Sadattuhannet suomalaiset maksavat työttömyysetuudesta, johon heillä ei ole oikeutta – ja lomautukset iskevät pahiten juuri heihin - Talous | HS.fi
Talous|Koronavirus

Sadattuhannet suomalaiset maksavat työttömyysetuudesta, johon heillä ei ole oikeutta – ja lomautukset iskevät pahiten juuri heihin

Moni palkansaaja ei ole oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan, kun yritykset lomauttavat ja irtisanovat henkilöstöään koronatilanteen vuoksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin joka neljäs lomautetuista päätyy peruspäivärahalle ansiosidonnaisen työttömyysturvan sijaan. Kuva: Vesa Moilanen

Julkaistu: 2.5. 15:24, Päivitetty 2.5. 18:56

23. maaliskuuta 39-vuotiaan Ilmarin kuukausittaiset tulot putosivat alle puoleen: noin 1 900 eurosta 840 euroon ennen veroja ja muita maksuja.

Niin on käynyt monelle, jolta koronaviruspandemia on vienyt työt alta.

Ilmari ei esiinnyt tässä jutussa koko nimellään, sillä hän ei halua kertoa tuloistaan julkisesti. HS on saanut hänen palkkakuittinsa nähtäväksi, minkä lisäksi työnantaja on vahvistanut hänen olevan lomautettuna.

Työkseen Ilmari on ajanut koululaiskuljetuksia nykyisen työnantajan palveluksessa vuodesta 2013 lähtien. Koulut menivät kiinni, kuljetukset loppuivat, työnantaja lomautti Ilmarin.

”Tilanne on ihmeellinen. Työt loppuivat kuin seinään”, hän sanoo.

Tulojen pudotus olisi voinut olla loivempi.

Ilmari on yksi niistä sadoistatuhansista työssäkäyvistä suomalaisista, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan. Jos hän kuuluisi, hänellä olisi lomautuksen ajalta oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Ilmarin tapauksessa se olisi ollut suuruudeltaan noin 1 350–1 450 euroa kuukaudessa.

Ilmarilla on yksi lapsi, joten hän saa lisäksi noin 113 euron suuruisen lapsikorotuksen. Sen määrä ei ole sidoksissa hänen työttömyyskassajäsenyyteensä.

Koronapandemia ja sitä hillitsevät rajoitustoimet ovat TEM:in mukaan johtaneet noin 160 000 suomalaisen kokoaikaisiin lomautuksiin. Samana aikana kokonaan työttömäksi on joutunut noin 20 000 palkansaajaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan lomautukset iskevät erityisesti työttömyyskassojen ulkopuolella oleviin palkansaajiin.

Ministeriön kokoamien tietojen mukaan joka neljäs lomautettu on Ilmarin tavoin pudonnut suoraan peruspäivärahalle. Se on paljon enemmän kuin kassojen ulkopuolella olevien palkansaajien osuus TEM:in työolobarometrissa. Vuoden 2018 barometrissa heidän osuutensa oli 12 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista.

Yliedustus ei TEM:in erityisasiantuntijan Erno Mähösen mukaan ole tavatonta, kun suuri määrä ihmisiä menettää työnsä.

”Näin tuntuu käyvän aina, kun eletään epävarmemmassa taloudellisessa tilanteessa. Olen välillä ihmetellyt asiaa. Aina lopputulos on kuitenkin se, että mitä heikompi kytkentä työmarkkinoille on, sitä useammin työntekijä ei ole työttömyyskassan jäsen. Kuvittelisi, että ne palkansaajat, joilla on suurin riski joutua työttömäksi, kuuluisivat varmimmin työttömyyskassoihin.”

Kassojen ulkopuolella ovat muita useammin hotelli- ja ravintola-alan sekä kuljetus- ja logistiikka-alan työntekijät. Ne ovat samoja aloja, joita koronarajoitukset ovat runnelleet ensimmäisenä.

Tämä kävi ilmi, kun Terhi Maczulskij selvitti asiaa vuoden 2013 tilastoaineistoilla. Hänen tutkimuksensa osoitti, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolella oleva palkansaaja on lisäksi todennäköisemmin mies kuin nainen, ennemmin nuori kuin vanha, matalasti kuin korkeasti koulutettu ja pieni- kuin suurituloinen.

”Nykyisen järjestelmän heikkous on se, että he, jotka ansiosidonnaista turvaa kipeimmin tarvitsisivat, eivät kuulu työttömyyskassaan. Tämä ikään kuin korostuu koronatilanteessa”, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuspäällikkönä nykyisin työskentelevä Maczulskij sanoo.

”Pahinta on se, että silloin kun tutkin asiaa, suurin osa työttömyyskassojen ulkopuolella täyttävät työssäoloehdon eli itse asiassa he olisivat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.”

Ilmiö saa asiantuntijat ymmälleen. Jokainen työssäkäyvä suomalainen maksaa palkastaan työttömyysvakuutusmaksun, kuului kassaan tai ei. Ilmarin tuloilla maksu on oli viime vuonna noin 29 euroa kuukaudessa eli karkeasti 350 euroa vuodessa. Tämän lisäksi Ilmarin työnantaja on maksanut vakuutusmaksua ainakin noin 115 euroa.

