Venäjän talous kärsii kaksoisšokista, isku tuntuu myös suomalais­yrityksissä - Talous | HS.fi
Talous|Venäjä

Venäjän talous kärsii kaksoisšokista, isku tuntuu myös suomalais­yrityksissä

Koronakriisin torjuntaan valmistautuva Venäjä listasi energiayhtiö Fortumin yhteiskunnan kannalta tärkeäksi yritykseksi.

Tavarakontteja Kotkan satamassa keväällä 2019. Kuva: Aleksi Jalava

Julkaistu: 9.4. 2:00, Päivitetty 9.4. 10:28

Venäjän talous on viime viikkoina kärsinyt kovasta kaksoisiskusta, kun öljyn hinta on romahtanut ja koronaviruspandemian hidastustoimet ovat rajoittaneet tuotantoa ja kauppaa.

Tilanne vaikuttaa myös Suomeen, sillä kokonaiskauppavaihdoltaan Venäjä on Saksan ja Ruotsin jälkeen Suomen kolmanneksi suurin kumppani. Suomen viennistä Venäjän osuus on ollut viime vuosina 5–6 prosenttia.

Paikallisesti vaikutukset voivat olla merkittäviä erityisesti Itä-Suomessa, jossa venäläiset turistit ovat olleet tärkeä tulonlähde.

Venäjän talous on juuri nyt suuren huomion kohteena, sillä suurten öljyntuottajamaiden on määrä järjestää torstaina videokokous.

Kokousta seurataan tarkkaan, sillä asialistalla ovat taas rajoitukset öljyntuotantoon. Aiempi tällainen sopimus hajosi maaliskuun alussa, koska Venäjä halusi irtaantua siitä.

Sen jälkeen Saudi-Arabia lisäsi tuotantoaan voimakkaasti, ja öljyn määrän lisääntyminen alkoi laskea hintaa. Se kiihtyi, kun koronaviruspandemian vuoksi yhteiskuntia alettiin sulkea.

”Silloin ei tarvita energiaa, kun mikään ei liiku. Hinta olisi tullut alas ilman tarjonnan lisäämistä, mutta nyt se tuli alas nopeammin ja syvemmälle”, sanoo Ilkka Salonen, suomalaisten suuryritysten liiketoimintaa edistävän East Officen hallituksen puheenjohtaja.

”Nyt näkyvyys on hemmetin huono”, Salonen lisää, joten tarkkoja ennusteita on turha antaa.

”Voi kuitenkin sanoa, ettei tämä mitään hyvää tiedä. Riippuu tietenkin laman pituudesta, kuinka hankalaksi tilanne muodostuu. Venäjällä se riippuu kahdesta asiasta, koronaviruksen vastaisesta taistelusta ja öljyn hintasodasta.”

Yleisesti arviot Venäjän talouden supistumisesta tänä vuonna vaihtelevat nyt yhdestä neljään prosenttiin.

”Jos öljy halpenee lisää ja pysyy halpana hyvin pitkään tai koronaepidemia pitkittyy ja laajenee, Venäjän bruttokansantuote voi supistua vielä huomattavasti enemmänkin”, sanoo Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen Bofitin vanhempi tutkija Heli Simola.

 

Entä vaikutukset Suomeen?

”Kun Venäjän bruttokansantuote putoaa, Venäjän näkymät muuttuvat epävarmemmiksi. Silloin siellä investointihalukkuus vähenee, mikä on sinne investointihyödykkeitä vievälle maalle kuten Suomelle huono uutinen”, Salonen sanoo.

”On myös iso määrä suomalaisia yrityksiä, jotka toimivat Venäjän markkinoilla tuottamalla siellä tavaroita ja palveluita. Niiden tilanteesta on vaikea vielä sanoa. Jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan.”

Suurimmat investoinnit Venäjälle on tehnyt suomalainen energiayhtiö Fortum. Se on yksi noin 650 suuryrityksestä, jotka ovat Venäjän talouskehitysministeriön mukaan yhteiskunnan toiminnalle niin keskeisiä, että valtio voi tarvittaessa tukea niitä koronakriisin vuoksi.

Fortumin toimintaan listaus yhteiskunnan ja talouden tuotantoketjuille keskeiseksi yhtiöksi ei sinänsä vaikuta käytännössä mitenkään, sanoo Fortumin johtoryhmän jäsen Arto Räty.

”Uusi listaus vain varmistaa sen, että jos yhtiö jostain syystä joutuisi vakaviin taloudellisiin tai muihin vaikeuksiin, jotka estävät sen toiminnan, niin valtio voisi tulla apuun. Nyt listaus on tehty myös aluetasolla.”

Venäjän kaupan killan puheenjohtaja, ekonomisti Vladimir Miklashevsky arvioi, että kaikkea kansainvälistä kauppaa odottaa vahvistuva protektionismi. Se vaikuttaa Suomen vientiin niin yleisesti kuin Venäjälle.

”Samalla WTO:n rooli pienenee entisestään, kun voidaan vedota ’poikkeusoloihin’ karanteenin loputtuakin”, Miklashevsky sanoo.

”Uskon, että strategisten kumppanuuksien ja henkilökohtaisten suhteiden rooli kaupassa korostuu, sillä kansainvälisillä sopimuksilla tulee olemaan yhä vähemmän merkitystä.”

Suomen vienti Venäjälle mitä todennäköisemmin supistuu, kun suomalaisten koneiden ja osien kysyntä vähenee. Öljyn halpeneminen on myös heikentänyt ruplaa selvästi, vaikka Venäjän vararahastojen vuoksi kytky ei ole enää yhtä voimakas kuin ennen.

