Koronatartuntojen jäljittämiseen suunnitellun sovelluksen pilottivaihe on etenemässä varsinaiseen testivaiheeseen. Vaasan keskussairaalassa kokeillaan älypuhelinsovellusta, joka perustuu bluetooth-teknologiaan.
Hankkeen takana ovat ohjelmistoyritykset Reaktor ja Futurice sekä tietoturvayhtiö Fraktal. Ne ovat kehittäneet Ketju-sovelluksen, jonka valmistelut on nyt pääosin tehty.
Sovelluksen ja koko taudin seurantaketjun testaus alkaa ensi viikolla, kertoo Reaktor Suomen toimitusjohtaja Sampo Pasanen.
Sampo Pasanen
”Käytännössä sovellus, taustajärjestelmät ja koko toiminta on valmis pilotin aloitukseen. Seuraavaksi valittu joukko sairaalan työntekijöitä asentaa sovelluksen puhelimeensa. Seuraamme tuloksia, jotta pystymme kalibroimaan sovelluksen toimintaa suhteessa siihen, minkälaisia kokemuksia mukana olevilla henkilöillä on”, hän sanoo.
Vaasan pilottihankkeen rahoittaa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra).
Lopullisen päätöksen sovelluksen mahdollisesta valtakunnallisesta käyttöönotosta tekevät viranomaiset. Sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) on aikaisemmin kerrottu HS:lle, että käyttöönotto edellyttää luultavasti lakimuutoksia tartuntatautilakiin ja mahdollisesti asiakastietolakiin.
STM ei kuitenkaan ole mukana Vaasan pilottihankkeessa.
Miten sovellus sitten käytännössä toimii?
Ketju-sovelluksen pystyisi lataamaan mihin tahansa älypuhelimeen, joka käyttää Applen iOS- tai Googlen Android-käyttöjärjestelmää. Älypuhelinsovellus lähettää käyttäjälle varoituksen, mikäli tämä on ollut tekemisissä sellaisen ihmisen kanssa, joka on saanut tietää sairastuneensa koronavirukseen.
Sovellus laittaa älypuhelimet keskustelemaan keskenään bluetooth-yhteyden avulla. Bluetooth kerää tokeneita eli eräänlaisia sähköisiä jälkiä toisista lähistöllä olevista laitteista, joissa on sama sovellus.
Bluetooth-teknologia tarjoaa monia eri vaihtoehtoja yhteyden luomiseen. Google ja Apple ovat ilmoittaneet, että ne kehittävät sovellusvalmistajille nimenomaan koronaviruksen jäljityssovelluksiin tarkoitettuja rajapintoja. Niiden käyttöönotto riippuu kuitenkin esimerkiksi viranomaisten määrittelemistä reunaehdoista.
”Tällä hetkellä käytämme jo valmiiksi olemassa olevia perusrajapintoja”, Pasanen sanoo.
Vaasan pilotti on harjoitus siitä, miten koronaviruksen jäljittäminen sovelluksen avulla voisi toimia. Kun testihenkilöllä todetaan kuvitteellinen koronatartunta, hän käy ilmoittamassa asiasta sovellukseen.
Sitten sovellus ilmoittaa koronapositiivisen viime aikojen lähikontakteille, että nämä ovat mahdollisesti altistuneet virukselle. Altistuneet saavat ohjeet testeihin hakeutumisesta.
”Simuloimme koko prosessia. Pyrimme varmistamaan, mitä tapahtuu, kun koodin saanut henkilö menee testeihin ja miten tämän henkilön kanssa kosketuksissa olleet ihmiset saavat ilmoituksen mahdollisesta tartunnasta”, Pasanen kertoo.
Sovelluksen tietoturva on herättänyt etukäteen kysymyksiä. Mistä käyttäjä tietää, ettei hänestä tallennu sovellukseen tietoa, jota hän ei itsestään halua jakaa?
Kehittäjät ovat kiinnittäneet Pasasen mukaan erityistä huomiota siihen, ettei käyttäjän yksityisyyden suoja vaarannu. Se varmistetaan neljällä eri tavalla.
