Pandemia paljasti globalisaation haurauden, mutta palaako tuotanto Eurooppaan? Tuskin, sanovat HS:n haastattelemat yritysjohtajat - Talous | HS.fi
Talous|Globalisaatio

Pandemia paljasti globalisaation haurauden, mutta palaako tuotanto Eurooppaan? Tuskin, sanovat HS:n haastattelemat yritysjohtajat

Koronapandemian tehdessä tuhojaan maailmanlaajuisissa tuotantoketjuissa moni alkoi pohtia, onko koko järjestelmä tullut päätepisteeseensä. HS:n haastattelemat teollisuustoimijat eivät kuitenkaan usko, että tuotanto alkaisi ainakaan lyhyellä aikavälillä palata takaisin Eurooppaan.

Laadunvarmistaja Johanna Turunen tarkasti poikkileikkauskuvaa piirilevystä Aspocompin Oulun-tehtaalla perjantaina.

Julkaistu: 10.5. 2:00, Päivitetty 10.5. 16:15

Kansainvälisen kaupan sääntöjä on vuosikymmeniä viilattu niin, että tavara liikkuisi rajojen yli mahdollisimman jouhevasti.

Tämän ansiosta tuotteita ja osia on voitu valmistaa siellä, missä se on edullisinta. Tavaroiden hinnat ovat laskeneet, mutta samalla toimitusketjut ovat muuttuneet äärimmäisen monimutkaisiksi. Tuotanto nojaa siihen, että tarvittavat osat ja komponentit eri puolilta maailmaa saapuvat tehtaalle juuri oikeaan aikaan.

Koronaviruspandemia iski tähän huippuunsa viritettyyn ketjuun ennennäkemättömällä tavalla.

Kun viruksen leviäminen alkoi pätkiä poikki toimitusketjuja, sen sai tuntea nahoissaan myös suomalainen piirilevyvalmistaja Aspocomp.

Maailman elektroniikkateollisuus on keskittynyt kovaa vauhtia Aasiaan, erityisesti Kiinaan, joka on maailman suurin piirilevyjen valmistaja. Siksi ala oli suurimpia kärsijöitä, kun koronavirus alkoi levitä Kiinassa ja häiritä paikallisten tehtaiden tuotantoa.

Myös Aspocompilla on Kiinassa lukuisia alihankkijoita.

Ensimmäisen iskun yritys sai tammikuussa, kun Kiinan viranomaiset määräsivät uudenvuoden vietossa olleet kansalaiset jatkamaan epidemiatilanteen vuoksi lomailua ja tehtaita pitämään ovensa kiinni. Ja vaikka tehtaat melko pian saivat käynnistysluvan, niillä oli pulaa työntekijöistä, sillä laajat karanteenit estivät heitä palaamasta töihin.

Aspocompin toimitusjohtaja Mikko Montonen.

”Se aiheutti meille vaikeuksia. Toimitusten tekeminen kävi osittain mahdottomaksi”, Aspocompin toimitusjohtaja Mikko Montonen kertoo.

Mutta siitä selvittiin. Rajoituksia Kiinassa on purettu, ja nyt tehtaat pyörivät lähes entiseen malliin.

Toinen isku tuli kuitenkin siitä, että liikenneyhteydet Kiinaan ovat häiriintyneet pahasti. Valtaosa lentorahdista kulkee matkustajakoneiden kyydissä, ja kun virus levisi koko maailmaan, matkustajalentoliikenne pysähtyi lähes täysin.

Se tarkoittaa ongelmia Aspocompin Oulun-tehtaalle, joka käyttää kiinalaisia raaka-aineita ja tarveaineita. Tarvikkeita kyllä saadaan Ouluun, mutta niiden saapuminen kestää tavallista pidempään ja maksaa tavallista enemmän.

CNC-poraaja Kalle Jankkila syötti koneelle porausparametrejä Aspocompin Oulun tehtaalla perjantaina.

Kolmas isku tulee Aspocompin asiakkaiden kautta. Yhtiön valmistamia piirilevyjä käytetään muun muassa tietoliikenneverkoissa, teollisuussovelluksissa ja autoissa. Nyt osa asiakkaista kärsii itse komponenttipulasta, minkä vuoksi heidän tuotantonsa hidastuu eikä piirilevyjäkään tarvita vanhaan tapaan.

Samanlaisia ongelmia on monella suomalaisyrityksellä. 70 prosenttia teollisuusyrityksistä on kokenut toimitusongelmia koronapandemian vuoksi, kertoo Teollisuussijoituksen teettämä tuore kysely.

Aspocomp kuitenkin toimii alalla, joka on poikkeuksellisen vahvasti riippuvainen globaaleista toimitusketjuista.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkijoiden laskelmien mukaan juuri elektroniikkateollisuus kuuluu Suomessa niihin toimialoihin, jotka eniten käyttävät tuotannossaan ulkomailta saapuvia välituotteita, kuten osia ja raaka-aineita. Yli puolet alan käyttämistä välituotteista tuodaan ulkomailta.

Jos tarkastelu tehdään tuoteryhmittäin, korostaa se vielä selvemmin sitä, kuinka kytköksissä globaaleihin toimitusketjuihin ala on: lähes 90 prosenttia elektroniikkatuotteiden valmistuksessa käytettävistä välituotteista tulee muualta maailmasta.

Toimitusketjut perustuvat pitkälle vietyyn erikoistumiseen. Montonen ottaa esimerkiksi yhden piirilevyjen valmistuksessa tarvittavan välituotteen, laminaatin.

”Käytämme piirilevyissä noin tuhatta erilaista laminaattia. Meillä on kymmeniä eri toimittajia ja parikymmentä eri tehdasta. Toimitusketjumme on hyvin monimutkainen”, hän sanoo.

Koronapandemian tehdessä tuhojaan maailmanlaajuisissa tuotantoketjuissa moni alkoi pohtia, onko koko järjestelmä tullut päätepisteeseensä. On povattu globalisaation käännekohtaa tai kuolemaa.

On uumoiltu, että pandemia johtaisi siihen, että yritykset alkavat palauttaa kaukomaille siirrettyä tuotantoa takaisin länsimaihin.

Metsäyhtiö Stora Enson toimitusjohtaja Annica Bresky arvioi hiljattain, että koronakriisi voi aiheuttaa muutoksia toimitusketjuissa ja lisätä protektionismia.

”Olemme ehkä luottaneet liian paljon siihen, että saamme aina tavaraa kaikkialta, koska globaali tuotantoketju on ollut hyvin tehokas”, Bresky sanoi HS:n haastattelussa.

Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ei usko, että edessä olisi suuri globalisaatiokehityksen täyskäännös, mutta taka-askelia hän pitää mahdollisena. Yritykset saattavat hajauttaa ketjujaan toisella tavalla ja myös pohtia tuotannon siirtämistä lähemmäs.

”Mitä pidempään tämä kestää tai jos tulee toinen aalto, sitä todennäköisemmin toimitusketjuihin tulee muutoksia.”

Kiinalaisen lasivalmistaja Qingdao Jinjingin tehdasta puhdistettiin helmikuun alussa koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi.

Kaikkien mielestä ei olisi huono asia, jos koronavirus kääntäisi globalisaatiokehityksen.

Sitä on toivonut ainakin perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Vappupuheessaan Halla-aho kuvasi globalisaatiota hyvän päivän järjestelmäksi, jonka heikkoudet koronavirus on osoittanut. Hänen mukaansa pandemia on saanut eurooppalaiset havahtumaan siihen, että tuotteita voi valmistaa myös lähellä.

”Meidän on syytä miettiä hyvin tarkkaan, haluammeko kaiken palaavan ennalleen”, Halla-aho sanoi.

”On Suomen ja suomalaisten etu ja myös ilmaston etu, että kivihiilisähköllä pyörivä kiinalainen tehdas pysyy kiinni, rahtilaiva satamassa ja lentokone maassa.”

Itse asiassa 1990-luvun alussa kiihtynyt globalisaatiokehitys on monella mittarilla jo pysähtynyt. Taitekohta ajoittuu jotakuinkin globaaliin finanssikriisiin. Näin osoittaa esimerkiksi sveitsiläisen KOF-instituutin ylläpitämä globalisaatioindeksi, joka mittaa muun muassa ulkomaisten investointien ja maailmankaupan arvoa sekä kaupan esteiden määrää.

Etlan mukaan myös ulkomaisten välituotteiden osuus tuotannossa on laskenut maailmanlaajuisesti vuodesta 2012. Syitä ei vielä tarkasti tiedetä, mutta niitä voi arvailla. Ainakin palkat Aasiassa ovat nousseet, ja robotit hoitavat yhä vaativampia töitä.

Ali-Yrkön mukaan on myös mahdollista, että Kiina-huumassa osa yrityksistä saattoi tehdä päätöksen tuotannon siirtämisestä puutteellisilla kustannusarvioilla.

”Siinä mentiin päädystä pitkäksi”, hän kuvaa.

Mutta onko odotettavissa, että pandemian laannuttua tuotanto alkaisi palata Eurooppaan tai Suomeen?

HS kysyi asiaa joukolta isoja suomalaisia teollisuusyrityksiä. Vastausten perusteella ei näytä siltä, että näin ainakaan lyhyellä aikavälillä ja suuressa mittakaavassa tapahtuisi.

Lastinkäsittelylaitteita valmistavan Cargotecin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen uskoo, että muutoksia toimitusketjuihin tulee, kun yritykset pohtivat riskienhallintaa uudella tavalla. Laajamittaiseen tuotannon paikallistumiseen hän ei usko.

Cargotecin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen.

Cargotec on tiiviisti kiinni globaaleissa toimitusketjuissa: käytännössä sen jokainen laite sisältää monesta eri maasta tulevia osia, ja isot asennus- ja huoltotyöt tarvitsevat ammattilaisia monesta eri maasta.

”Käytännössä erittäin laajalle levinneen ja monimutkaisen toimitusketjun paikallistaminen on erittäin vaikeaa, jos ei mahdotonta”, Vehviläinen kirjoittaa sähköpostitse.

Hän ottaa esimerkiksi hengityssuojaimet, joiden kotimaista tuotantoa nyt käynnistellään. Kyseessä on varsin yksinkertainen tuote, mutta silti omavaraisuus on suhteellinen käsite.

”Entä maskissa käytettävä materiaali, mistä se tulee? Mistä tulevat raaka-aineet materiaaliin? Entä koneet, jotka valmistavat näitä raaka-aineita ja materiaaleja?”

”Riippuvuuksia on aina, ja niitä syntyy lisää. Kilpailu sanelee tarpeen kustannustehokkuuteen, ja se lopulta ajaa päätöksiä”, Vehviläinen kirjoittaa.

Verkkolaitteita valmistavan Nokian mukaan yrityksen toimitusketjut ovat niin dynaamisia, että muutoksia tehdään koko ajan.

”Toisaalta tämäkin kriisi opettaa meitä ja voi hyvin johtaa joihinkin muutoksiin toimitusketjussamme”, sanoo talous- ja rahoitusjohtaja Kristian Pullola.

Moni toimitusjohtaja sanoo, että nopeat muutokset toimitusketjuissa ovat vaikeita.

Iisalmelainen Normet valmistaa koneita maanalaiseen kaivos- ja rakennustoimintaan, ja sillä on toimintoja ympäri maailman. Kriittisiä komponentteja tulee muun muassa Saksasta ja Pohjois-Italiasta, ja valtaosa koneista kootaan Iisalmessa.

Normetin hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell.

”Syy, miksi on päädytty nykyiseen ketjuun, on se, että joku tekee tehokkaasti huippulaatua jossain ja myös hinta on kohdallaan”, Normetin hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell tiivistää.

Hänen mukaansa yritykset saattavat koronakriisin seurauksena pohtia lähivuosina esimerkiksi Kiina-riskiään ja etsiä varatoimittajia Euroopasta. Suurempiin toimitusketjujen muutoksiin hän kuitenkin uskoo vain siinä tapauksessa, että sen seurauksena valtiot alkaisivat esimerkiksi suojella omia yrityksiään tulleilla ja muilla kaupan esteillä.

Valmetin toimitusjohtaja Pasi Laine.

Metsä- ja energia­teollisuuden laitteita valmistavan Valmetin toimitus­johtaja Pasi Laine muistuttaa, että toimitusketjut ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa ja perustuvat pitkälle hiottuun erikoisosaamiseen. Hän ottaa esimerkiksi Valmetin Jyväskylän Rautpohjan-tehtaan, jossa on valmistettu paperikoneita 1950-luvulta lähtien.

Varsinkin vaativampien laitteiden ja komponenttien toimittajaa ei noin vain vaihdeta, ja esimerkiksi Valmetin asiakkailla voi olla luottamus jonkin tietyn tehtaan laatuun.

”Kun jotain on rakennettu kymmeniä vuosia, ei sitä hetkessä pureta”, Laine sanoo.

Valmetin Rautpohjan-tehtaan valimossa valmistetaan osia paperikoneisiin.

U-käännökseen ei usko myöskään Aalto-yliopiston logistiikan professori Katri Kauppi. Sen sijaan hän uskoo, että koronapandemia pakottaa yritykset tuntemaan toimitusketjunsa nykyistä paremmin.

”Eri maista on tutkimuksia, joiden mukaan vain noin kolmannes yrityksistä oikeasti tuntee toimitusketjunsa ensimmäisestä alihankkijasta eteenpäin tai varsinkaan tietää tarkemmin, mitä siellä tapahtuu. Se on luonut haavoittuvuuden. Osalle yrityksistä saattoi tulla yllätyksenä se, että Kiinassa olikin jokin alihankkijan alihankkijan alihankkija”, Kauppi sanoo.

”Mitä aiemmin tietää, että ongelmia on tulossa, sitä enemmän on aikaa etsiä vaihtoehtoisia toimittajia.”

Prosessipäällikkö Veli-Juhani Lassila tarkasti syövytystulosta Aspocompin Oulun tehtaalla perjantaina.

Japanin tsunami, Islannin tulivuorenpurkaus, WTC-iskut... Yllättäviä katkoksia kansainväliseen kauppaan on sattunut aiemminkin, muistuttaa Aspocompin Montonen.

”Nopeasti se tuotanto on sitten palautunut.”

Osa piirilevyjen valmistuksesta on koronakriisin seurauksena siirtynyt Kiinasta lähemmäs lopputuotteiden valmistuspaikkoja, kun tehtaat Euroopassa ja Yhdysvalloissa ovat pyrkineet paikkaamaan tuotanto-ongelmia. Montosen mukaan tämä ei kuitenkaan välttämättä ole pysyvä ilmiö. Hän ei usko, että koronapandemia toisi elektroniikkateollisuutta suuressa määrin takaisin Eurooppaan.

”Volyymivalmistusta on vaikea siirtää Eurooppaan”, hän sanoo.

”Valmistus on keskittynyt Aasiaan, ja siinä kestäisi kauan, että tänne saataisiin vastaava tuotanto pystyyn. Ne ovat kalliita tehtaita. Sen pitäisi olla tuettua toimintaa.”

Montonen arvelee, että koronapandemian seurauksena yritykset saattavat esimerkiksi hajauttaa tuotantoaan nykyistä enemmän päätoimittajan ja varatoimittajien välillä.

Hänen mukaansa elektroniikkateollisuus on pystynyt mukautumaan koronakriisiin hyvin. Esimerkiksi Aspocompin toimitusketju on rakennettu niin, ettei yritys ole missään toiminnossa riippuvainen yhdestä tehtaasta. Hän uskoo, että jopa siinä tilanteessa, että koronaviruksesta tulisi pidempikestoinen riesa, ala pystyisi turvaamaan tuotannon ja toimitukset.

”Meilläkin Oulun-tehdas on toiminut koko ajan täydellä miehityksellä.”

HS-haastattelu|Koronakriisin jälkeen iso kysymys on, sulkeutuuko maailma, sanoo Stora Ensoa johtava Annica Bresky

Koronavirus|Hengitys­suojainten tuotanto Suomessa on vihdoin käynnistymässä, mutta uhkana on uusi pullonkaula: kankaasta on pulaa

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous

Luetuimmat

Uusimmat