”Suomalaiset tuotteet ovat tulleet kalliimmiksi venäläisille, mikä vähentää vientiä. Jos rupla jää heikolle tasolle, se vaikuttaa heti muun muassa venäläisten matkailuun”, Simola sanoo.

Matkailu on jo saanut ensimmäisen šokkinsa, kun raja on turisteilta kiinni. Se näkyi Lapissa ja Itä-Suomessa heti. Eivätkä venäläiset turistit ja kaupassa kävijät välttämättä kovin pian palaa, Miklashevsky sanoo.

”Kysyntä saattaa myös jäädä heikoksi ainakin yli vuodeksi, jos ruplan kurssi ei toivu ja työttömyys Venäjällä lisääntyy voimakkaasti.”

Miklashevsky uskoo varakkaiden ”Suomi-fanien” kuitenkin palavaan. Myös jotkut aiemmin kaukokohteita suosineet saattavat alkaa matkustella enemmän naapurimaissa. Pääjoukolla on kuitenkin todennäköisesti vielä pitkään selvästi vähemmän rahaa käytössään.

Viitteitä tästä on jo saatu. TsSR-ajatushautomon selvityksen mukaan noin 30 prosenttia yrittäjistä on lomauttanut työntekijöitään ja lähes puolet siirtänyt heitä osa-aikatöihin ja 16 prosenttia irtisanonut, talouslehti Vedomosti kertoo.

Venäjä on jo ilmoittanut tukitoimista yrityksille, mutta niiden tehosta on ollut kiistaa. Niitä on kerrottu olevan tulossa lisää.

Kun raja suljettiin matkailijoilta, maat sopivat rahdin jatkuvan.

Esimerkiksi Suomen suurimman vientisataman Hamina-Kotkan sataman liikenteestä kolmannes on Venäjän kauttakulkuliikennettä eli Venäjän vientiä maailmalle ja Venäjän tuontia maailmalta.

Alkuvuonna Venäjän kauttakulkuliikenne on kokonaisuudessaan kasvanut kahdeksan prosenttia, sanoo sataman toimitusjohtaja Kimmo Naski. Venäjän tuonti on supistunut sataman kautta jo pitkään, joten kasvu on Venäjän viennin kasvua.

”Pääosin kyse on lannoitteista ja teollisuuden nestemäisistä kemikaaleista, joita Venäjä vie paljon. Näiden tuotteiden kilpailukyky maailmanmarkkinoilla on parantunut, kun rupla on heikentynyt”, Naski sanoo.

Venäläistuotteita kulkee Suomen kautta maailmalle lähinnä kahdesta satamasta, Hamina-Kotkasta ja Kokkolan satamasta. Kokkolasta lähtee maailmalle lähinnä Kostamuksesta junilla tuotuja rautapellettejä.

Venäjän taloustilanteen kehitystä on Naskin mielestä nyt vaikea ennakoida. Lähtötilannekin oli heikko. Venäjän keskiluokan vuosia jatkunut reaalitulojen lasku on vähentänyt tuontia kauttakulkuliikenteestä jo pitkään.

Satamalle koronakriisi on kova paikka, sillä se on sitä Suomen ulkomaankaupalle.

”Vain kolmisen kuukautta sitten teimme kaikkien aikojen ennätyksen liikenteessä. Sitten tuli ensin metsäteollisuuden työtaistelut ja sitten korona.”

Niiden vaikutukset satamalle sekoittuvat vielä nyt toisiinsa. Tilannetta parantaa hiukan se, että työtaisteluiden vuoksi satama repi jo tammikuussa auki talousarvionsa ja siirsi investointeja.

”Korona alkoi vaikuttaa helmikuun lopulla, ja nyt se näkyy kaikessa. Maat toisensa perään sulkeutuvat kokonaan, myös Suomen suuret vientimaat Saksa, Ranska ja Britannia.”

Nyt Kiina kuitenkin hiljalleen avaa tehtaitaan.

”Suomen metsäteollisuudelle Aasia on valtavan tärkeä markkina. Jos Kiina alkaa toipua, se voi tasapainottaa sitä, miten korona sulki Euroopan.”

Koronatilanteen vaikutuksesta Suomen Venäjä-kauppaan ei ole vielä tilastotietoa, mutta oletettavasti vaikutus tavarakauppaan alkaa huhtikuussa.

Suomen tuonti Venäjältä on pääosin öljyä. Tuonnin arvo Venäjältä laskee öljyn halventuessa, vaikka volyymi pysyisi samana. Volyymi voi myös supistua, sillä myös Suomen talous hiipuu koronan vuoksi vauhdilla.

Kaiken kaikkiaan Venäjän merkitys Suomen talouskehitykselle on vähentynyt 10–15 viime vuoden aikana paljon, Simola sanoo. Venäjä on tärkeä kauppakumppani, mutta pääosa viennistä menee EU-maihin. Myös Kiinan merkitys on kasvanut selvästi.

”Jos Venäjällä menee hyvin, tilanne voi tukea Suomen taloutta ja varsinkin joitakin tiettyjä yrityksiä ja toimialoja alueellisesti. Mutta Suomen talous ei nouse eikä kaadu Venäjän mukana”, Simola sanoo.

Venäjä|Venäjä kohtasi kaksoiskriisin, kun öljy halpenee ja koronavirus etenee

Venäjä|Putin katkaisi hiljaisuutensa: Voitimme petšenegit ja kiptšakit, selviämme viruksestakin

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous

Luetuimmat

Uusimmat