Tampereella alkaa materiaalin valmistus 10 miljoonaan hengityssuojaimeen kuukaudessa – joukko suomalaisia yrityksiä käynnistää koronasuojainten massatuotannon Suomessa - Talous | HS.fi
Talous|Suojavarusteet

Tampereella alkaa materiaalin valmistus 10 miljoonaan hengityssuojaimeen kuukaudessa – joukko suomalaisia yrityksiä käynnistää koronasuojainten massatuotannon Suomessa

Pörssiyhtiö Ahlstrom-Munksjön toimitusjohtajan Hans Sohlströmin mukaan tuotekehitystyötä tehdään nyt ”hiki hatussa”. Tampereen-tehdas muunnetaan tekemään teollisuussuodattimien ohella materiaalia hengityssuojaimiin.

Pörssiyhtiö Ahlstrom-Munksjön tehdas Tampereella aikoo valmistaa materiaalit noin kymmeneen miljoonaan hengityssuojaimeen kuukaudessa. Nykyisin tehdas valmistaa materiaaleja teollisuussuodattimiin. Kuva: Reijo Hietanen

Julkaistu: 8.4. 15:37, Päivitetty 8.4. 21:04

Pikavauhtia muodostunut yritysryhmä aikoo käynnistää hengityssuojainten materiaalien tuotannon ja hengityssuojainten kokoonpanon Suomessa. Helsingin Sanomien saamien tietojen mukaan yritysryhmässä on kymmenkunta toimijaa, joista pääosa on suomalaisia yrityksiä.

Asiasta ehti ensimmäisenä tiedottamaan keskiviikkoiltana pörssiyhtiö Ahlstrom-Munksjö, joka alkaa huhtikuussa tuottamaan hengityssuojamateriaaleja Tampereella linjalla, jota yleensä käytetään teollisuuden suodatinmateriaaleihin. Yhtiö lupaa valmistaa lyhyellä varoitusajalla materiaaleja noin kymmeneen miljoonaan hengityssuojaimeen kuukaudessa.

Tällä viikolla kävi ilmi, että Suomessa suojavarusteet hupenevat, vaikka epidemia on vasta alkuvaiheessa. Kiinasta tiistaina saapunut lentokoneellinen maskeja ei täyttänyt sairaaloiden laatuvaatimuksia eikä Suomessa ole omaa hengityssuojavalmistusta.

Yritysryhmään kuuluvan pörssiyritys Suomisen toimitusjohtaja Petri Helsky sanoo, että kotimaiselle tuotannolla pyritään varmistamaan paitsi hengityssuojainten määrä niin myös laatu.

”Ulkomailla on ollut jopa huijareita liikkeellä ja on myyty tavaraa, jota ei ole olemassa”, Helsky sanoo.

Petri Helsky Kuva: Suominen

Yritysryhmittymän taustalla töitä tekevät työ- ja elinkeinoministeriö TEM ja valtion tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyökalu VTT. Ministeriö pitää yhteyttä eri toimijoihin ja VTT testaa hengityssuojainten materiaaleja ennen tuotantoa.

”Olemme jo muutaman viime viikon ajan tehneet kehitystyötä siinä, mitä materiaaleja yhdistellen saamme hengityssuojaamiin soveltuvan suodatinratkaisun. VTT on testannut näitä”, Helsky sanoo.

Hengityssuojainten materiaalin valmistus on Suomiselle uusi alue, vaikka yritys valmistaa kuitukankaasta esimerkiksi pyyhintätuotteita sairaaloihin.

Helsky kertoo, että hengityssuojainten materiaaleissa Suominen on jo ylittänyt testeissä tehokkuusluokan FFP1, jonka käytännön suojauskerroin on neljä. Seuraavaksi on saavutettava tehokkuusluokka FFP2, jonka käytännön suojauskerroin on kymmenen.

”Jatkamme kehitystyötä muun muassa laminoimalla niin, että uskomme pian pääsevämme parempaan FFP2 tehokkuusluokkaan. Laminointi tarkoittaa uusien kerrosten lisäämistä tuotteeseen”, Helsky kertoo.

Hänen mukaansa FFP1 -tehokkuusluokan suojaimilla päästään jo vauhtiin, sillä niiden käyttö esimerkiksi hoivakodeissa olisi hyödyllistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla hengityksensuojaimet on jaettu luokkiin sen mukaan, kuinka moninkertaisesti suojain vähentää hengitettävän ilman aerosolipitoisuutta 95 prosenteilla henkilöistä, kun suojain istuu hyvin ja käyttäjä on opastettu käyttämään suojaintaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi tiedotteessaan tiistaina, että kotimainen hengityssuojainten ison mittakaavan valmistus käynnistyy toukokuussa, mikäli suunnitelmat etenevät odotusten mukaisesti.

Toimitusjohtaja Helsky kertoo, että Suomisen puolesta valmius on päästä massavalmistukseen jo aiemmin.

”Huhtikuu näyttää lupaavalta, kunhan vain hyväksymiset ja seuraava valmistava ketju on siihen kykenevä”, Helsky sanoo.

Myös työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltonen oli keskiviikkona tiedotustilaisuudessa jo sitä mieltä, että hengitysmaskien ja -suojaimissa tuotantoa saadaan käyntiin ”vähintäänkin tulevan kahden viikon kuluessa”. Sen jälkeen TEM käy neuvotteluja vielä suuremman tuotannon käynnistämisestä tuotantolinjoja uudelleen suuntaamalla jopa uusia tuotantolinja hankkimalla.

Materiaalin valmistuksen jälkeinen ketju tarkoittaa sitä, että suodatinkankaasta pitää valmistaa suun ja nenän eteen sopivat suojat esimerkiksi ompelemalla. Kun itse materiaalin valmistus saadaan vauhtiin, niin Suomisen Nakkilan tehtaalta lähtee materiaali isoissa rullissa, Helsky lupaa.

Hänen arvionsa mukaan itse materiaalin määrä ei aluksi olekaan ongelma, sillä yhdestä isosta rullasta syntyy paljon tavaraa. Esimerkiksi Finnairin lennolla Kiinan Guangzhousta saapunut kahden miljoonan maskin ja 230 000 hengityssuojaimen erä ei ole Helskyn arvion mukaan suuri määrä.

”Hengityssuojaimeen tarvitaan vai pieni palanen isosta rullasta”, hän sanoo.

Helskyn mukaan jatkojalostuksesta ovat olleet kiinnostuneita ainakin kirkkonummelainen perheyritys Delipap, joka valmistaa muun muassa Muumi-merkkisiä vaippoja ja naisten hygieniatuotteita.

Toinen pörssiyritys yritysryhmässä on Ahlstrom-Munksjö, joka jo valmistaa hengityssuojainten materiaalia Yhdysvalloissa.

”Lisäksi käynnistimme muutama viikko sitten hengityssuojainten materiaalin valmistuksen Torinon-tehtaillamme Italiassa. Tarkastelemme nyt hengityssuojainten materiaalin valmistusta myös muissa tehtaissamme”, Ahlstrom-Munksjön toimitusjohtaja Hans Sohlström sanoo.

Suomessa yhtiöllä on kaksi tehdasta.

”Teemme hiki hatussa tuotekehitystyötä covid-19-taudin vastaisessa taistelussa”, Sohlström sanoo.

Hans Sohlström Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Suomessa Tampereen-tehdas valmistaa suodatinmateriaaleja teollisuudelle.

”Lähinnä suodatinmateriaalia teollisuudelle valmistavat tehtaat soveltuvat kasvojen suojamateriaalien valmistukseen”, sanoo Sohlström.

Ahlstrom-Munksjö tiedotti keskiviikkona, että sen Tampereella tuottama materiaali on jo lähellä kirurgisten hengityssuojainten vaatimustasoa. Yhtiön mukaan tuotekehitys Tampereella jatkuu lääketieteelliseen käyttöön tarkoitettujen kirurgisten hengityssuojainten materiaalivaatimusten täyttämiseksi.

Kirurginen suu-nenäsuojus vähentää altistumista taudinaiheuttajille tilanteissa, joissa on pisaratartunnan vaara.

Tiistaina myös suomalaisomisteinen Lifa Air tiedotti sopineensa Huoltovarmuuskeskuksen kanssa hengityssuojainten valmistuksen aloittamisesta Suomessa.

Yritys valmistaa hengityssuojaimia jo Kiinassa, ja ensimmäisessä vaiheessa se toimittaa suojaimia Suomeen Kiinan-tehtaaltaan. Suomessa tuotanto pyritään yrityksen tiedotteen mukaan käynnistämään kevään aikana.

