Saksan perustuslaki­tuomioistuimen tulkinta raha­politiikasta työnsi Euroopan oikeudelliseen sekasortoon: ”Kysymys on EU:n olemassaolosta”, arvioi suomalainen huippu­asiantuntija - Talous | HS.fi
Talous|Rahapolitiikka

Saksan perustuslaki­tuomioistuimen tulkinta raha­politiikasta työnsi Euroopan oikeudelliseen sekasortoon: ”Kysymys on EU:n olemassaolosta”, arvioi suomalainen huippu­asiantuntija

”Jos ei ole yhteisiä sääntöjä, ei ole myöskään Euroopan unionia”, sanoo Euroopan unionin tuomioistuimen entinen tuomari Allan Rosas.

Euroopan unionin oikeuden etusija suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön on keskeistä EU:n olemassaololle, sanoo EU-tuomioistuimen entinen tuomari Allan Rosas.

Julkaistu: 17.5. 2:00, Päivitetty 17.5. 13:33

Euroopan unionia ravistelee sen historian vakavin oikeudellinen sekasorto.

Saksan perustuslakituomioistuin uhmasi 5. toukokuuta tekemällään ratkaisulla keskeistä oikeusperiaatetta, jonka mukaan ylintä tuomiovaltaa eurooppaoikeudellisissa kysymyksissä käyttää Euroopan unionin tuomioistuin.

Ratkaisussaan perustuslakituomioistuin asetti Saksan perustuslain eurooppaoikeuden edelle kyseenalaistamalla EU:n tuomioistuimen ratkaisun.

”Euroopan unionin oikeuden etusija suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön on aivan keskeinen kysymys koko EU:n olemassaololle. Jos ei ole yhteisiä sääntöjä, ei ole myöskään Euroopan unionia”, sanoo EU-tuomioistuimen entinen suomalainen tuomari Allan Rosas.

Tuomioistuin katsoi ennakkoratkaisussaan joulukuussa 2018, että Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto päätös alkuvuonna 2015 kaikkien eurovaltioiden joukkolainojen ostamisen aloittamisesta oli oikeudellisesti hyväksyttävä.

Rosas ei halua varsinaisesti ruotia Saksan perustuslakituomioistuimen ratkaisua. Hän oli yksi niistä EU-tuomioistuimen suuren jaoston 15 tuomarista, jotka tekivät ennakkoratkaisun Saksan perustuslakituomioistuimen pyynnöstä

Saksan perustuslakituomioistuin esitti puolestaan vahvoja epäilyjä, että EKP:n neuvosto olisi ylittänyt toimivaltansa.

 ”Kysymys on myös yhdenvertaisuudesta.”

Etusijaperiaate on perustunut 1960-luvulta saakka EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöön.

Etusijaa on vahvistettu vuonna 2007 allekirjoitetussa Lissabonin sopimuksessa. Sen yhteydessä jäsenvaltiot antoivat yhteisen julistuksen Euroopan unionin oikeuden ensisijaisuudesta. Julistukseen liitetyssä asiakirjassa todetaan, että etusijaperiaatteesta poikkeaminen kyseenalaistaa EU:n oikeudellisen perustan.

”Kysymys on myös yhdenvertaisuudesta eli siitä, että EU:n oikeutta sovelletaan samalla tavalla jokaisessa 27 jäsenvaltiossa”, Rosas sanoo.

Jos kansallinen lainsäädäntö ja eurooppaoikeus ovat ristiriidassa tai niiden tulkinnassa on epäselvyyttä, kansallinen tuomioistuin voi pyytää ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimelta. Tämän Saksan perustuslakituomioistuin teki, mutta päätti yllättäen olla noudattamatta ennakkoratkaisua.

”Meillä olisi vähintään 27 eri oikeussääntöä ja tulkintaa samasta asia, jos kansalliselle lainsäädännölle annettaisiin etusija. Seurauksena olisi kaaos. Siksi EU-tuomioistuimen asema ylimpänä eurooppaoikeuden tulkitsijana on välttämätön edellytys koko EU:n olemassaololle. Jos halutaan toisenlainen oikeusjärjestys, sitten on syytä lakkauttaa Euroopan unioni.”

Saksan perustuslakituomioistuimen toinen jaosto antoi viime viikon tiistaina ratkaisun, joka horjuttaa EU:n oikeusjärjestystä. Toisen jaoston tuomarit ovat Christine Langenfeld (vas.), Doris König, Monika Hermanns, Sibylle Kessal-Wulf, presidentti Andreas Voßkuhle, Peter M. Huber, Johannes Masig ja Ulrich Maidowski.

 ”Meillä oli käytössä hyvin laaja aineisto eri näkemyksiä.”

Saksan perustuslakituomioistuimen mielestä se voi kyseenalaistaa EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisun ja EKP:n neuvoston päätöksen.

Perustuslakituomioistuin katsoi, että EU-tuomioistuin ja EKP ovat ylittäneet Saksan niille luovuttaman toimivallan. Näkemys perustuu siihen, että EU:n toimielimillä on ainoastaan se toimivalta, joka on niille nimenomaisesti luovutettu.

Rosas korostaa, että Euroopan keskuspankin rahapoliittisista päätöksistä voi sinänsä olla perustellusti eri mieltä.

On kuitenkin yksi ratkaiseva ero: taloudellisia ja rahapoliittisia erimielisyyksiä ei yleensä ratkaista tuomioistuimessa, koska ne eivät ole useimmiten oikeudellisia kysymyksiä.

Ennakkoratkaisuaan varten EU-tuomioistuin arvioi keskuspankin kanssa eri mieltä olevien kantelijoiden, EKP:n, Saksan keskuspankin, Saksan valtion ja muiden jäsenvaltioiden näkemyksiä asiaan.

”Meillä oli käytössä hyvin laaja aineisto eri näkemyksiä, kaikki näkemykset pantiin vaakakuppeihin ja lopuksi näkemyksiä punnittiin keskenään.”

Vastakkaisia näkemyksiä punnitsemalla se tuli johtopäätökseen, että EKP oli toiminut laillisesti.

Ennakkoratkaisussaan EU-tuomioistuin otti kantaa vain siihen oikeudelliseen kysymykseen, onko päätös alkaa ostaa kaikkien eurovaltioiden joukkolainoja tehty EKP:n toimivallan puitteissa.

”Ei voi olla siten, että tuomarit tietäisivät keskuspankkia tai ekonomisteja paremmin, millaisia rahapoliittisia päätöksiä pitäisi tehdä.”

Kysymys ei ole Rosasin mielestä myöskään siitä, että EU-tuomioistuimen tuomarit kuvittelisivat olevansa älykkäämpiä kuin muiden tuomioistuimien tuomarit.

Sen sijaan ajatuksena on, että EKP:n päätösten laillisuuden arviointi ei saisi johtaa erilaisiin lopputuloksiin eri valtiossa.

Saksan perustuslakituomioistuin meni Rosasin mielestä rahapolitiikan tulkitsemisessa paljon EU-tuomioistuinta pidemmälle, ja se taas ei ole puhtaasti oikeudellinen kysymys.

”Ristiriita kiteytyy kysymykseen, onko Euroopan keskuspankilla täydellinen itsenäisyys ja laaja harkintavalta päättää rahapolitiikasta. Vai onko sitten niin, että tuomarit hallitsisivat nämä rahapoliittiset kysymykset paremmin kuin keskuspankki, ja osaisivat määritellä tarkemmin rajan rahapolitiikan ja talouspolitiikan välille.”

Perustuslakituomioistuin sitoo kysymyksen toimivallan rajoista suhteellisuusperiaatteeseen, jolla keskeinen asema EU-oikeudessa. Se tarkoittaa, että valittujen keinojen täytyy olla oikeassa suhteessa niillä tavoiteltuihin päämääriin nähden.

Kysymys suhteellisuusperiaatteesta saa Rosasin hymähtämään.

”Saksan perustuslakituomioistuimen tulkinta suhteellisuusperiaatteesta on hyvin erilainen kuin monilla muilla tuomioistuimilla. Saksa on ollut aikoinaan päättämässä, että yhteisten sääntöjen eli eurooppaoikeuden ja suhteellisuusperiaatteen tulkinta kuuluu EU-tuomioistuimelle.”

Oikeustieteen tohtori Allan Rosas työskenteli EU-tuomiostuimen tuomarina vuosina 2002–2019.

 ”Vuoropuhelu kansallisten tuomioistuimien kanssa on sinänsä tärkeää.”

Jännite Saksan perustuslakituomioistuimen ja EU:n tuomioistuimen välillä on ollut jo 1970-luvulta.

Saksan perustuslakituomioistuin katsoo Italian perustuslakituomioistuimen tavoin, että sillä on viimekätinen oikeus tulkita EU:n toimivaltakysymyksiä kansallisen perustuslain näkökulmasta.

Saksan perustuslakituomioistuin on myös aikaisemmin koetellut EU:n toimivallan rajoja. Siksi sen ratkaisuja on jo vuosikausia luettu huolellisesti EU-tuomioistuimessa.

”Vuoropuhelu kansallisten tuomioistuimien kanssa on sinänsä tärkeää, ja se on myös lisääntynyt. Yksi merkki tästä on, että ennakkoratkaisupyynnöt EU-tuomioistuimelle ovat lisääntyneet. Oikeudellisissa erimielisyyksissä on vain selvää, että yhden tuomioistuimen pitää tehdä lopullinen ratkaisu. Eurooppaoikeudessa se on yksiselitteisesti EU-tuomioistuin”, Rosas sanoo.

Oikeusvaltioissa ja oikeudellisissa yhteisöissä lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettu toisistaan. Tarkoituksena on turvata erityisesti tuomiovallan riippumattomuus, jotta kaikki olisivat lain edessä yhdenvertaisia.

Tuomioistuimet tulkitsevat voimassa olevaa lainsäädäntöä, jonka kansan valitsemat parlamentit ovat säätäneet. Poliitikot eivät saa antaa ohjeita tuomioistuimille ja niiden pitäisi aina kunnioittaa tuomioistuimien ratkaisuja.

Kaikesta huolimatta aika ajoin esitetään väitteitä, joilla yritetään horjuttaa tuomioistuimien riippumattomuutta.

”EU-tuomioistuin on todennut eri tapauksissa EU:n parlamentin, Euroopan komission ja myös Euroopan keskuspankin menetelleen lainvastaisesti. EU-tuomioistuin ei vain siunaa toimielinten ratkaisuja, vaan tutkii niitä huolellisesti ja riippumattomasti. Viime vuosina tämä on korostunut etenkin perusoikeudellisissa kysymyksissä.”

Rahapolitiikka|Päätös, joka voi vaarantaa koko EU:n: HS selvitti, mitä tarkoittaa Saksan perustus­lakituomioistuimen päätös, joka sai tiistaina Euroopan keskuspankin kauhuihinsa

Rahapolitiikka|Saksan perustuslakituomioistuin vaatii EKP:lta täsmällisiä perusteluja, miksi eurovaltioiden joukkolainoja pitää ostaa

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous

Luetuimmat

Uusimmat