Ravintola-ala pyytää hallitukselta 350 miljoonan euron tukipakettia – ”Tilanne on hyvin nöyryyttävä” - Talous | HS.fi
Talous|Ravintolat

Ravintola-ala pyytää hallitukselta 350 miljoonan euron tukipakettia – ”Tilanne on hyvin nöyryyttävä”

Hallitus antaa esityksen ravintolatuesta alkuviikosta. Ala kaipaa vähintään 350 miljoonaa euroa, sanoo Maran toimitusjohtaja Timo Lappi.

Hallitus määräsi ravintolat sulkemaan ovensa 4. huhtikuuta alkaen toukokuun loppuun saakka. Ruoan ulosmyynti on edelleen sallittua. Kuva: Juha-Pekka Laitinen / HS

Julkaistu: 27.4. 2:00

Ravintola-ala tarvitsee huhti–toukokuulta 350 miljoonan euron tuet selvitäkseen ja pystyäkseen jatkamaan toimintaansa valmiuslain rajoitusten purkauduttua, sanoo Matkailu- ja ravintola-alan yrityksiä edustavan Mara ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi.

Hallitus määräsi valmiuslain nojalla ravintolat, kahvilat ja baarit suljettaviksi huhtikuun 4. päivästä toukokuun loppuun saakka.

Perjantai-iltana hallitus kertoi jatkavansa yritystukien valmistelua ravintoloiden osalta mallilla, jossa tukea suunnataan ravintoloiden kiinteiden kulujen kompensoimiseen sekä henkilöstön uudelleenpalkkaamiseen.

Valtionvarainministeri Katri Kulmuni (kesk) kertoi twiitissään lauantaina, että hallitus antaa esityksen ravintolatuesta alkuviikosta.

”Yrittäjien ja yritysten vaikeuksien helpottamiseksi tehdään koko ajan tauotta työtä”, Kulmuni sanoi twiitissään.

Sunnuntaina HS sai Kulmunilta tämän avustajan välityksellä viestin, jonka mukaan asian suhteen ei ole uutta kerrottavaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö sai tiistaina valmiiksi mallin, jossa suljetuiksi määrätyille ravintoloille maksettaisiin kahdessa vaiheessa yhteensä yli 150 miljoonaa euroa.

HS kertoi torstaina, että keskusta ja sen puheenjohtajan Kulmunin johtama valtiovarainministeriö pitävät esitettyä summaa aivan liian suurena. Keskusta on hallituslähteiden mukaan ollut valmis vain 20 miljoonan euron hyvitykseen.

Hallituksen perjantaiset neuvottelut venyivät pitkiksi. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) sanoi lauantaina, että neuvottelujen venymisen taustalla ei ollut mikään yksittäinen kiista.

”Nämä ovat isoja kysymyksiä ja asiassa on monta näkökulmaa. Kun jaamme yhteistä rahaa, siihen täytyy olla hyvät perusteet”, Ohisalo sanoi.

Maran toimitusjohtaja Timo Lappi kertoo, että alan tarvitsema 350 miljoonan euron summa perustuu toimialan kiinteisiin kuluihin, niiden kertymiseen kriisin aikana ja mahdollisuuteen avata ravintolat heti, kun siihen tulee lupa.

”Viime vuonna huhti–toukokuussa toimialan myynti oli noin miljardia euroa. Kiinteät kulut, joista pyydämme valtiolta korvausta, ovat siitä noin 35 prosenttia, jopa enemmän”, Lappi sanoo.

Lappi ei ota kantaa siihen, kuinka realistinen 350 miljoonan euron paketti on verrattuna siihen, että hallituksessa on erimielisyyttä jopa 150 miljoonasta eurosta.

”Sen saavat poliittiset päättäjät määritellä”, Lappi toteaa.

Hän sanoo, että ravintoloilla on kaksi vaihtoehtoista reittiä ulos kriisistä.

”Kysymys on siitä, saavatko ravintolat tarpeeksi valtion tukea kriisin ajalta selviytyäkseen pienemmin vaurioin vai sopeutuuko ala konkurssien ja massatyöttömyyden kautta”, Lappi sanoo.

Lapin mukaan monien ravintola-alan toimijoiden kassassa näkyy jo pohja. Maran tietojen mukaan noin 60 prosenttia alan yrityksistä on saanut neuvoteltua merkittäviä alennuksia vuokriin tai vuokrien poistoja, mutta 40 prosentilla yrityksistä vuokrakulut juoksevat.