”Henkilösuojainten valmistus tässä mittakaavassa edellyttää tuotannon merkittävää automatisointia. Tavoitteenamme on valmistaa Suomessa vuositasolla yli 100 miljoonaa hengityssuojainta ja kirurgin kasvonsuojaa. Olemme ylpeitä siitä, että voimme hyödyntää Kiinassa kertynyttä osaamistamme hengityssuojaimien valmistuksessa Suomen hyväksi tässä covid-19-viruksen aiheuttamassa kansallisessa hätätilanteessa”, toteaa Lifa Airin toimitusjohtaja Johan Brandt yrityksen tiedotteessa.

Ahlstrom-Munksjön toimitusjohtaja Sohlströmin mukaan tuotannon haastavin osa on juuri materiaali, jonka pitää suodattaa virukset ja bakteerit, vaikka hengitysilma kulkee läpi.

”Haemme nyt tämän materiaalin huutavaan pulaan ratkaisuja”, hän sanoo.

Ahlstrom-Munksjö valmistaa Yhdysvalloissa ja Italiassa suojaimia, jotka ovat valmiita ompelemalla käyttöön. Osa hengityssuojaimista taas vaatii useampien materiaalien yhdistämistä.

Myös valmistamisen tapa vaihtelee, sillä Ahlstrom-Munksjön hengityssuojatuotanto Yhdysvalloissa ja Italiassa poikkeaa toisistaan.

”Italian tuotanto käynnistyi pikavauhtia niin, että teollisuussuodattimia valmistava linja käännettiin kasvosuojausmateriaalia valmistavaksi. Kolme italialaista yliopistoa tutkivat satoja tarjolla olevia materiaaleja ja hyväksyivät niistä vain kourallisen. Meidän tuote oli niistä yksi”, Sohlström sanoo.

Maailmalla Ahlstrom-Munksjö valmistaa myös suodattimia hengityskoneisiin ja tuotteita verikokeisiin virusinfektioiden toteamiseksi. Yhtiön liikevaihdosta yhdeksän prosenttia eli noin 250 miljoonaa euroa on tullut lääketieteelliseen käyttöön tarkoitetuista kuiduista.

Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltonen sanoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona, että hengityssuojainten ja -maskien lisäksi Suomessa käynnistetään tai tehostetaan toimintaa neljällä koronan torjumiseen liittyvällä toimialalla.

Niihin kuuluvat suojalasit ja -visiirit, suojavaatetus, diagnostiikan kuten virus- ja vasta-ainetestaukseen liittyvät tarvikkeet. Mukana projektissa ovat myös laajasti potilaiden tarkkailuun liittyvät kojeet ja sekä hengityskoneet.

”Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi määrällisen ja laadullisen tarpeen, joten sen vuoksi teemme tiivistä yhteistyötä stm:n kanssa”, Peltonen sanoi.

Peltonen myönsi, että erityisesti suojaimien ”kulutus on suurta”.

”Puhutaan satojen tuhansien kertakäyttöisten maskien tarpeesta päivässä puhtaasti terveydenhoidon piirissä”, Peltonen sanoi.

Alivaltiosihteeri Peltonen korosti tiedotustilaisuudessa, että valtio ei voi käskeä yrityksiä valmistamaan tarvikkeita, vaan asiasta on sovittava kaupallisin ehdoin ”kaikissa olosuhteissa”.

”On hienoa sanoa, että yrityskentässä on aitoa halua vastuunkantoon, vaikka se voi merkitä yritykselle isoakin riskinottoa tai käynnissä olevan tuotannon supistamista tai keskeyttämistä. On hienoa, että elinkeinoelämä näkee sen haasteen, joka meitä koko kansankuntaa nyt ravistelee”, Peltonen sanoi.

Koronavirus|Suomen suojavarusteet hupenevat, vaikka epidemia on vasta alkuvaiheessa – Kiinasta saapuva lento­koneellinen maskeja ei riitä edes viikoksi

Koronavirus|Vanhusten kotihoitajille määrättiin pakollinen hengityssuojain, ja nyt niiden pelätään loppuvan: ”Kummastelemme tätä ohjetta epidemian tässä vaiheessa”

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous

Luetuimmat

Uusimmat