Business Finlandin rahoituksessa ongelmia, mutta ekonomistit eivät lämpene yritysten yleistuelle - Talous | HS.fi
Talous|Yritystuet

Business Finlandin rahoituksessa ongelmia, mutta ekonomistit eivät lämpene yritysten yleistuelle

Business Finland ei ole luonteva taho tukemaan esimerkiksi pieniä palvelualan yrityksiä koronavaikeuksissa, sanoo työelämäprofessori Seija Ilmakunnas.

Seija Ilmakunnas, Mauri Kotamäki ja Mika Maliranta. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva, Etla

Julkaistu: 22.4. 19:17

Kun hallitus valitsi kehitysrahoittaja Business Finlandin (BF) yritysten koronatukien jakamiskanavaksi, se käytännössä ohjasi tukea yrityksille, jotka eivät välttämättä kärsi koronakriisistä eniten, arvioivat ekonomistit. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan BF:n tukia ovat tähän mennessä saaneet eniten ohjelmisto- ja konsulttiyritykset sekä liikkeenjohdon konsultointia tekevät yritykset.

Hallitus kanavoi BF:n kautta yrityksille 800 miljoonaa euroa. Rahoitus on osa hallituksen tukipakettia koronakriisistä kärsiville yrityksille.

Yritykset voivat hakea BF:n avustusta kehittämishankkeisiin, joilla se pyrkii ehkäisemään ja korjaamaan koronavirusepidemian aiheuttamia markkina- ja tuotantoketjuhäiriöitä. Rahoitus on suunnattu pk-yrityksille, jotka työllistävät 6–250 ihmistä.

Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Seija Ilmakunnas sanoo, että BF ei ole luonteva taho tukemaan esimerkiksi pieniä palvelualan yrityksiä, joihin hallituksen määräämät liikkumisrajoitukset ja sulkumääräykset iskevät suoraan.

”Työvoimavaltaiset yksityisen palvelualan yritykset eivät normaalioloissa ole Business Finlandin tyypillisiä asiakkaita. Jos on pieni palveluyritys esimerkiksi majoitusalalla, sen on hyvin vaikea keksiä jotain uutta palvelukonseptia, johon se voi kehitysrahoitusta hakea”, Ilmakunnas sanoo.

Ilmakunnas ihmettelee, miksi hallitus painotti niin vahvasti BF:n roolia yritysten tukemisessa. BF:n tuki kohdistuu suuremmille, 6–250 ihmistä työllistäville yrityksille, kun taas Ely-keskuksen kehitysrahoitusta voivat saada pienemmät, enintään viisi henkilöä työllistävät yritykset.

BF:n kautta kanavoidaan yrityksille 800 miljoonaa euroa, ja Ely-keskusten kautta 400 miljoonaa euroa. Ely-keskukset ovat jakaneet eniten rahaa kaupoille ja ravintoloille. Lisäksi kuntien myöntämiin yksinyrittäjien tukiin suunnattiin 250 miljoonaa euroa.

Ilmakunnas huomauttaa, että palvelusektorilla yritykset ovat tyypillisesti hyvin pieniä. Yleisesti suuremmilla yrityksillä on myös suuremmat taloudelliset puskurit huonojen aikojen varalta.

”Hämmentävää, ettei perusteluja ole avattu”, Ilmakunnas sanoo.

Viime päivinä on käyty kiivasta keskustelua siitä, kohdistuvatko valtion yrityksille myöntämät koronatuet oikein. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) ilmoitti käynnistävänsä tarkastuksen BF:n avustuksien jakamisesta. Hallitus aikoo myös viilata BF:n tukien ehtoja niin, että rahaa voi saada enemmän myös kiinteiden kulujen kattamiseen.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo hyvin ymmärtävänsä käynnissä olevaa keskustelua. Hänen mielestään tukien kohdistumisesta pitääkin olla huolissaan.

Samalla hän kuitenkin puolustaa hallituksen tukilinjaa. Hänen mukaansa koronaviruspandemia on aiheuttanut niin vakavan ja nopeasti edenneen kriisin, että on tärkeää, että yritystuet on saatu liikkeelle nopeasti, vaikka se tarkoittaisikin sitä, että tukea saavat myös yritykset, jotka eivät ole kriisin suurimpia kärsijöitä.

”Tässä tilanteessa on hyväksyttävä tietty määrä tehottomuutta.”

Lue myös: HS hankki Business Finlandin sisäisen ohjeen koronatukien jakamiseen: Ratkaisevaa ei ole, kuinka paljon yritys on kärsinyt kriisistä

Yritysten koronatukia on valmisteltu kovassa kiireessä. Monen yrityksen liiketoiminta on pysähtynyt kuin seinään, ja pelkona on, että koronapandemia käynnistää konkurssiaallon. Teollisuussijoituksen teettämän kyselyn mukaan noin 10 prosenttia yrityksistä toimialasta riippumatta arvioi, ettei selviä seuraavasta kuukaudesta.

Vaikka tilanne on poikkeuksellinen, eivät ekonomistit silti innostu ajatuksesta, että valtion tukea annettaisiin kaikille yrityksille. Tällaisen ajatuksen on esittänyt muun muassa etujärjestö Suomen Yrittäjät, joka ehdotti, että valtio ottaisi hoitaakseen yritysten ja yrittäjien sosiaalivakuutusmaksut määräajaksi.

”Yleistukimalli antaa tukea myös yrityksille, jotka eivät sitä tarvitse. Tämä ei ole iso ongelma, koska jokaista yritystä tarvitaan kriisin jälkeen. Huteja tulee myös nykyjakomallilla”, järjestön toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kirjoittaa blogissaan.

Keskuskauppakamarin Kotamäki katsoo, että yleistuki yrityksille tulisi valtiolle kalliiksi.

”Ollakseen vaikuttava sellainen järjestelmä olisi tarpeettoman kallis.”

Myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusprofessori Mika Maliranta katsoo, että tuet pitäisi pyrkiä suuntaamaan aloille, jotka koronakriisistä kärsivät, ja sitten jakaa alan sisällä yhtäläisin kriteerein. Näin varmistettaisiin, ettei koronakriisi vääristä Suomen elinkeinorakennetta ja etteivät tuet vääristä kilpailua. Yleistukea hän ei kannata.

”Meillä on taloudessa iso osa sektoreita, jotka eivät kärsi kriisistä lähimainkaan niin paljon kuin ne, joihin se eniten iskee. Jos tuemme yrityksiä aloilla, jotka eivät tukea tarvitse, rahat valuvat vain osinkoina yritysten omistajille.”

Yritystuet|HS:n saama aineisto: Ely-keskukset ovat tukeneet yrityksiä summilla, jotka ovat monin­kertaisia aiempaan liike­vaihtoon verrattuna

Koronakriisi|HS:n tiedot: Ministeriö esittää kaikille ravintoloille korvausta, jonka saa ilman erillistä hakemusta

Yritystuet|HS hankki Business Finlandin sisäisen ohjeen koronatukien jakamiseen: Ratkaisevaa ei ole, kuinka paljon yritys on kärsinyt kriisistä

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous

Luetuimmat

Uusimmat