Ensin loppuivat komponentit, sitten hyytyi myynti – Suomi elää viennistä ja nyt vientiyritykset miettivät, miten ne selviävät loppuvuodesta - Talous | HS.fi
Talous|Teollisuus

Ensin loppuivat komponentit, sitten hyytyi myynti – Suomi elää viennistä ja nyt vientiyritykset miettivät, miten ne selviävät loppuvuodesta

Jos metsäkoneiden myynti maailmalle ei piristy, Ponssen tehtailla Vieremällä loppuvat syksyllä työt. Espoolainen Saalasti kiittelee hallituksen toimia yritysten tukemiseksi. ”Se ei ollut lainkaan väärä ajatus.”

Vieremällä satakunta kilometriä Kuopiosta pohjoiseen sijaitseva Ponsse on alueensa talouden veturi. Yrityksen omien noin 650 työntekijän lisäksi viereen noussut alihankkijoiden yrityspuisto työllistää noin 250 ihmistä. Mikko Rytkönen rakentaa metsäkonetta. Kuva: Markus Aspegren

Julkaistu: 15.5. 2:00, Päivitetty 15.5. 6:40

Jo helmikuussa alkoi olla vaikeaa saada prosessoreja ja piirikortteja.

”Se oli sitä ensimmäistä vaihetta”, Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela kertoo.

Tänä vuonna 50 vuotta täyttävä Ponsse tekee Pohjois-Savon Vieremällä metsäkoneita eli harvestereita ja kuormatraktoreita yli tuhannen koneen vuosivauhtia.

Harvesterin ohjauslaitteisto pitää sisällään Aasiassa valmistettuja elektroniikkaosia, vaikka itse laitteisto tehdään Ponssen omassa tytäryhtiössä Suomessa. Kun koronavirusepidemia sulki tehtaat Aasiassa, tuotanto Vieremällä joutui siis vaikeuksiin.

”Maaliskuussa epidemia alkoi sulkea tehtaita Pohjois-Italiassa ja Saksassa. Emme saaneet enää sielläkään valmistettuja osia. Huhtikuun alussa jouduimme supistamaan tehtaan tuotannon komponenttipulan vuoksi yhteen vuoroon.”

Juho Nummela nimitettiin Ponssen toimitusjohtajaksi vain 31-vuotiaana vuonna 2008 juuri ennen kuin finanssikriisi romahdutti metsäkoneiden kaupan. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Maaliskuun lopulla Ponssen omilta myyjiltä ja jälleenmyyjiltä eri puolilla maailmaa alkoi kuulua myös ikäviä uutisia. Kauppa ei enää käynyt.

”Sen jälkeen tästä on tullut ehdottomasti kysynnän kriisi. Suurin osa asiakkaistamme on pieniä tai keskisuuria perheyhtiöitä. Ne eivät uskalla investoida uusiin koneisiin, kun eivät tiedä omaa työtilannettaan pidemmällä aikavälillä ja epävarmuutta on paljon”, Nummela sanoo.

Sama tarina pätee suureen osaan Suomen tärkeintä vientiteollisuutta.

Koronavirusepidemia on aiheuttanut maailmanlaajuisen talouden taantuman. Osin se johtuu viranomaisten toimista, joilla viruksen leviämistä pyritään estämään. Työpaikkoja on suljettu, ja matkailu on lopetettu.

Osin taantuma johtuu psykologiasta. Tauti syö luottamusta terveyteen ja talouteen sekä omaan ja muiden tulevaisuuteen.

Kun luottamus järkkyy, loppuu taloudellinen aktiviteetti. Ihmiset eivät uskalla ottaa velkaa ja ostaa metsäkoneita tai oikein mitään muutakaan, koska kukaan ei tiedä, miten kauan tauti jyllää ja miten esimerkiksi omalle työpaikalle lopulta käy.

Yritykset varjelevat kassaansa, jotta rahat riittävät kuluihin, vaikka myynti olisi heikkoa pitkän aikaa. Uusien koneiden ostoja lykätään parempaan aikaan.

Monia tärkeitä vientialoja edustavan Teknologiateollisuuden jäsenilleen tekemä kysely kertoi maanantaina, että toukokuun alussa kolme neljästä jäsenyrityksestä uskoi liikevaihtonsa supistuvan tänä vuonna.