Jotta näille rahoille saisi mahdollisimman paljon vastinetta, pitäisi lisäksi suorittaa myös työttömyyskassan jäsenmaksu.

Järjestelmä pohjaa vuonna 1960 tehtyyn kompromissiin. Historiallisesti työttömyyskassojen kytkös ammattiliittoihin on tiivis. Suomen itsenäistymisen jälkeen valtio alkoi kasvavissa määrin myöntää kassoille avustuksia.

1950-luvulla työntekijät alkoivat vaatia yleistä, pakollista työttömyysvakuutusta. Työnantajat pelkäsivät sellaisen käyvän heille kalliiksi, kun taas maataloustuottajat pelkäsivät sen sorsivan pienviljelijöitä. Niin päädyttiin vaihtoehtoon, jossa ammattiliittojen yhteydessä toimivia kassoja vahvistettiin. Päätöksen seurauksena liittojen jäsenmäärä kasvoi 1960-luvulla voimakkaasti. Nykyään moni kassoista on kuitenkin kaikille avoin.

Viime vuosina työttömyyskassojen jäsenmaksut ovat kattaneet keskimäärin noin 5,6 prosenttia ansiosidonnaisen työttömyysturvan kustannuksista. Loput katetaan valtionosuuksina eli vaikkapa tulo- tai arvonlisäveroina sekä kaikilta palkansaajilta ja työnantajilta perittävinä työttömyysvakuutusmaksuina.

Laadullista tutkimusta siitä, miksi työntekijät jättävät liittymättä kassoihin, ei ole. Siksi ilmiön taustoja voi vain arvailla.

Maczulskij arvioi, että selityksenä voivat olla epätyypilliset työsuhteet ja tiedon puute. Esimerkiksi monet opiskelijat eivät välttämättä tiedä, että päätoimiset opinnot pidentävät jaksoa, jolta oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tarkastellaan.

Yksi syy voi olla myös se, että työttömyyskassan jäsenmaksu voi olla pienituloiselle suuri menoerä. Työttömyyskassojen yhteisjärjestön mukaan keskimääräinen jäsenmaksu on tällä hetkellä 85 euroa vuodessa, jos tulot ovat 2 000 euroa kuukaudessa.

Ilmarilla syitä olla kuulumatta kassaan on kaksi.

”Ensinnäkään en olisi ikinä aavistanut, että kuljetusalalla olisi mennyt näin huonosti. Vaikka palkka on pieni, töitä on ollut aina tarjolla”, hän sanoo.

”Ja sitten sellainen seikka, että kun palkka on mielestäni liian pieni, niin jos olisin maksanut liittomaksuja, laskin, etten kuitenkaan olisi saanut niin paljon… Tuntui vain siltä, että liiton jäsenyysmaksut eivät kannattaneet.”

Sitä Ilmari ei tiennyt, että hänen palkastaan peritään joka tapauksessa veroja ja työttömyysvakuutusmaksu, joilla ansiosidonnaisen työttömyysturvan menot suureksi osaksi katetaan.

On kuitenkin mahdollista, että lomautuslaput jakautuvat eri asemassa olevien palkansaajien kesken tasaisemmin kuin mitä TEM:n luvut antavat ymmärtää.

Ministeriön laskelma peruspäivärahalle päätyvistä lomautetuista perustuvat tietoihin siitä, onko te-toimisto lähettänyt palkansaajan työvoimapoliittisen lausunnon Kelaan vai työttömyyskassoihin.

Lukuun saattaa sisältyä sellaisia lomautettuja tai irtisanottuja, jotka ovat kassojen jäseniä mutta joilla ansiosidonnaisen päivärahan edellyttämä työssäoloehto ei täyty. Nyrkkisääntönä on, että kassan jäsenenä ja työssä on oltava puoli vuotta, jotta ansiosidonnaista päivärahaa voi saada.

Lisäksi on vaikea sanoa, kuinka suuri osa palkansaajista tarkalleen on kassojen ulkopuolella. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan heidän osuutensa oli kasvanut 24,1 prosenttiin vuonna 2018. Se on kaksi kertaa enemmän kuin TEM:n työolobarometrissä. Työllisyysrahasto puolestaan tilittää Kelalle kassojen ulkopuolella olevien maksuja 15 prosentin mukaan.

Haitari on siis suuri: 260 000–530 000 palkansaajaa oli kassojen ulkopuolella vuonna 2018. Sekä TEM:n että Tilastokeskuksen luvut ovat otoksiin perustuvia arvioita. Erot voivat johtua siitä, että Tilastokeskuksen aineistossa on kattavammin tietoja esimerkiksi nollatuntisopimuksilla ja vuokratyösuhteissa työskentelevistä henkilöistä.

Ilmarin lapsi on vuoden ja seitsemän kuukauden ikäinen. Vaimo on hoitovapaalla. Ilmari toivoo, että rahat riittävät.

”Toisaalta pääsen nyt viettämään enemmän aikaa lapseni kanssa. Se on ehkä parasta tässä tilanteessa.”

Kommentti|Työttömyystukien räikeä epäkohta osuu heikoimpiin – he eivät voi loputtomiin olla valta­pelin sijais­kärsijöitä

Jos et kuulu kassaan, maksat tyhjästä – Uusi raportti esittää ansiosidonnaista työttömyysturvaa kaikille

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous

Luetuimmat

Uusimmat