Touhula kasvoi kovaa ja kunnat ulkoistivat sille varhais­kasvatusta riskiä kaihtamatta: Jos ketju kaatuu, tuhansille lapsille on löydyttävä uusi hoitopaikka - Talous | HS.fi
Talous|HS-analyysi

Touhula kasvoi kovaa ja kunnat ulkoistivat sille varhais­kasvatusta riskiä kaihtamatta: Jos ketju kaatuu, tuhansille lapsille on löydyttävä uusi hoitopaikka

Yrityssaneeraukseen päätynyt Touhula käy lähiviikkoina läpi jokaisen päiväkotinsa tilanteen.

Touhulan päiväkoti Helsingin Lauttasaaressa 18. helmikuuta 2019.

Julkaistu: 15.5. 17:38

Yksityinen päivähoito on viime vuodet kasvanut Suomessa vauhdikkaasti, mutta torstaina alalle tuli kylmä suihku. Suurin yksityisen varhaiskasvatuksen ketju Touhula jätti yrityssaneeraushakemuksen.

Touhulan päiväkodeissa on 11 000 lasta ja yli 2 500 työntekijää, joten tieto koskettaa monia perheitä.

Tieto koskettaa myös yli kuuttakymmentä kuntaa, joissa toimii Touhulan päiväkoti.

Touhula kertoo tarkastelevansa lähiviikkoina jokaisen päiväkotinsa taloudellista tilannetta ja mahdollisuuksia riittävään lapsimäärään. Sen jälkeen yhtiön mukaan alkaa tervehdyttäminen.

Touhula on perustanut toimintansa pääosin palvelusetelimalliin, jossa kunta on ulkoistanut varhaiskasvatustaan yksityiselle yritykselle. Kunnan palvelusetelin saanut perhe voi valita lapselleen hoitopaikan kunnan hyväksymistä, yksityisistä päiväkodeista.

Touhulan yrityssaneeraus on vasta alkamassa eikä lopputulosta vielä tiedetä. Jos yhtiö joutuu esimerkiksi sulkemaan päiväkotejaan, kunnan on kannettava vastuunsa niissä hoidossa olevista lapsista.

Vastuusta ei pääse, sillä kaikki alle kouluikäiset ovat oikeutettuja kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen.

”Jos yrityssaneeraus ei onnistu, silloin ollaan aika isojen kysymysten äärellä”, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen sanoo. ”Kuntien osalta voidaan joutua yllättävän nopeidenkin ratkaisujen eteen.”

Ulkoistuksessa on riskinsä, mutta kunnat ovat kuitenkin olleet halukkaita riskinottoon. Niiden ei ole tarvinnut investoida päiväkotien seiniin eikä palkata henkilökuntaa, kun innokkaat yritykset ovat hoitaneet tämän puolen. Kuvio on sama kuin vanhusten hoivassa.

”Kunnilla on vanheneva rakennuskanta päiväkodeissa. Silloin täytyy tehdä valintoja uusien investointien osalta. Onko se koulu, kirjasto vai päiväkoti? Päiväkoti on näistä se, joka voidaan yksityisen voimin tuottaa palvelusetelimallilla”, Pilke-päiväkotiketjun toimitusjohtaja Minna Martikainen sanoo.

Yksityisiä päiväkoteja on Suomessa ollut aina, mutta vasta viime vuosina kuvaan on tullut ketjumainen ja kasvuhakuinen toiminta.

Touhulan yrityssaneerauksesta tulee alalle aikamoinen mainehaitta. Ne, joiden mielestä varhaiskasvatusta ei saa alistaa voitontavoittelulle, nostavat yrityksen varoittavaksi esimerkiksi vielä monta kertaa.

Kuntien omien päiväkotien osuus on yhä suuri. Ulkoistaminen ei ole ollut niin systemaattista kuin vanhushoivassa. Varhaiskasvatuksen palveluseteliä käyttäneiden osuus oli toissa vuonna 11 prosenttia kaikista varhaiskasvatukseen osallistuneista lapsista. Kelan yksityisen hoidon tuen hoitorahaa maksettiin kuudelle prosentille.