”Selvästi yleisimmäksi ongelmaksi on muodostunut nyt kysynnän heikkeneminen. Yhä useampi yritys suunnittelee henkilöstön irtisanomisia, mikä kertoo siitä, että tilanne on hälyttävä. Osaavasta henkilöstöstä halutaan yleensä pitää kiinni viimeiseen asti”, Teknologiateollisuuden pääekonomisti Petteri Rautaporras sanoo.

Jotkut alat kuten matkailu kärsivät epidemiasta erityisen nopeasti ja ankarasti. Suomessa se voi aiheuttaa rumaa jälkeä paitsi matkailuyrityksissä myös vientiteollisuudessa.

Maailman suurimmille risteilyvarustamoille laivoja rakentava Meyer-yhtiön Turun-telakka kertoi kaksi viikkoa sitten jopa 450 työntekijän irtisanomisiin tähtäävistä yt-neuvotteluista. Laivaprojektien valmistumisaikatauluja on asiakkaiden toiveesta lykätty.

Telakan oli tarkoitus kasvattaa tuotantokapasiteettia lähivuosina, mutta nyt nuo suunnitelmat on peruttu.

Telakan merkitys Suomen taloudelle ja työllisyydelle on iso. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö laski HS:lle, että ennen kriisiä telakka ja sen alihankkijat työllistivät yli 10 000 työntekijää.

Viime vuonna telakka tuotti Suomeen Ali-Yrkön arvion mukaan arvonlisää yhteensä noin 730 miljoonaa euroa, josta telakan osuus oli vajaa kolmannes ja alihankkijoiden ja muiden tavarantoimittajien muodostaman arvoketjun osuus runsaat kaksi kolmasosaa.

Lisäarvo kertoo, miten paljon laivojen myyntihinnasta jää Suomeen esimerkiksi palkkoina ja kotimaisina ostoina.

Carnival Cruise Linen tilaamaa loistoristeilijää Mardi Gras’ta rakennettiin torstaina Meyerin Turun-telakalla. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Meyer-yhtiön Turun-telakan merkitys Suomen taloudelle ja työllisyydelle on iso. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Toistaiseksi telakkayhtiö ei ole kertonut yhdenkään laivatilauksen peruuntumisesta. Jos peruutuksia tulisi, ne olisivat isoja kertarysäyksiä koko teollisuuden tilauskannassa. Iso loistoristeilijä maksaa noin miljardi euroa, pienempi matkustajalaiva puolet vähemmän.

Suomen suurista vientialoista metsäteollisuus on toisaalta ainakin toistaiseksi pärjännyt kohtuullisesti. Paperia myydään nyt tavallista vähemmän, mutta sellua ja kartonkia myydään paljon. Verkkokauppa on epidemian jatkuessa kasvanut, ja ostokset pakataan usein pahvilaatikoihin.

Ponsse edustaa yhtä tärkeää vientialaa, konepajateollisuutta. Siinä joukossa on useita miljardien eurojen liikevaihtoa pyörittäviä jättiyrityksiä. Niiden rinnalla Ponssekin näyttää melko pieneltä, vaikka liikevaihtoa kertyi viime vuonna 667 miljoonaa euroa, josta lähes 80 prosenttia tuli viennistä.

Työntekijöitä Ponssella yhteensä noin 1 800, joista Vieremällä on noin 650 ja muualla Suomessa noin 420.

Vieremän-tehtaan vieressä olevan teollisuuspuiston alihankkijat työllistävät lisäksi noin 250 ihmistä.

Suomen taloudelle ja työllisyydelle Ponssen merkitys on suhteellisesti suuri, koska tuotanto ja tuotekehitys ovat kotimaassa. Nummelan mukaan Ponssen kaikista ostoistakin euromääräisesti puolet tehdään Suomesta.

Esimerkiksi liikevaihdoltaan 15-kertaisella hissiyhtiö Koneella on Suomessa työntekijöitä vain noin 2 400.

Konepajat tekevät niin sanottuja investointitavaroita, joiden kysyntä maailmalla heittelee yleensä aika tarkkaan talouden yleisten suhdanteiden mukaan. Hissejä, nostureita tai kaivoskoneita ostetaan paljon silloin, kun raaka-aineiden, rakennusten ja tehtaiden tuotanto käy kuumana.