Ensimmäinen on sovelluksen vapaaehtoisuus: sen asentavat puhelimeensa vain ne, jotka haluavat olla osa prosessia. Sovelluksen kautta voi jakaa tiedon omasta sairastumisesta ja saada tietoa omasta altistumisesta virukselle.
”Toinen merkittävä asia on, että kohtaamiset muiden käyttäjien kanssa tallentuvat anonyymisti. Sovellukseen ei keräänny tietoa siitä, keitä henkilö on tavannut. Käyttäjä ei edes itse pääse käsiksi omiin tietoihinsa”, Pasanen sanoo.
Tietoturvan kolmas kulmakivi on, että sovellus ei tallenna tietoja käyttäjän sijainnista tai esimerkiksi mobiililaitteen muiden sovellusten käytöstä.
”Neljäs asia on, että puhelin ei lähetä sovelluksen taustajärjestelmään mitään ennen kuin käyttäjä on itse ilmoittanut ja saanut varmistuksen, että hänellä on todettu virustartunta”, Pasanen sanoo.
Kun tartunta on todettu, saa käyttäjä sovellukseen kuuluvan koodin. Kun koodi on syötetty järjestelmään, lähettää sovellus käyttäjän kohtaamistiedot edellisen kahden viikon ajalta taustajärjestelmään. Koko kohtaamishistoriaa ei siis jaeta puhelimesta eteenpäin edes siinä tapauksessa, että koronatartunta on todettu.
Tällä hetkellä on vielä auki, milloin sovellusta voitaisiin päästä käyttämään muuallakin kuin Vaasan pilottihankkeessa. Pasasen mukaan tähän vaikuttaa osittain se, millä mallilla koronaviruksen jäljitys toteutetaan.
Nyt esillä on ollut kolme mahdollista mallia kohtaamisten keruulle ja tietojen jakamiselle: keskitetty, hajautettu ja näiden yhdistelmä. Keskeisin ero on, kuinka paljon terveysviranomaiset saavat tietoa sovelluskäyttäjien kohtaamisista.
Ketju-sovelluksen kehittäjät suosittelevat tällä hetkellä sen ottamista käyttöön vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa sovellus toimisi hajautetulla periaatteella.
”Siinä kohtaamisista kertyneitä henkilötietoja ei pystyisi avaamaan ollenkaan. Vastuu tietojen hyödyntämisestä olisi silloin ainoastaan käyttäjällä itsellään”, Pasanen sanoo.
Hänen käsityksensä mukaan tällainen malli voitaisiin toteuttaa jo nyt ilman lakimuutoksia. Vasta toisessa vaiheessa kerättäisiin tarkempaa tietoa, keitä sovelluksen käyttäjä on kohdannut.
”Kolmannessa vaiheessa sovelluksen voisi integroida kansainväliseen ympäristöön. Silloin esimerkiksi Viroon matkustava suomalainen voisi ilmoittaa myös kohdemaansa asukkaille, että hänellä on todettu koronavirus”, Pasanen sanoo.
HS kysyi sovelluksen käytön lainopillisiin edellytyksiin näkemystä STM:stä. Ministeriöstä kerrotaan, että hanketta ollaan edistämässä säädösten pohjalta. Myös Reaktorin ehdottamaa toteutusjärjestystä on pohdittu.
”Hankekokonaisuuden näkökulmasta eteneminen tuossa järjestyksessä on hankalaa, koska silloin oltaisiin kiinnitytty jo tiettyyn sovellustoimittajaan, ja kokonaisuudessa on välttämätöntä, että sovellus muokataan säädösten mukaiseksi eikä päinvastoin”, kertoo kansliapäällikkö Kirsi Varhila sähköpostissa.
Oikaisu 13.5. klo 14.50: Koronan jäljityssovelluksen testaus alkaa Vaasassa ensi viikolla. Alun perin jutussa luki, että testaus alkaa tällä viikolla. Oikea tieto korjattu juttuun ja otsikkoon.
