Talous on vajoamassa ankaraan taantumaan, mutta pörssien nousut hipovat ennätyksiä – Miksi? - Talous | HS.fi
Talous|Markkinat

Talous on vajoamassa ankaraan taantumaan, mutta pörssien nousut hipovat ennätyksiä – Miksi?

Osakkeiden hinnat ovat viime viikkojen aikana nousseet lähelle viime kesän tasoja.

Helsingin pörssi on noussut kolmen edellisen viikon aikana voimakkaasti ja Yhdysvaltojen pörssit vielä enemmän. Kuva: Heidi Piiroinen / HS

Julkaistu: 17.4. 8:20

Maailman pörssit ovat viime viikkoina nousseet niin voimakkaasti, että merkittävä osa maaliskuun pörssiromahduksesta on pyyhkiytynyt pois.

Osakkeiden hinnat liikkuvat nyt lähellä viime kesän tasoja, vaikka vuodenvaihteeseen verrattuna ollaan vielä selvästi miinuksella.

Paikoin pörssien nousu on ollut suorastaan ennätyksellistä. Yhdysvaltojen S&P 500 -indeksi nousi 15 päivän jaksolla enemmän kuin kertaakaan vuoden 1933 jälkeen. Indeksi on noussut runsaan kolmen viikon takaisesta pohjakosketuksesta lähes 25 prosenttia.

Myös Helsingin pörssissä nousu on ollut voimakasta.

Nousu on yllättänyt monet. Vielä pari viikkoa sitten pörssianalyysien yleinen sävy oli pessimistinen. Kurssien uskottiin kyllä toipuvan romahduksesta joskus, mutta tällaista nopeutta harva odotti.

Samaan aikaan ennusteet maailman ja Suomen talouden tilasta ovat muuttuneet yhä synkemmiksi.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi tiistaina, että maailmantalous vajoaa tänä vuonna koronaviruspandemian takia pahimpaan taantumaan sitten 1930-luvun suuren laman.

Valtiovarainministeriö ennusti torstaina, että Suomen talous supistuu tänä vuonna 5,5 prosenttia ja työttömyys nousee 8 prosenttiin.

HS:n haastattelemat asiantuntijat löytävät pörssikurssien nousulle kolme selitystä.

Nousua ovat tukeneet keskuspankkien jykevät tukitoimet, vaihtoehtoisten sijoituskohteiden suhteellinen epähoukuttelevuus sekä merkit virustartuntojen ja sulkutoimien vähenemisestä.

Keskuspankit ojensivat vankan kätensä

Keskuspankkien toimet sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa ovat olleet asiantuntijoiden mukaan nopeampia ja voimakkaampia kuin vuoden 2008 finanssikriisissä.

”Perimmäinen ajuri pörssien nousussa on varmasti käsittämättömän suuri elvytys”, sanoo OP:n pääanalyytikko Antti Saari.

Keskuspankit ovat pyrkineet huolehtimaan, että valtioilla, yrityksillä ja kotitalouksilla on likviditeettiä talouden pitämiseksi käynnissä. Olennainen rooli on ollut velkakirjojen osto-ohjelmilla, joilla keskuspankit käytännössä työntävät käteistä markkinoille.

”Keskuspankkien elvytys luo likviditeettiä markkinaan niin paljon, että raha hakeutuu johonkin. Jos ei ole raskaita syitä olla ostamatta osakkeita, ostetaan osakkeita. Vaihtoehtoiset kohteet näyttävät yhä kurjemmilta”, Saari sanoo.

Keskuspankit ovat myös laajentaneet keinojensa valikoimaa. Yhdysvalloissa keskuspankit tukevat yrityslainojen markkinaa myös ostamalla heikompien luottoluokitusten yrityslainoja, mitä ne eivät tehneet edellisessä kriisissä.

”Työkalupakki on laajempi. Sitä käytetään isommin ja nopeammin”, sanoo Mandatum Lifen korkosijoitusjohtaja Juhani Lehtonen.

Fonditan salkunhoitaja Marcus Björkstén kuvaa elvytyspaketteja valtaviksi.

”Vaikka on kysymysmerkkejä ja epävarmuutta, sijoittajista tuntuu, että alla on käsi, joka pitää huolta markkinasta”, Björkstén sanoo.

Hän muistuttaa, etteivät tukitoimet ole terveen talouden merkki. Silti ne antavat sijoittajille varmuutta, varsinkin kun keskuspankit ovat korostaneet olevansa valmiita käytännössä mihin tahansa tukeakseen taloutta.