Ponssen kaltaisia vakavaraisia pörssiyrityksiä ei kriisissäkään uhkaa kovin nopeasti vararikko. Useimmilla isoilla vientiyrityksillä on vahva kassa, eli niillä on puskurissa rahaa, jolla ne selviävät menoistaan, vaikka myynti seisahtuisi vähäksi aikaa kokonaan. Ne myös saavat pankista tarvittaessa lainaa.

Pienten ja keskikokoisten yritysten tilanne on haavoittuvampi.

Espoossa toimiva noin sadan työntekijän Saalasti tekee koneita, joilla puupohjaista biomassaa, eli esimerkiksi oksia, kuorta ja juurakoita, seulotaan, pestään, murskataan ja kuivataan. Lopputuote voi mennä voimaloihin polttoaineeksi tai esimerkiksi pellettituotantoon.

Suuri osa Saalastin tekemistä koneista menee vientiin.

Timo Saalasti myi parikymppisenä insinöörinä isänsä perustaman yrityksen tuotteita maailmalla. Nyt hän on Saalastin hallituksen puheenjohtaja.

”Meidän onni on se, että olemme panostaneet voimakkaasti kasvuun. Se auttaa meitä tässä tilanteessa. Meidän piti tänä vuonna kasvattaa liikevaihtoa viime vuoden noin 16 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan. Se jää nyt saavuttamatta, mutta uskomme että eri toimenpitein uimme tästä läpi”, hallituksen puheenjohtaja ja suurin omistaja Timo Saalasti sanoo.

Vaikka Saalastinkin koneiden myynti on hiljentynyt, kasvuponnistukset tarkoittavat, että kauppoja on silti syntynyt. Saalasti toi ennen kriisiä markkinoille uusia tuotteita ja vahvisti myyntikanaviaan ulkomailla.

Osa liiketoiminnasta on koneiden huoltoa, ja siihenkin epidemia on vaikuttanut. Saalastin mukaan osa asiakkaista on kieltänyt esimerkiksi huoltomiesten pääsyn omiin sosiaalitiloihinsa.

”Olemme vuokranneet matkailuautoja sosiaalitiloiksi.”

Saalastissa kaikki työntekijät ovat edelleen töissä ja niin on tarkoitus myös jatkaa. Yhtiö oli suunnitellut sopivasti jo ennen kriisiä kehitysprojektin, johon epidemian takia käynnistetty Business Finlandin jakama ylimääräinen kehittämistuki sopi kuin nakutettu. Tuen jakoperusteita on arvosteltu paljon. Saalastin mielestä kriitikot ovat osin väärässä.

”Me olimme varmasti ensimmäisiä sen tuen saajia. Minusta tuen myöntäminen nimenomaan todellisiin kehityshankkeisiin ei ollut lainkaan väärä ajatus. Kriisin jälkeen firmoissa tarvitaan uusia tulonlähteitä, jotta yritykset selviävät nyt otetuista veloistaan.”

Timo Saalastin isän aikanaan perustama yritys on myös turvannut kassaansa Finnveran takaamalla pankkilainalla. Sekin on osa maan hallituksen tukiohjelmaa.

”Meillä veri punnitaan syksyllä tai ensi vuonna. Se on ihan varma, että puoleen vuoteen ei tapahdu mitään positiivista, mutta tämähän voi kestää jollain tavalla jopa 2–3 vuotta. Ihan heti tämä ei tule menemään pois”, Timo Saalasti sanoo.

Vieremällä Ponssella on laadittu neljä erilaista skenaariota siitä, miten epidemia ja liiketoiminta voi kriisin takia kehittyä ja miten eri tilanteissa toimittaisiin.

”Niiden avulla yritämme hallita tätä”, Juho Nummela sanoo.

Hallinnassa auttavat myös kokemukset aiemmista taantumista. Nummela aloitti Ponssen toimitusjohtajana vuoden 2008 kesäkuussa vain 31-vuotiaana. Saman vuoden syyskuussa iski finanssikriisi ja maailma syöksyi lamaan.

Ponsse joutui irtisanomaan neljäsosan henkilöstöstä, ja liikevaihto romahti seuraavana vuonna 50 prosenttia vain 150 miljoonaan euroon.

Nummelan mukaan tilanteessa on nyt paljon samaa, vaikka syynä on täysin puskista tullut virus eikä talouden ylikuumeneminen. Metsäkoneiden kauppa oli tosin vuosi sitten todella kuumaa, ja kysyntä lähti heikkenemään jo viime vuoden lopulla.