Kovaa kasvaneella Touhulalla oli vaikeuksia jo ennen koronavirusepidemiaa, joka viimeisenä niittinä tyhjensi päiväkodit lapsista. Paria poikkeusta lukuun ottamatta yhtiön päiväkodit ovat pysyneet auki, vaikka lapsia on paikalla murto-osa alkuvuodesta.

Koronavirus tyhjensi myös kuntien päiväkoteja. Kuva Korvensuoran päiväkodista Oulussa 29. huhtikuuta.

Yhtiön mukaan vaikeuksien taustalla on syntyvyyden aleneminen ja yleinen kustannusten nousu. Alueelliset erot ovat yhtiön mukaan suuria.

Yhtiön toimitusjohtajan Minna Elomaan mukaan kuntien palvelusetelien hintataso ja yksityisen hoidon kuntalisät ovat pysyneet ennallaan, mutta yritysten kulut ovat nousseet muun muassa palkankorotusten ja vuokrien nousun takia.

”Vaikea tilanne koskee osaa meidän päiväkodeistamme. Suurin osa päiväkodeista on kannattavia”, Elomaa sanoo.

Touhulan pääomistaja on yksityinen pääomasijoittaja EQT. Niiden toimintatapana on piiskata omistamansa yritykset kovaan kasvuun, jolla otetaan nopeasti iso markkina-asema. Vuonna 2010 perustettu Touhula on tehnyt paljon yritysostoja ja kasvattanut nopeasti henkilökuntaansa.

Näyttää siltä, että yhtiö on paikoitellen yli-investoinut, jos tilapäinen muutos syntyvyydessä uhkaa suistaa sen raiteiltaan. Syntyvyyteen vetoamisessa on selittelyn makua, etenkin kun varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä Suomessa on koko ajan noussut, ja kasvunvaraakin on vielä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan 74 prosenttia 1–6-vuotiaista on varhaiskasvatuksen piirissä.

Touhulan lisäksi alan kaksi suurta valtakunnallista ketjua ovat Pilke ja Norlandia.

Kuntaliiton Jarkko Lahtisen mukaan Suomessa on kuntia, joissa ei toimi yhtään yksityistä päiväkotia, mutta esimerkiksi Oulussa ja Rovaniemellä noin 40 prosenttia varhaiskasvatuksesta on yksityisen palveluntuottajan toteuttamaa.

”Ei kukaan kunnissakaan halua tilannetta, että nämä yksityiset yhtäkkiä kaatuvat”, Lahtinen sanoo.

Koronavirusepidemia ei ole ainakaan helpottanut kuntien ja yritysten kustannusneuvotteluja.

Touhulan Minna Elomaa kertoo yhtiön maksaneen asiakasmaksujen hyvityksiä niille vanhemmille, joiden lapsi on ollut pois hoidosta. Yhtälö on vaikea: hoidettavien ja sisään tulevan rahan määrä on vähentynyt, mutta kuluja ei ole saatu karsittua samassa suhteessa henkilöstön lomautuksista huolimatta.

”Osa kunnista on leikannut palveluseteleitä tai lakkauttanut niiden maksatuksen poissaolon pitkittyessä. Se on ollut iso asia”, Elomaa sanoo.

Elomaan mukaan yrityssaneeraus oli ainoa vaihtoehto tulevaisuuden sumuisuuden takia. Yhtiössä on huolta siitä, riittääkö lapsia päivähoitoon, jos esimerkiksi vanhempien lomautukset jatkuvat pitkälle syksyyn.

Monet vanhemmat haluavat lapsensa nyt yksityiseen päiväkotiin – ”Suomessa on hirveän hyvä markkinarako tehdä varhaiskasvatuksella bisnestä”

Yritykset|Päiväkotiketju Touhula hakeutuu yritys­saneeraukseen

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous

Luetuimmat

Uusimmat