Koronavirusepidemia ja sen aiheuttama talouskriisi on iskenyt käytännössä kaikkiin euromaihin, mutta kaikkein voimakkaimmin Italiaan ja Espanjaan, joissa on kuollut yhteensä yli 30 000 ihmistä.

Euroalueen taloudellinen toiminta on isolta osin jäissä. Kriisin vuoksi paisuvat terveydenhuollon menot ja yrityksille rakennettavat tukipaketit pakottavat euromaat ottamaan paljon uutta lainaa. Pelkona on, että koronakriisin seurauksena euroalueella voi olla edessä uusi valtioiden velkakriisi. Siksi euromaat pohtivat yhteisiä toimia, jotka helpottaisivat yksittäisten jäsenmaiden tilannetta.

Suunniteltu tukipaketti koostuu kolmesta osasta: 240 miljardin euron EVM:n tukilainoista, Euroopan investointipankin 200 miljardin euron hätälainoista yrityksille sekä 100 miljardin euron väliaikaisesta työttömyysvakuutusjärjestelmästä.

Euroryhmän puheenjohtaja Centeno kuvaa koronarahoitusta ”suurimmaksi ja kunnianhimoisimmaksi paketiksi, jota euroryhmä on koskaan valmistellut”.

Pohjoisille euromaille, jotka korostavat kunkin maan omaa vastuuta taloudestaan, ehdotukset ovat hankalia, sillä ne lisäävät yhteisvastuuta. Euroopan investointipankin rahoitukseen tarvitaan uusi takausrahasto. Työttömyysvakuutusjärjestelmää varten jäsenmaiden puolestaan pitäisi tehdä komission kanssa uusia takaussopimuksia, joita vastaan komissio hakee markkinoilta lainaa.

Ranska toi euroministereiden kokoukseen vielä oman ehdotuksensa euroalueen jälleenrakennusrahastosta, josta rahoitettaisiin talouden elvytystoimia, kun kriisin akuutti vaihe on ohi.

Ranskan hahmotelmissa rahasto olisi väliaikainen ja kooltaan joitain satoja miljardeja euroja. Se toimisi siten, että jäsenmaat antaisivat sille takauksia, joiden turvin rahasto hakisi lainaa markkinoilta. Lainat eivät menisi jäsenmaiden käyttöön, vaan niillä vahvistettaisiin tiettyjä EU-rahoitusohjelmia.

Koronakriisi|Euromaat pohtivat 500 miljardin euron tukitoimia koronakriisin selättämiseksi – Suomi haraa solidaarisuustoimia vastaan

EU|Selviääkö euroalue koronaviruksesta, pitääkö koronabondeja käyttää? HS keräsi vastaukset koronakriisin talousvaikutuksista

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous

Luetuimmat

Uusimmat