”Viime vuoden ensimmäinen kvartaali oli kaikkien aikojen paras. Metsäalalla oli aivan hirvittävän kova buumi päällä. Sitten kauppasodat alkoivat vaikuttaa – ja Keski-Euroopassa metsiä tuhoava kaarnakuoriainen.”

Tällä hetkellä Ponssen työntekijät ovat vuoroviikoin lomautettuina. Kesällä ennen heinäkuun seisokkia ja lomien jälkeen tehdään vähän aikaa kahta vuoroa. Mutta jos myynti ei yhtään piristy, syksyllä työt ovat vähissä.

”Myynnin tilanne vaihtelee paljon alueittain. Kiinassa, joka on meille aika pieni markkina, talous on taas käynnistynyt. Ruotsissa on yhä aika hyvä tilanne. Esimerkiksi Venäjällä on heikkoa, ja myynnin käynnistyminen edellyttää sitä, että puukauppa Kiinaan ja Aasiaan lähtee taas vauhtiin.”

Metsäkoneyrittäjien on toisaalta jossain vaiheessa pakkoa uusia koneitaan, jotka kuluvat kovassa käytössä. Nummelan mukaan näyttäisi myös siltä, että Saksassa kuoriaistuhoista kärsineiden metsien korjaaminen poikii uusien harvesterien kysyntää.

Puunkorjuukone eli harvesteri kestää Ponssen toimitusjohtajan Juho Nummelan mukaan käytössä noin 30 000 tuntia. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

”Mutta varaudumme siihen, että tämä vaikuttaa liiketoimintaan aika pitkän aikaa. Toivotaan, että tähän ei kehittyisi jatkoksi vielä finanssikriisiä.”

Toimitusjohtajaa painaa suuri vastuu. Ponsse on koko alueensa tärkeä talousveturi ja loistava menestystarina. Omistuksesta yli puolet on yhä yrityksen perustajan Einari Vidgrénin pojilla.

”Ennen kaikkea olen tietysti vastuussa tästä firmasta ja kaikista ponsselaisista. Minut on palkattu pitämään huolta yrityksen jatkuvuudesta”, Nummela sanoo.

Ponssessa seurataan tiiviisti myös, miten pienistä ja keskikokoisista yrityksistä koostuva alihankkijaverkosto pärjää. Niin kauan, kun tuotanto on käynnissä, alihankkijoillakin on kassavirtaa. Toistaiseksi alihankkijoiden tilanne on Nummelan mukaan kohtuullisen hyvä.

Mutta Ponssen tilannetta seurataan totta kai sydän syrjällään koko lähiseudulla. Monen perheen toimeentulo on suoraan tai välillisesti yrityksessä kiinni.

”Finanssikriisin jälkeen paikallinen osuuspankki järjesti tilaisuuden, jossa pidin puheenvuoron. Puheen jälkeen eräs iisalmelainen vanha rouva, joka asui junaradan vierellä, tuli juttelemaan. Hän kertoi, miten kivi oli vierähtänyt hänen sydämeltään, kun hän näki, että junien kyydissä kulki taas Ponssen koneita. Välillä niitä ei ollut kulkenut yhtään”, Nummela kertoo.

”Sen muisteleminen liikuttaa yhä edelleen.”

Italialaisen Costa Cruisesin tilaamaa Costa Smeraldaa viimeisteltiin Turun telakalla viime heinäkuussa. Kuva: Anna-Maija Naakka

Koronakriisi|Teknologia­teollisuus: jo 40 prosenttia alan yrityksistä turvautunut lomautuksiin

HS-haastattelu|Björn Wahlroos: Suomen talouden lähitulevaisuus on julma, ja siihen on kolme keskeistä syytä

Globalisaatio|Pandemia paljasti globalisaation haurauden, mutta palaako tuotanto Eurooppaan? Tuskin, sanovat HS:n haastattelemat yritysjohtajat

Auto|Automyynnin syöksy on ollut jyrkkä – Näin se vaikuttaa kauas tulevaisuuteen

Kommentti|Talous­viisaiden raportissa esitetään huoli organisaatio­pääoman tuhosta: Innovatiiviset yritykset kaatuvat kriisissä turhaan

Hallitus|Hallitus linjasi uudesta yritystuesta: Ylärajaksi yritystä kohti tulossa 100 000–200 000 euroa

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous

Luetuimmat

Uusimmat