Vaihtoehdot ovat vähissä

Yksi markkinoiden keskeisiä mekanismeja on rahan siirtyminen korkosijoitusten ja osakkeiden välillä sen mukaan, kumpi tuntuu siinä hetkessä houkuttelevammalta.

Jo ennen koronakriisiä korkosijoitusten houkuttelevuus oli laskenut Euroopassa negatiivisen korkotason takia. Yhdysvalloissa korot olivat kuitenkin selvästi plussalla.

Koronakriisin myötä valtionlainojen korot myös Yhdysvalloissa ovat painuneet erittäin mataliksi. Kymmenen vuoden joukkolainan korko on selvästi alle yhden prosentin.

Kun korkomarkkinoiden tuotot ovat heikkoja, osakkeet tuntuvat suhteellisesti houkuttelevammilta. Vaikka yritysten tuotto- tai osinko-odotukset eivät olisi kummoisia osakkeiden hintaan nähden, ne ovat parempia kuin lainamarkkinoiden tuotot.

”Jos katsotaan osinkotuoton ja valtionlainan tuottoeroa Yhdysvalloissa, se on ennätyksellisen leveä osinkotuoton hyväksi”, OP:n Saari sanoo.

Mandatum Lifen Lehtonen muistuttaa, että korkomarkkinoiden liikkeet saattavat jatkossa myös vaikuttaa toiseen suuntaan eli jarruttaa pörssien nousua.

Valtiot joutuvat kriisissä hakemaan paljon lainarahaa markkinoilta, eikä keskuspankki voi ostaa ihan kaikkia joukkovelkakirjoja. Jos yksityiseltä sektorilta ei löydy riittävästi ostajia, korot väistämättä kääntyvät laajasti nousuun valtionlainojen vetäminä.

Yhtäkkiä osa rahasta voisikin alkaa siirtyä osakemarkkinoilta takaisin korkomarkkinoille.

Toivo viruksen kukistamisesta elää markkinoilla

Massiivisten elvytystoimien keskellä ajoittain unohtuu se, että pörssit ovat yhä yhteydessä tosielämään. Sillä, miten virus ja sulkutoimet kehittyvät reaalimaailmassa, on vaikutusta osakemarkkinoihin.

Viime viikkoina osakkeita on nostanut se, että monissa suurissa maissa on nähty merkkejä tartuntamäärien tasaantumisesta ja kääntymisestä laskuun. Jos talouskriisi jäisi lyhyeksi, maaliskuun pörssiromahdus osoittautuisi ylimitoitetuksi.

”Markkina tulkitsi, että tämä on tilapäinen asia. Toinen vuosineljännes on erittäin heikko, mutta sijoittajat näyttävät uskovan, että tämän vuoden loppupuolella talouden pyörät alkavat pyöriä”, Björkstén sanoo.

Tähän liittyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta, sanovat asiantuntijat. Jos jostain isosta taloudesta, kuten Yhdysvalloista tai Kiinasta tulisi viitteitä takapakista, kuten siitä, että viruksen toinen aalto olisi käynnistymässä, osakemarkkinat voisivat lähteä uuteen syöksyyn.

Viime viikkojen karut luvut taloudesta ja pörssiyhtiöistä eivät ole hetkauttaneet sijoittajia, mutta käynnistymässä oleva tuloskausi voi tuoda ikäviä yllätyksiä. Samaan aikaan tarkentuvat tiedot talouden kokonaiskuvasta.

”Varmasti tulee korjauksia ja heiluntaa markkinaan, kun todelliset luvut paljastavat, kuinka huonoja maalis–toukokuu tulevat olemaan”, Lehtonen arvioi.

Osakkeet|Suomalaisista osakkeista pyyhkiytyi parissa viikossa kuuden vuoden arvonnousu: Näin koronavirus lopetti vuosikymmenen juhlat markkinoilla

Sijoittaminen|Näin nuoret sijoittajat toimivat ensimmäisen pörssiromahduksensa keskellä

Koronaviruskriisi|Kansain­välinen valuutta­rahasto ennustaa pahinta taantumaa 1930-luvun suuren laman jälkeen – Suomi voi selvitä paremmin kuin muut Pohjoismaat

Suomen talous|Valtiovarainministeriö ennustaa: Suomen talous supistuu 5,5 prosenttia ja työttömyys nousee 8 prosenttiin tänä vuonna

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous

Luetuimmat

Uusimmat