Suomalais­nuoret loistivat talous­osaamisen Pisa-vertailussa: Vain virolaiset olivat parempia - Talous | HS.fi
Talous|Koulutus

Suomalais­nuoret loistivat talous­osaamisen Pisa-vertailussa: Vain virolaiset olivat parempia

Suomalaiset 15-vuotiaat sanovat olevansa myös varsin hintatietoisia eli ahkeria vertailemaan hintoja. Oma pankki- tai maksukortti on nuorilla Suomessa paljon yleisempi kuin monissa muissa maissa, ja sillä on yhteys osaamiseen.

Pisa-tutkimuksen mukaan kännykällä maksaminen oli yhteydessä nuorten heikompaan talousosaamiseen, kun taas nettiostamisella oli positiivinen yhteys osaamiseen.

Julkaistu: 7.5. 13:57, Päivitetty 7.5. 18:16

Torstaina julkistetun talousosaamisen Pisa-vertailun tulokset hälventävät huolta suomalaisnuorten heikoista taloustiedoista tai vastuuttomasta rahankäytöstä.

Myös suomalaispoikien taloustiedot olivat paremmat kuin lukutaitotesteistä olisi voinut päätellä.

Talousopit Suomessa on saatu enimmäkseen opettajilta, vaikka taloustieto ei ole peruskoulussa oma oppiaineensa, vaan sitä opiskellaan lähinnä osana yhteiskuntaoppia.

Talousosaamisessa suomalaiset 15-vuotiaat koululaiset ylsivät yhdessä kanadalaisten kanssa kakkossijalle, kun viime vuosina muissakin osaamisvertailuissa loistaneet virolaiset ottivat selkeän ykkössijan.

Rahankäytössä ja muissa talousasioissa suomalaisnuoret kertoivat käyttäytyvänsä jokseenkin yhtä vastuullisesti kuin nuoret OECD-maissa keskimäärin. Suomessa heillä on yleisemmin omia pankki- ja maksukortteja kuin monissa muissa maissa.

Talousosaaminen on taloudellisen yhteistyön järjestön OECD:n kuulun Pisa-tutkimuksen ylimääräinen, kansallisesti valittavissa oleva arviointi. Siihen osallistui 20 maata, joista 13 OECD-maita ja loput niin sanottuja kumppanuusmaita.

Esimerkiksi muita Pohjoismaita ei nyt ollut mukana taloustestissä ja Suomi osallistui siihen ensimmäistä kertaa 4 328 oppilaan ja 214 koulun voimin.

Tuoreimmat Pisa-testit tehtiin vuonna 2018, ja päätulokset lukutaidosta, matematiikasta ja luonnontieteistä julkistettiin jo viime vuoden lopulla.

Lukutaidossakin Euroopan maista vain Viro päihitti hiuksenhienosti Suomen, mutta huolta aiheutti se, että yli 60 prosenttia suomalaispojista sanoi lukevansa vain jos on pakko. Sukupuolierot lukutaidossa olivat jälleen suuret.

Hyvällä luku- ja laskutaidolla on vahva yhteys myös talousosaamiseen, mutta suomalaispojilla näyttää riittävän enemmän intoa ja motivaatiota raha-asioihin kuin lukemiseen. Suomessa poikien talousosaamisen tulokset olivat selvästi parempia kuin heidän lukutaitotuloksensa olisi antanut olettaa.

Taloustaidoissa muutaman pisteen sukupuolierokaan ei ollut Suomessa tilastollisesti merkitsevä. Miesten parempi naisia talousosaaminen ja suurempi kiinnostus raha-asioihin on tuttu ilmiö aiemmista kansainvälisistä tutkimuksista.

Huipputasolle suomalaispojista sijoittui jopa suurempi tai käytännössä sama osuus kuin tytöistä. Tosin osaamisen alapäässä perinteinen ero tyttöjen hyväksi taas olikin merkitsevä.

Suomessa kaikista osallistujamaista eniten eli viidennes nuorista ylsi korkeimmalle suoritustasolle. Myös Virossa ja Kanadassa näiden taloustietäjien osuus oli lähes samaa luokkaa, kun taas OECD:n keskiarvo jäi kymmeneen prosenttiin.

Vastaavasti viidestä tasosta alimman eli ”alkeistason” alapuolelle jäi suomalaisoppilaista vain pari prosenttia, kun keskiarvo oli neljä. Virossa heikoimpia oli alle prosentin verran.

Hyvä uutinen on se, että talousosaamisessa koulujen väliset erot olivat Suomessa koko tutkimuksen pienimpiä.

Sen sijaan koulujen sisäinen vaihtelu oli koko tutkimuksen suurinta ja selvästi voimakkaampaa kuin esimerkiksi lukutaidossa: samasta koulusta löytyi kaikkein heikoimpia mutta myös talousosaamisen huippuja.

Alueellisia eroja ei havaittu, eikä lukutaidosta tuttua niin sanottua Jokkmokk-ilmiötä nähty. Ilmiön mukaan pienten pohjoisten paikkakuntien kouluissa poikien osaaminen on järjestelmällisesti heikompaa kuin tyttöjen. Taloustaidoista taas löytyi viitteitä jopa päinvastaisesta ilmiöstä.

Suomenkielisten koulujen oppilaiden talousosaamisen keskiarvo oli 538 pistettä ja ruotsinkielisten 522 pistettä.