Hotelli- ja ravintola-ala työllistää osa-aikaiset työntekijät mukaan luettuna noin 90 000 ihmistä.

”Ravintola-alan kulut ovat erittäin korkeat. Monilla kassa ammottaa tyhjyyttään”, Lappi sanoo.

Lapin mukaan osa ravintoloista on joutunut jo jättämään laskuja maksamatta ja miettii, miten työntekijöitä on taas varaa palkata takaisin, kun ovet kesäkuussa tällä tietoa avautuvat.

”Tilanne on hyvin nöyryyttävä sen kannalta, mitä joudumme neuvomaan yrityksille. Sanomme, että pyytäkää työntekijöitä menemään palkkaturvan piiriin”, Lappi kertoo.

Ravintolat, kahvilat ja baarit ovat ainoat yritykset, jotka hallitus on määrännyt lailla sulkemaan ovensa noutoruoan ulosmyyntiä lukuun ottamatta. Samaan aikaan esimerkiksi hotellien, kylpylöiden ja tapahtumakeskusten tulot ovat romahtaneet, koska liikkumista ja yleisökokoontumisia on rajoitettu.

”Tulemme esittämään hotelleille ja kylpylöille omaa tukipakettia ensi viikolla”, Lappi sanoo.

Lappi arvioi, että hotellit, kylpylät ja kongressiala kärsivät kriisistä hyvin pitkään.

”Ulkomaalaisten asiakkaiden ja liikematkustajien paluu kestää kuukausia, jopa pidempään.”

Jos ravintoloille päätetään antaa suoraa tukea, se hyödyttää myös hotelleja niiden ravintolatoiminnan osalta, mutta tyhjillään olevat huoneet eivät ole täyttymässä.

”Suomen hotelleista 80 prosenttia on suljettu ja auki olevien hotellien majoituskapasiteetista noin 2–5 prosenttia on käytössä”, Lappi sanoo.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen totesi STT:lle, että erillistä tukea pitäisi harkita myös tapahtumanjärjestäjille. Hallitus on linjannut, että kaikki suuret, yli 500 hengen yleisötapahtumat kielletään Suomessa ainakin heinäkuun loppuun asti.

Keskusteluihin on noussut yritystukien yhdenvertaisuus ja myös valtionvarainministeri Kulmuni totesi perjantaina Twitterissä, että ”yrityksiä on kohdeltava yhdenvertaisesti”.

Useat elinkeinojärjestöt ovat esittäneet yhdenvertaisuuden varmistamiseksi yleistukimallia, jossa yritysten ja yrittäjien sosiaalivakuutusmaksut tulisivat valtion kontolle määräajaksi.

Suomen Yrittäjien mukaan yleistuki olisi suuruudeltaan noin 1,3 miljardia euroa.

”Tarvitaan tukimuoto, joka vie nopeasti tukea yrityksiin ja tukee työllisyyttä. Yleistuen puuttuminen on nyt isoin ongelma”, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Hän sanoo, ettei olisi huolissaan yleistuen ajautumisesta sellaisiin yrityksiin, jotka eivät sitä tarvitse.

”Suomessa on erittäin vähän sellaisia yrityksiä, joille koronakriisi ei ole aiheuttanut ongelmia. Itse en kanna suurta huolta siitä, että rahaa menisi väärään paikkaan”, Pentikäinen sanoo.

HS kertoi torstaina, että taloustieteilijä Vesa Vihriälän johtama työryhmä esittää hallitukselle uudenlaista koronatukimallia. Siinä kaikille koronaviruksesta kärsineille yrityksille korvataan suoraan niiden kiinteitä kuluja sekä henkilöstökuluja. Tuki olisi yleinen, eli kaikkien alojen yritykset olisivat sen piirissä. Mallista ei ole tehty vielä päätöksiä.

Festivaalit|Yli 500 hengen yleisötapahtumat kielletään kesä- ja heinäkuulta – Savonlinnan oopperajuhlien johtaja: ”Kova paikka festivaalille ja Savonlinnalle”

Yritystuet|HS:n tiedot: Vihriälän talous­ryhmä esittää uuden­laisia korona­tukia yrityksille, tuen perusteena myynnin menetys – hallitus pui yritys­tukia tänään

Hallitus|Näin Sanna Marin ja muut ministerit ovat pärjänneet korona­kriisissä: HS kysyi, kuka on onnistunut ja mitä pitäisi parantaa

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous

Luetuimmat

Uusimmat