”Suomalaiset syövät paljon leipää, jonka päällä on juustoa ja leikkelettä, ja huuhtovat sen alas maidolla”, sanoo päivittäistavarakaupan myyntitilastoja analysoinut maa- ja metsätaloustieteen tohtori Kyösti Arovuori.
Arovuoren lausahdus on tietenkin kärjistys, mutta samalla myös totta.
Arovuori kommentoi torstaina julkaistuja tuoreita ja tarkkoja tietoja siitä, mihin suomalaiset ruokaostoksillaan rahansa laittavat.
Päivittäistavarakaupan myymistä elintarvikkeista vilja- ja maitotuotteet olivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä suurimmat ryhmät. Viidennes oli maitotuotteita, noin 17 prosenttia viljatuotteita ja 16 prosenttia lihaa.
Ja mitä tulee niihin voileivän päällisiin, niin vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden elintarvikemyynnistä seitsemän prosenttia oli juustoja ja yhdeksän prosenttia suolattua tai savustettua lihaa ja muita lihatuotteita.
Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtajan Kari Luodon mukaan ensimmäistä kertaa tarjolla on uutta tietoa siitä, mitä ruokaa suomalaiset ostavat.
”Aiemmin keskustelua on käyty mutu-pohjalta, mutta nyt sitä voidaan käydä faktojen pohjalta”, Kari Luoto sanoo.
Tiedot kuukausittaisesta elintarvikemyynnistä toimittivat Tilastokeskukselle SOK, Kesko, Lidl, Tokmanni, Minimani, R-Kioski ja M-ketju. PTY julkaisee vastedes myyntitilaston neljä kertaa vuodessa.
Kaikkiaan suomalaiset ostivat tammi-maaliskuussa päivittäistavarakaupan myymälöistä elintarvikkeita 2,8 miljardilla eurolla. Maitotuotteet olivat elintarvikkeiden myynnissä ylivoimaisesti suurin ryhmä 552 miljoonan euron myynnillä.
Elintarvikkeiden kokonaismyynti kasvoi alkuvuonna verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Myynnin kasvu oli seurausta enimmäkseen määrän kasvusta, sillä hintojen nousu oli myynnin kasvua hitaampaa. Tilastoaineistoa analysoineen Kyösti Arovuoren mukaan suomalaiset ovat alkuvuonna syöneet enemmän päivittäistavarakaupasta ostettua ruokaa.
”Se kertoo osin tästä ajasta. Yksi selkeä tekijä on ravintolakulutuksen siirtyminen päivittäistavarakauppaan”, Arovuori sanoo. Koronaepidemian vuoksi hallitus määräsi ravintolat kiinni toukokuun loppuun asti ja suuri osa ihmisistä on tehnyt etätöitä.
Kaupoilta on saatu tiedot tammikuun alusta maaliskuun loppuun. Koronapandemian aikaista poikkeustilaa Suomessa ei näy siis tilastoissa kuin kahden viikon verran, mutta toisaalta kuluttajat rupesivat varautumaan ostoksissaan tulevaan jo ennen poikkeustilan julistamista.
”Kun suurin kasvu on ollut säilykkeissä ja kuiva-aineissa, ehkä niitä varastoja on alkuvuonna täydennetty kodeissa. Tilanne varmaan tasoittuu vuoden aikana, kun ruokaa tehdään niistä aineksista, joita kaapissa on”, Arovuori sanoo.
Hän huomauttaa, että koko vuoden muutos saadaan selville vasta tämän vuoden jälkeen. Hänen mukaansa poikkeustilaan varautumisen näkee tuoteryhmittäisistä tilastoista.
”Jos katsotaan tuoteryhmittäistä luokittelua tarkimmalla saatavilla olevalla tasolla, niin nähdään, että säilötyt kalavalmisteet, pakastetut marjat, riisi, pastatuotteet, jauhot ja muut viljat ja kuivatut kasvikset ovat omilla kymmenluvuillaan myynnin kasvussa”, Arovuori sanoo.
Hänen mukaansa voidaan ”kohtuullisen voimakkaasti indikoida”, että edellä mainittujen tuoteryhmien myynnin kasvu johtuu varautumisesta kevään aikana.
Tilastoista näkyy, mitä ruokaa suomalaiset syövät kotona. Arovuoren mainitsemia voileivän aineksia käytetään myös pääruokien tekemiseen.
”Siipikarjan rooli kotona tehtävässä ruoassa on tosi iso. Sen merkitys on korostunut. Se on linjassa sen kanssa, mitä kulutustilastoista on voitu lukea viime vuosikymmenen aikana. Kasvu on ollut nopeata”, Arovuori sanoo.
Vihanneksia oli elintarvikkeiden euromääräisestä myynnistä noin 11 prosenttia.
Syövätkö suomalaiset tarpeeksi vihanneksia näiden tilastojen perusteella?
”Vihannesten myynnissä oli selkeästi kasvua [9,13 prosenttia] alkuvuonna. En osaa ottaa kantaa, syövätkö tarpeeksi. Myynnin kasvu on hyvä juttu. Vihanneksista on puhuttu paljon ja on ollut kampanjoita ja satokausiajattelun edistämistä”, Arovuori sanoo.
Elintarvikkeiden pääluokista vihannesten myynti on ollut nopeimmin kasvaneiden luokkien joukossa. Elintarvikkeiden pääluokissa alkuvuoden suhteellinen kasvu oli nopeinta vihannesten lisäksi kaloissa ja äyriäisissä ja hedelmissä ja marjoissa. Jälkimmäisten luokkien kasvua saattaa tosin selittää poikkeustilan kotivaroja varten hankitut kalasäilykkeet ja marjat.
Miten mediassa esillä olleet terveystrendit näkyvät datasta?
”Siihen on pakko sanoa, että se jää nähtäväksi. Kasvistuotteet tai uudet vaihtoehtoiset proteiinilähteet on kategorisoitu muihin luokittelemattomiin elintarvikkeisiin”, Arovuori sanoo.
”Jos asetelman kääntää toisinpäin, näkyy tilastosta, että viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna lihankulutus on kasvanut merkittävästi. Naudanlihan myynnistä on puhuttu paljon. Sitä on mielenkiintoista seurata, että mitä paljastuu trendiksi.”
Ravintolakulutusta on siirtynyt päivittäistavarakauppaan, ja se koskee Arovuoren mukaan nimenomaan naudanlihan syömistä.
Lihaa syödään ja ostetaan edelleen paljon, vaikka punaisen lihan terveyshaitoista on puhuttu paljon julkisuudessa.
”Lihan myynti ei poissulje sitä, etteikö meillä ole kasvisruoan ja vaihtoehtoisen proteiinin kulutuksen ja myynnin kasvua. Sitä indikoi myös se, että tuotteiden tarjonta on kasvanut huimasti”, Arovuori sanoo.
Samanlaista trendiä on nähtävissä myös alkoholittomien ja matala-alkoholisten oluiden tarjonnan ja nimikkeiden määrän kasvussa kaupassa. Tarjontaa ei olisi ellei olisi kulutusta. Tilastot kertovat, että alkoholittomien ja matala-alkoholisten oluiden myynti on kasvanut 28 prosentilla viime vuoden vastaavasta ajankohdasta.
Kyseessä on kuitenkin vielä pieni tai vasta alussa oleva trendi, sillä näiden oluiden myynti alkuvuonna oli vain kahdeksan miljoonaa euroa, mikä on vain kolme prosenttia kaikesta päivittäistavarakaupassa myydystä oluesta. Kaikkien oluiden kokonaismyynti kasvoi alkuvuonna vain 2,5 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan.