Huonoihin uutisiin kuuluu se, että oppilaan sosioekonominen tausta vaikutti talousosaamiseen Suomessa vertailumaista toiseksi eniten. Se näkyi erityisesti alimpaan sosioekonomiseen neljännekseen kuuluvien oppilaiden heikkona osaamisena ja ylimpään neljännekseen kuuluvien oppilaiden vahvana osaamisena.

Nuorten taloustaitoja kehittävä yhdistys Talous ja nuoret TAT on huolissaan vanhempien aseman vaikutuksesta talousosaamiseen.

”Koulun tärkeä asema talousosaamisen kehittäjänä herättää kysymyksen, että miksi koulu ei ole onnistunut vahvasta roolistaan huolimatta tasaamaan oppilaiden taustoista johtuvia eroja? Varsinkin, kun opettajilta saadulla tiedolla oli Suomessa tutkimuksen voimakkain yhteys osaamiseen”, kysyy TAT:n toimitusjohtaja Jenni Järvelä.

Nuorten omat pankkitilit ja maksukortit ovat Suomessa varsin yleisiä, ja se edistää myös talousosaamista. Suomessa liki 90 prosentilla 15-vuotiaista oli oma pankkitili, ja 78 prosentilla oma pankki- tai maksukortti.

Pankkitilin ja siten myös pankki- tai maksukortin omistaminen kytkeytyi kaikissa maissa oppilaan sosioekonomiseen taustaan, mutta Suomessa tämä yhteys oli kuitenkin OECD-keskiarvoa heikompi.

Sen sijaan Suomen maahanmuuttajaoppilailla oli selvästi vähemmän pankkitilejä ja maksukortteja kuin OECD-maiden maahanmuuttajaoppilailla keskimäärin.

Vastuullisella rahankäytölläkin oli positiivinen yhteys taloustaitoihin. Suomalaisnuoret ovat ainakin tämän tutkimuksen mukaan kovia vertailemaan hintoja, millä oli Suomessa hieman OECD-maiden keskiarvoa voimakkaampi yhteys myös osaamiseen.

Nettiostamisella näytti olevan myönteinen yhteys talousosaamiseen, mutta kännykällä maksamisella taas kielteinen. Tutkijoilla ei oikein ole selitystä tälle, mutta raportissa arvioidaan, että verkosta ostetaan mahdollisesti kalliimpia tuotteita ja ostoksia tehdään ehkä yhdessä perheenjäsenen kanssa, kun kännykällä maksaminen voi olla itsenäisempää.

Suomessa nuorten nettiostoksilla käynti oli vertailumaista yleisintä: jopa 80 prosenttia kertoi viimeisen vuoden aikana tehneensä verkkokauppoja.

Suomalaiset nuoret sanoivat myös olevansa kaikkein eniten kiinnostuneita raha-asioista verrattuna muiden maiden nuoriin. Myös heidän valmiutensa tehdä omaa talouttaan koskevia päätöksiä oli kansainvälisesti verrattuna korkealla tasolla.

Vaikka talousosaamisella ei ole peruskoulussa omaa oppiainetta, vaan sitä opetetaan lähinnä yhteiskuntaopin mutta myös kotitalouden ja matematiikan yhteydessä, suomalaisnuoret kertoivat saaneensa taloustietoa koulusta ja opettajiltaan enemmän kuin OECD-maiden oppilaat keskimäärin.

Lisäksi opettajilta saadulla tiedolla oli vertailumaiden voimakkain yhteys osaamiseen. Kaikissa muissa OECD-maissa opettajilta saadun tiedon yhteys osaamiseen oli jopa negatiivinen.

”Tämän tutkimuksen valossa näyttää siltä, taloustiedon integrointi muihin aineisiin on meillä onnistunut hyvin, eikä erillistä taloustiedon oppiainetta tarvita”, arvioi opetusneuvos Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

TAT:n Järvelän mukaan taloustietoa itsenäisenä oppiaineena on syytä yhä harkita. ”Uskon, että tämä kysymys nousee esille myös kansallisen talousosaamisen strategian valmistelussa, jota Suomen Pankki johtaa”, Järvelä sanoo.

Suomalaiset oppilaat raportoivat kohdanneensa talousosaamiseen liittyviä tehtäviä koulussa melko runsaasti.

Testissä oppilaille esitettiin parikymmentä taloustietoon liittyvää termiä. Suomalaisoppilaat kertoivat saaneensa tietoa ja tietävänsä merkityksen keskimäärin kymmenestä käsitteestä, mikä oli vertailun suurin määrä.

Enemmistölle tuttuja olivat esimerkiksi yrittäjä, palkka, pankkikortti, pankkilaina ja budjetti. Vieraimpia käsitteitä 15-vuotiaille taas olivat luottoriskijohdannainen ja osto-optio.

Oikaisu 7.5. kello 16.12: Toisin kuin uutisessa ensin mainittiin, Talous ja nuoret TAT ei ole Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) alainen vaan itsenäinen yhdistys, jonka jäsen ja yksi rahoittaja EK on.

Taloustietojen TOP 10

1.Viro, pistekeskiarvo 547

2. Suomi, 537

3. Kanada, 532

4. Puola, 520

5. Australia, 511

6. Yhdysvallat, 506

7. Portugali, 505

8. Latvia, 501

9. Liettua, 498

10. Venäjä, 495

OECD-keskiarvo, 505.

Lähde: Pisa 2018, opetus- ja kulttuuriministeriö.

Uudet Pisa-tulokset paljastavat lukuinnon syöksyn jatkuvan, ja pojista valtaosa lukee vain jos on pakko – ministeri kehuu silti Suomen koulujärjestelmää

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous