Koronaviruspandemia lisää Suomen julkisen talouden sopeutustarvetta merkittävästi, arvioi Vesa Vihriälän johtama taloustieteilijöiden selvitysryhmä hallitukselle perjantaina luovuttamassaan raportissa.
Ryhmään kuuluvat Vihriälän lisäksi Bengt Holmström, Roope Uusitalo ja Sixten Korkman.
Ryhmän mukaan näköpiirissä olevaa velkaantumiskehitystä ei voida hyväksyä. Siksi kriisin jälkeen on heidän mukaansa tehtävä miljardien eurojen ”kipupaketti”, joka koostuu menoleikkauksista, veronkiristyksistä ja työllisyystoimista.
Perjantaina raporttia esitellyt Vihriälä totesi, että kipupaketin toimet ovat vähäisempiä, jos talous saadaan kasvuun.
”Minimivaatimus tulevaisuudessa on se, että velkaantumisen kasvu suhteessa kansantalouteen täytyy saada vakiintumaan”, Vihriälä sanoi tiedotustilaisuudessa.
Sopeutusta edeltää kuitenkin kaksi vaihetta.
Akuutissa vaiheessa pitää raportin mukaan keskittyä yritysten tukemiseen kriisin yli. Sen jälkeen pitää tukea talouden elpymistä velkaelvytyksellä.
Ensimmäinen vaihe: Uusi suora tuki yrityksille
Selvitysryhmä toteaa, että Suomi on antanut yrityksille enemmän suoraa tukea kuin useimmat Länsi-Euroopan maat. Business Finlandin kehittämistuet eivät kuitenkaan sovellu kriisiyritysten tukemiseen.
Siksi Vihriälän ryhmä esittää uutta tukimallia, jossa tukea kohdennetaan kriisissä pahiten kärsineille yrityksille esimerkiksi vuokrien ja palkkojen maksamiseen. Ryhmä jätti ehdotuksensa hallitukselle jo huhtikuussa, ja HS kertoi tämän viikon tiistaina hallituksen valmistelevan ehdotusta mukailevaa ”yleistukea”, joka auttaisi yrityksiä kiinteissä kuluissa ja työllistämisessä.
”Nämä ovat teknisesti hankalia asioita, mutta uskomme, että sellainen [malli] on luotavissa”, Vihriälä sanoi.
Raportin mukaan yleistukimalli ei kuitenkaan sovellu yritysten pitkäaikaiseen tukemiseen eikä suurten yritysten tukemiseen. Siksi yritysten tukemista varten tulee ryhmän mukaan tehdä jatkoselvityksiä.
Vihriälä sanoi perjantaina, että tuet on kohdistettava sinne, missä ne ovat välttämättömiä. Tämä kohdistaminen on haastavaa ja siksi ryhmä ehdottaa sitä varten uutta asiantuntijaryhmää.
”Emme voi saattaa koko yrityskenttää massiivisilla tuilla läpi koko kriisiä”, Vihriälä sanoi.
Toinen vaihe: Elvytyksellä piristysruiske talouteen
Kun rajoitustoimia hiljalleen puretaan, ei taloudellinen toiminta Vihriälän ryhmän mukaan silti palaudu entiselle tasolleen.
Siksi julkista taloutta pitää mahdollisesti jo kesästä eteenpäin alkaa elvyttää. Elvytyksen mittaluokan tulee ryhmän mukaan olla melko suuri, ”vähintään pari prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen”.
”On ensiarvoisen tärkeää, että elvytyspolitiikka tähtää talouden suorituskyvyn vahvistamiseen. Tämä ei puolla verotuksen yleistä keventämistä tai tulonsiirtojen ja etuuksien lisäämistä”, raportissa sanotaan.
Sen sijaan ryhmä esittää infrainvestointeja eli esimerkiksi tie- ja ratahankkeiden aloittamista tai asuntorakentamisen lisäämistä.
Kolmas vaihe: ”Kipupaketti” hillitsemään velkaantumista
Viimeistään vuonna 2023 on Vihriälän ryhmän mukaan aika aloittaa julkisen talouden sopeuttaminen. Raportissa sopeutussuunnitelmaa kutsutaan ”kipupaketiksi”.
Sopeutustarpeen suuruus on raportin mukaan vielä epävarma. Ryhmän alustavan arvion mukaan se olisi kuitenkin vähintään 3–4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Näin julkisen velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen saataisiin pysymään alle 90 prosentissa.
”Velkatason numerosta ei pidä olla niin huolissaan. Tärkeää on, onko se mahdollista saada vakaantumaan”, Vihriälä sanoi.
Sopeutustarve olisi siis ryhmän mukaan joka tapauksessa miljardeja euroja. Mitä enemmän suomalaisten työllisyyttä pystytään kohentamaan, sitä vähemmän tarvitsee ryhmän mukaan leikata.
”Kun tarve sopeuttaa julkista taloutta on joka tapauksessa suuri, on realismia lähteä siitä, että tarvitaan kaikkia pääratkaisuja: menojen leikkaamista, verotuksen kiristämistä ja työllisyyttä ja tuottavuutta tukevia toimia. Sopeutumisen taakkaa voi olla helpompi jakaa, kun on selvää, että kaikkien on jollakin tavalla osallistuttava”, raportissa sanotaan.
Työryhmän raporttia kommentoivat perjantaina valtionvarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki sekä työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson.
Hetemäki toteaa, että selvitysryhmän arvio koronakriisin vaikutuksista taloudelle on realistinen.
”Synkkyys on realismia”, Hetemäki sanoo.
Lisäksi Hetemäki katsoo, ettei esimerkiksi rakenneuudistukseen liittyviä isoja päätöksiä voida viivyttää.
”Vaikeita päätöksiä ei voi jättää huomisen huoleksi. Tässä on kyse myös sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden turvaamisesta”, Hetemäki sanoo.
Sekä Hetemäki että Gustafsson tukevat selvitysryhmän ehdotusta uuden asiantuntijaryhmän asettamista pohtimaan tarkemmin yritystukien kohdentamista ja arvioimaan yritysten kasvuedellytyksiä.
Gustafssonin mukaan hallitus käsittelee ryhmän esittämää yleistä kannattavuustukea ensi viikolla.
Vihriälän ryhmä esittää joitain alustavia politiikkasuosituksia. Niihin sisältyvät muun muassa työnteon kannustinten parantaminen, paikallisen sopimisen edistäminen, oppivelvollisuusikärajan nosto sekä koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen.
Ryhmä esittää myös alustavia muutoksia verotukseen: listaamattomien yhtiöiden veroetua tulisi pienentää sekä kiinteistöverojen osuutta verotuksessa kasvattaa ja arvonlisäveroa nostaa.
Työryhmän arviota perjantaina kommentoiva SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo, että yritystukien suunnittelussa ensisijaisia ovat kansantalouden ja julkisen talouden etu. SAK ei kannata suoria yritystukia.
”Sen sijaan valtion pääomasijoitukset ovat hyvä keino turvata kansantalouden kannalta tärkeän liiketoiminnan jatkuvuus ilman veronmaksajille kalliiksi tulevia suoria tukia yrityksille”, Kaukoranta sanoo.
Kaukoranta kommentoi myös Vihriälän työryhmän sopeutustoimiskenaariota. SAK:n mielestä julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen ei sovi akuuttiin kriisivaiheeseen.
”Työryhmä on oikeassa siinä, että myös veronkorotuksia tullaan tarvitsemaan, mutta julkisen talouden vahvistamisen aika on vasta sitten, kun talous on elpynyt. Tässä tilanteessa taantumaa ei pidä syventää julkisen talouden sopeutuksella”, Kaukoranta toteaa.
Suomen Yrittäjät taas tukevat työryhmän näkemystä yritysten kriisituen tarpeesta sekä ryhmän hahmottelemaa yritystukimallia. Sen sijaan sopeutustoimien aikataulusta Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen on osittain eri mieltä. Työryhmän raportissa sanotaan, että sopeutuksen, eli menoleikkausten ja veronkorotusten täytyy alkaa viimeistään vuonna 2023.
”Sopeutus tulee aloittaa välittömästi kriisin jälkeen. Sopeutus ja elvytys eivät sulje toisiaan pois”, Kuismanen toteaa SY:n tiedotteessa.
”Julkisen sektorin menorakenteen ja tason kriittinen tarkastelu on itse asiassa entistäkin tärkeämpää heti kriisin jälkeen.”
