HS hankki Business Finlandin sisäisen ohjeen koronatukien jakamiseen: Ratkaisevaa ei ole, kuinka paljon yritys on kärsinyt kriisistä - Talous | HS.fi
Talous|Yritystuet

HS hankki Business Finlandin sisäisen ohjeen koronatukien jakamiseen: Ratkaisevaa ei ole, kuinka paljon yritys on kärsinyt kriisistä

”Hakemuksen hylkääminen perustuu siihen, ettei yrityksen juridinen rahoituskelpoisuus toteudu tai projektin toimenpiteet kohdistuvat johonkin muuhun kuin kehittämiseen”, Business Finlandin käsittelijöille suunnatussa ohjeessa sanotaan.

Moni yritys on saanut Business Finlandin tukea korona-aikana.

Julkaistu: 22.4. 18:45

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) kertoi tiistaina käynnistävänsä tarkastuksen Business Finlandin myöntämistä tuista koronakriisin koettelemille yrityksille.

Julkisuudessa on ollut paljon keskustelua siitä, ovatko tuet kohdentuneet niitä eniten tarvinneille yrityksille. HS hankki Business Finlandin 19. maaliskuuta päivätyn sisäisen ohjeen tukihakemusten arvioinnista.

Ohje vahvistaa sen, että tuet on suunnattu kokonaisuudessaan nimenomaan uusien kehitysprojektien rahoitukseen eikä kriisirahoitukseen, kuten menetetyn liiketoiminnan korvaamiseen tai kiinteiden kulujen kattamiseen.

Arvioinnin tärkeimpänä tekijänä on ohjeen perusteella ollut hakemuksen kohdistuminen kehitystoimintaan eikä se, kuinka paljon hakijayrityksen liiketoiminta on kärsinyt koronaviruksesta. Tämä johtuu siitä, että lain mukaan Business Finland voi myöntää vain kehitysrahoitusta eikä tukea tappioiden korvaamiseen.

Yritykset ovat ohjeen mukaan hakeneet tukia ”ultrakevyellä” hakemuspohjalla, jossa yritysten on pitänyt kuvailla ensimmäisessä kentässä nykytilaansa ja toisessa kentässä kaavailemaansa kehitysprojektia tai sen esiselvitystä.

Kehitysprojektiin on voinut saada tukea enintään 100 000 euroa, esiselvitykseen enintään 10 000 euroa. Noin joka viides tukihakemus on hylätty.

”Perusperiaate rahoituksen hakemisessa ja hakemusten käsittelyssä on helppous, yksinkertaisuus ja nopeus”, Business Finlandin käsittelijöille suunnatussa sisäisessä ohjeessa lukee.

Keskeisintä rahoituksen saamisessa on ollut se, että yritys on hakemuksessaan uskottavasti perustellut rahojen menevät nimenomaan uuden hankkeen toteuttamiseen eikä koronakriisin aiheuttaman notkahduksen paikkaamiseen.

”Arvioinnissa tulee muistaa, että rahoitukseen riittää yritykselle uusi tekeminen. Emme arvioi kansallista tai kansainvälistä kilpailuetua. Kehitysprojektin arvioinnissa tulee varmistua, että tekeminen kohdistuu nimenomaan kehittämiseen, ei esimerkiksi koronan aiheuttamien tappioiden korvaamiseen tai vientitoimintojen rahoittamiseen.”

Yritysten tulee hakemuksessaan kuvata myös, miten koronaviruspandemia on vaikeuttanut niiden liiketoimintaa. Ohjeen mukaan yrityksen taloudellista tilannetta koskeva analyysi perustuu viimeisimpään vahvistettuun tilinpäätökseen.

”Emme pyydä lisätietoja tämän hetken taloudellisesta tilanteesta”, ohjeessa sanotaan.

Business Finland arvioi rahoitusjohtaja Ari Grönroosin mukaan muilla keinoilla, kuinka paljon hakijayrityksen liiketoiminta on kärsinyt koronaviruksesta.

”Yritykset ilmoittavat myyntinsä verottajalle. Saamme suoraan verottajalta tiedot siitä, miten niiden myynti on kehittynyt”, Grönroos sanoo.

Business Finlandin sisäisen ohjeen mukaan hakemuksen hylkääminen perustuu siihen, ”ettei yrityksen juridinen rahoituskelpoisuus toteudu tai projektin toimenpiteet kohdistuvat johonkin muuhun kuin kehittämiseen”.

Juridinen rahoituskelpoisuus viittaa esimerkiksi siihen, että yrityksellä on osoitus jatkuvasti kannattavasta liiketoiminnasta ennen koronakriisiä. Business Finland ei rahoita yrityksiä, jotka olivat menossa nurin jo ennen kriisiä.

Varsinaisena arviointikriteerinä ei siis sisäisen ohjeen mukaan ole ollut se, kuinka paljon kukin yritys on kärsinyt koronaviruksesta.

Rahoitusta myönnetään kuitenkin lähtökohtaisesti nimenomaan kehitystoimenpiteisiin, joilla ”yritys pyrkii ehkäisemään ja korjaamaan koronavirusepidemian aiheuttamia markkina- ja tuotantoketjuhäiriöitä”.

”Sen takia me kysymme hakemuksessa, miten koronaviruspandemia on vaikuttanut sen liiketoimintaan”, Grönroos sanoo.

Rahoituksen suuruus riippuu siitä, kuinka kalliiksi yritys ja Business Finland kehityshankkeen arvioivat.

Business Finlandin myöntämiin tukiin sisältyy enintään 20 prosentin osuus, jonka yritys voi käyttää kiinteisiin kuluihin sekä matkoihin ja materiaaleihin. Näidenkin tukirahojen tulee silti Grönroosin mukaan kohdistua liittyä nimenomaan kehityshankkeen aiheuttamiin menoihin, ei yrityksen normaalin liiketoiminnan ylläpitämiseen.

Jos Business Finlandin kautta haluttaisiin myöntää varsinaista kriisitukea vaikeuksiin ajautuneiden yritysten tappioiden paikkaamiseen, se vaatisi Grönroosin mukaan asetusmuutoksen. Lisäksi lisätalousarvioissa Business Finlandille myönnettyjen lisämäärärahojen tarkoitus pitäisi määritellä uudelleen.

Näistä toimenpiteistä vastaisivat Business Finlandin sijaan työ- ja elinkeinoministeriö, hallitus ja eduskunta.

Yritystuet|Ministeri Lintilä: Esitän Business Finlandin tukiin muutosta, hallitus neuvottelee asiasta keskiviikkona

Yritystuet|Huutokauppayrittäjä palautti 100 000 euron tuet Business Finlandille – Palsanmäet kertovat saaneensa tappouhkauksia

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous