Suomen Pankin pää­johtaja Olli Rehn varoittaa Saksan perustuslaki­tuomioistuimen pyrkimyksestä horjuttaa EKP:n itsenäisyyttä - Talous | HS.fi
Talous|Rahapolitiikka

Suomen Pankin pää­johtaja Olli Rehn varoittaa Saksan perustuslaki­tuomioistuimen pyrkimyksestä horjuttaa EKP:n itsenäisyyttä

Saksan perustuslakituomioistuin esitti viime viikolla vahvoja epäilyjä, että Euroopan keskuspankki (EKP) olisi ylittänyt toimivaltansa.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

Julkaistu: 11.5. 19:00

Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mielestä Euroopan keskuspankin (EKP) rahapoliittisen itsenäisyyden horjuttamisella voi olla arvaamattoman vakavia seurauksia.

”Keskuspankin itsenäisyyden rajoittamisella olisi hyvin kauaskantoisia vaikutuksia Euroopan keskuspankin kykyyn harjoittaa hintavakaustavoitteen mukaista rahapolitiikkaa”, Rehn sanoo.

Kysymys EKP:n rahapoliittisesta itsenäisyydestä on ajankohtainen siksi, että Saksan perustuslakituomioistuin kyseenalaisti viime viikolla Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisun. EU-tuomioistuin päätti jo joulukuussa 2018, että kaikkien eurovaltioiden joukkolainojen ostaminen on oikeudellisesti hyväksyttävää.

Ratkaisussaan perustuslakituomioistuin esitti myös vahvoja epäilyjä, että EKP:n rahapolitiikasta päättävä neuvosto olisi ylittänyt toimivaltansa päättäessään alkuvuonna 2015 aloittaa ensi kertaa historiassaan kaikkien eurovaltioiden joukkolainojen ostamisen.

Suomen Pankin pääjohtaja on virkansa puolesta EKP:n neuvoston jäsen. Neuvostoon kuuluu kaikkien eurovaltioiden keskuspankin pääjohtaja ja EKP:n johtokunnan kuusi jäsentä.

Useat oikeustieteilijät pitävät Saksan perustuslakituomioistuimen ratkaisussa ongelmallisimpana sitä, että se kyseenalaistaa EU-tuomioistuimen aseman ylimpänä eurooppaoikeuden tulkitsijana.

”Euroopan unionin toiminta nojaa siihen, että nimenomaan EU-tuomioistuin tulkitsee eurooppalaisten instituutioiden toimintaa ja sen lainmukaisuutta, eikä kansallinen tuomioistuin. Lisäksi Saksan perustuslakituomioistuin pyrkii puuttumaan keskuspankkien itsenäisyyteen eli vapauteen päättää rahapolitiikasta ja tarvittavista keinoista hintavakauden saavuttamiseksi”, Rehn sanoo.

Pääjohtaja Rehnin mielestä rahapoliittisen itsenäisyyden horjuttaminen tarkoittaisi, että EKP ei pystyisi enää tekemään sellaisia nopeita ja mittavia päätöksiä, jotka edistävät yritysten ja kotitalouksien selviämistä taloudellisista kriiseistä.

Koronaviruspandemian kärjistyttyä EKP aloitti maaliskuun puolivälissä uuden 750 miljardin euron hätärahoituksen, jossa se ostaa markkinoilta pääasiassa eurovaltioiden ja yritysten joukkolainoja.

Huhtikuun alussa se höllensi vakuusvaatimustensa ehtoja. Se tarkoittaa, että pankit saavat keskuspankista hyväksyttäviä vakuuksia vastaan enemmän lainaa. Kaksi viikkoa sitten EKP aloitti uudet rahoitusoperaatiot, joissa pankit ovat saada lainaa edullisimmillaan –1,00 prosentin korolla.

”Ymmärrän saksalaisten huolia, koska heillä on huonot kokemukset hyperinflaatiosta ja taipumus korostaa säästäväisyyttä. Yhtä kaikki EKP tekee päätöksensä itsenäisesti koko euroaluetta koskien ja nimenomaan hintavakaustavoitteensa saavuttamiseksi. Saksan keskuspankilla oli tärkeä merkitys maan talousihmeessä toisen maailmansodan jälkeen, ja keskeinen osa sitä oli keskuspankin itsenäisyys tehdä rahapoliittisia päätöksiä.”

EKP:n hintavakaustavoitteen mukaisesti inflaation eli hintojen yleisen kallistumisen pitäisi olla hieman alle kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

”Viime vuosina hintavakautta ei ole saavutettu pysyvästi ja vuosina 2013–2015 oli deflaation vaara. Näistä syistä perusrahoitusoperaatioiden korkoa painettiin nollaan, talletuskorko negatiiviseksi ja on aloitettu mittava arvopapereiden osto-ohjelma. Lähes kaikkia keinoja on siis käytetty. Sen jälkeen kun euroalueen talous saatiin kasvu-uralle keväällä 2013, euroalueella on luotu 11–12 miljoonaa työpaikkaa, jossa rahapolitiikalla on kiistatta ollut osuutensa.”

Pääjohtaja Rehn korostaa, että julkisessa keskustelussa unohdetaan EU:n perussopimuksen vaatimukset.

”Sikäli kuin ei vaaranneta hintavakaustavoitetta, EKP:n tehtävänä on tukea muita EU:n tavoitteita, joita ovat tasapainoinen talouskasvu, täystyöllisyys ja kestävä kehitys. EKP:n neuvosto on toiminut täysin perussopimuksen mukaisesti niin kuin EU-tuomioistuin on joulukuussa 2018 todennut.”

Maaliskuussa kuusi suurta keskuspankkia tekivät muutoksia valuutanvaihtosopimuksiinsa, jotka olivat Rehnin mukaan mahdollisia siksi, että keskuspankit ovat itsenäisiä.

Valuutanvaihtosopimuksilla vaihdetaan kahdessa eri valuutassa olevia rahamääriä tai -tuloja. Valuutanvaihtosopimuksilla voi hankkia rahoitusta ulkomaan valuutassa ilman valuuttakurssiriskiä.

Kun valtioiden välinen kansainvälinen yhteistyö on muutoin heikoissa kantimissa, keskuspankkien keskinäinen yhteistyö on ollut Rehnin mukaan sujuvaa ja tärkeää kriisin vaikutusten lievittämiseksi.

”Keskuspankin itsenäisyys on tärkeä edellytys myös kansainväliselle yhteistyölle. Valuutanvaihtosopimuksissa ehdot ovat hyvin suotuisat, mikä oli tärkeää, kun maailmantalouden polttoaine eli Yhdysvaltojen dollari uhkasi loppua monilta pankeilta. Tällä yhteistyöllä varmistettiin dollarin saatavuus myös euroalueella, ja tätä mahdollisuutta ovat käyttäneet myös Suomessa päämajaansa pitävät pankit.”

Rahapolitiikka|Päätös, joka voi vaarantaa koko EU:n: HS selvitti, mitä tarkoittaa Saksan perustus­lakituomioistuimen päätös, joka sai tiistaina Euroopan keskuspankin kauhuihinsa

Rahapolitiikka|Saksan perustuslakituomioistuin vaatii EKP:lta täsmällisiä perusteluja, miksi eurovaltioiden joukkolainoja pitää ostaa

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous

Luetuimmat

Uusimmat