Ruotsi valitsi korona­viruksen torjunnassa lievemmät rajoitukset, mutta talous on ottamassa yhtä kovan iskun kuin Suomessa - Talous | HS.fi
Talous|Ruotsi

Ruotsi valitsi korona­viruksen torjunnassa lievemmät rajoitukset, mutta talous on ottamassa yhtä kovan iskun kuin Suomessa

Ikean myyntiä on paikannut verkkokaupan raju kasvu.

Anette Jansson kävi tekemässä suurostokset Kungens Kurvan Ikea-myymälässä Tukholmassa tyttärensä Petra Kämpen kanssa, koska muutto ei koronaa odota. Ruotsissa kulutuskysyntä vaikuttaa laskeneen hieman Suomea vähemmän. Kuva: Magnus Laupa

Julkaistu: 18.5. 2:00, Päivitetty 18.5. 6:51

Suomi ja Ruotsi ovat valinneet koronaepidemian hillitsemisessä erilaiset tiet. Suomessa otettiin käyttöön valmiuslaki ja suljettiin muun muassa koulut, ravintolat ja kirjastot. Ruotsissa ne pysyivät auki ja määräysten sijaan turvauduttiin suosituksiin.

Vaikka Suomessakin on alettu nyt purkaa osaa rajoituksista, Suomen linja on yhä Ruotsia tiukempi.

Ruotsissa koronavirus on surmannut tähän mennessä yli kymmenkertaisesti ihmisiä verrattuna Suomeen.

Mutta selviääkö Ruotsin talous höllemmän linjan avulla vähemmillä vaurioilla?

Ei välttämättä, arvioivat HS:n haastattelemat talousasiantuntijat. Tähän suuntaan viittaa myös koronakriisin aikana saatu talousdata.

Ruotsia voi kuitenkin auttaa talouden erilainen koostumus. Ruotsissa työttömyys on toistaiseksi kasvanut Suomea enemmän, ja bruttokansantuote on supistumassa lähes yhtä paljon.

Molemmat maat ovat riippuvaisia viennistä. Viennissä erot syntyvät enemmän talouksien rakenne-eroista ja muun maailman menosta kuin omista koronavalinnoista.

Swedbank julkaisi juuri raportin koronaviruksen vaikutuksista pohjoisiin talouksiin.

Heidi Schauman Kuva: Jukka Gröndahl / HS

”Vaikutukset Ruotsin talouteen ovat aika lailla yhtä suuria kuin muihin Pohjoismaihin, jos katsotaan, mitä nyt tiedetään”, sanoo pankin pääekonomisti Heidi Schauman.

Myös Ruotsin vientiteollisuudella on nyt ongelmia, vaikka Ruotsilla on vetoapunaan heikko kruunu.

”Vienti laskee jyrkästi pandemian levitessä, kun monilla Ruotsin tärkeillä vientimarkkinoilla otetaan käyttöön ankaria rajoituksia, ei vähiten Euroopassa. Moni yritys kärsii myös rikkinäisistä tuotantoketjuista”, raportissa sanotaan.

Arnulf Hansen keskusteli Fanny Grentzeliuksen kanssa Ikean myymälässä Tukholman Kungens Kurvassa. Etäisyyttä oli varmistettu nauhoin. Ruotsi on luottanut koronakriisin torjunnassa suosituksiin ja ohjeisiin. Kuva: Magnus Laupa

Pankki ennustaa Suomen bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna kuusi prosenttia, Ruotsin viisi prosenttia. Tanskan Swedbank odottaa pääsevänsä Pohjoismaista vähimmällä, koska Tanskan viennistä iso osa on lääkkeitä ja ruokaa, joiden kysyntää kriisi ei poista.

Ruotsissa irtisanotaan nyt enemmän ihmisiä kuin Suomessa. Suuria irtisanomisvaroituksia ovat antaneet esimerkiksi lentoyhtiö SAS ja autovalmistaja Volvo.

”Tämä johtunee osittain ainakin Suomen lomautusjärjestelmästä, joka on ollut voimassa pitkään ja johon luotetaan”, Schauman sanoo.

”Suomessa yritykset pitävät nyt työntekijöistä kiinni, jos vain voivat.”

Ruotsissa lomautuksesta jää työnantajalle kuluja. Koronakriisissä hallitus loi pikavauhtia mallin, jossa valtio maksaa valtaosan lomautusajan palkasta. Luotto uuteen järjestelmään ei kaikilla kuitenkaan riitä.

”Suuria irtisanomispäätöksiä tehdään Ruotsissa nyt nopealla aikataululla.”

Suomessa lomautus tarkoittaa sitä, että palkanmaksu ja työnteko loppuu määräajaksi, mutta työsuhde säilyy. Lomautetulla on oikeus työttömyysetuuksiin.

Muun muassa kukat ovat käyneet Ruotsin Ikeassa kaupaksi. Angelica Hasselhuhn käytti hanskoja suojautuakseen koronavirukselta. Kuva: Magnus Laupa

Yksi Ruotsin viennin ylpeyksistä on huonekalujätti Ikea, jolla on sama haaste kuin koko Ruotsilla: kysynnän pelastaminen kotikentällä ei yksin riitä.

Ikea on selvinnyt Ruotsin ja Suomen markkinoilla koronasta toistaiseksi hyvin, toteaa Ruotsin Ikean tiedottaja Sandra Jakob.

”Fyysisissä kaupoissa käynnit ovat totta kai pienentyneet Ruotsissa, mutta me korvaamme sen tällä hetkellä lähes täysin verkkokaupan voimakkaalla kasvulla”, Jakob kirjoittaa HS:lle sähköpostivastauksessaan.

Käsidesin käyttäjä sai Kungens Kurvan Ikeassa kiitoksen. Kuva: Magnus Laupa

Suomessa Ikean tilanne on Jakobin mukaan Ruotsin kaltainen. Suosiota on saanut äkkiä pystytetty drive in -palvelu, jossa netistä tilatut tuotteet haetaan mukaan tavaratalon pihalta.

”Yhä useampi istuu nyt kotona ja huomaa, kuinka tärkeä osa elämää koti on.”

Ikea ei vastaa niihin HS:n kysymyksiin, jotka koskevat koronaepidemian vaikutuksia Ikean muun maailman myyntiin ja Ikean toimitusketjuihin.

Ikeoissa aloitettiin koronaepidemian myötä click and collect -palvelu. Siinä asiakas noutaa netissä valitsemansa tuotteet autolla myymälän pihalta. Filip Arveryd toimitti tilausta. Kuva: Magnus Laupa

Jotakin osviittaa näistä pulmista antaa kuitenkin Ikean tavarataloista valtaosan omistavan Ingka Groupin toimitusjohtajan Jesper Brodinin uutistoimisto Reutersille antama haastattelu.

Ikea joutui sulkemaan myymälöitään useiksi viikoiksi monissa maissa. Sinä aikana Ingka Groupin myynnin pudotus oli Brodinin mukaan 60 prosenttia. Ikean puisten huonekalujen tehdas yhtiön synnyinseudulla Smålandissa lomautti valtaosan työntekijöistään.

Brodin kertoi Reutersille, että halvimpien tuotteiden myynti on alkanut kasvaa. Niiden osuutta valikoimasta aiotaan lisätä.

Kun HS:n kuvaaja vieraili viime viikolla Ikean vanhimmassa myymälässä Tukholman Kungens Kurvassa, olivat suuressa suosiossa muun muassa kukat ja terassikalusteet.

Myös Irene Leiva ja Macrino Montoya ostivat kasveja. Kuva: Magnus Laupa

Ruotsissa myös kokonaisten keittiöiden myynti on kasvanut.

Kungens Kurvassa väkeä oli keskellä arkipäivää harvakseltaan. Henkilökunta muistutteli jonottajia turvaväleistä.

Tuuli Koivu Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Nordean pää­ekonomisti Tuuli Koivu on Swedbankin Schaumanin kanssa samoilla linjoilla. Hänestäkin Ruotsin ja Suomen koronakriisin iso kuva näyttää tähän asti samanlaiselta.

”Näemme hämmästyttävän samankaltaisia vaikutuksia, oli kyse sitten Yhdysvalloista, Kiinasta, Ruotsista tai Suomesta.”

Kriisiä leimaa kysynnän ja luottamuksen lasku.

”Kaikissa maissa kuluttajat muuttivat käytöstään hyvin nopeasti. Puhutaan ihan viikosta tai kahdesta”, Koivu sanoo.

Iso muutos tapahtui niin Ruotsissa kuin Suomessakin ihmisten pääkopissa jo ennen rajoitusten voimaantuloa.

Ruotsissakin ihmisten elämä on muuttunut paljon. Etätöihin on siirrytty kaikkialla, missä se on mahdollista. Yli 50 hengen kokoontumiset on kielletty.

”Luultavaa on, että Ruotsi on selvinnyt hitusen pienemmällä kulutuksen pudotuksella, mutta suuressa kuvassa erot näyttävät olevan kohtuullisen pieniä”, Koivu sanoo.

Swedbankin raportissa kulutuksen muutosta arvioitiin luottokorttien perusteella. Suomesta mukaan valittiin Nordean kortit ja Ruotsista Swedbankin kortit. Huhtikuun lopulla Suomen kulutuksessa näkyi lähes viidenneksen pudotus, kun Ruotsin pudotus oli runsaan kymmenyksen luokkaa.

Luottokorttilukujen vertailukelpoisuudesta ei tosin ole takeita. Asiakasprofiilit voivat olla samallakin pankilla eri maissa erilaisia.

Nabaz Khoshnaw puhuu Tukholman Kungens Kurvan Ikean asiakkaille lasin läpi. Kävijöiden määrä myymälässä on vähentynyt ja nettikauppa kasvanut. Kuva: Magnus Laupa

Ravintola-alan kulutuksen pudotus oli Ruotsissa luottokorttidatan mukaan runsaat 40 prosenttia, Suomessa runsaat 60 prosenttia.

Ruotsissakin ravintoloilla on vaikeaa. Kungens Kurvan Ikeassa kaikki ravintolat ja kahvilat olivat koronan takia suljettuina, vaikka Ruotsissa siihen ei mikään sääntö pakota.

Kriisi on vasta alkuvaiheessa. EU:n lääkevirasto totesi äskettäin, että ”parhaassa mahdollisessa tapauksessa” rokote koronavirukseen voisi olla valmis hyväksyttäväksi vuoden päästä.

Vuoden aikana Euroopan maiden rajoituskäytännöt luultavasti lähenevät toisiaan. Kovia rajoituksia ei voida pitää voimassa ikuisesti.

Samalla talouksien selviytymisessä alkavat korostua rakenteelliset tekijät.

Aalto-yliopiston emeritusprofessori Matti Pohjola kirjoitti työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta alkuvuodesta raportin, jossa Suomen ja Ruotsin talouksia verrattiin.

Pohjola päätteli, että Ruotsin talous on Suomea tuottavampi, koska Ruotsi on alkanut keskittyä tietoa hyödyntäviin palveluihin. Teollisuuden osuus kokonaisuudesta on Suomea pienempi.

Monelle tulee palvelu-sanasta mieleen parturi tai ravintola. Palveluita ovat kuitenkin myös esimerkiksi musiikkipalvelu Spotify, konsulttiyritykset, pankit tai koodareiden osaamisen myynti. Ruotsissa tällaisten yritysten osuus talouden kokonaisuudesta on Suomea suurempi.

Esimerkiksi Ericsson on Pohjolan mukaan keskittynyt aiempaa enemmän ohjelmistojen tuottamiseen, kun Nokian päätuote ovat yhä laitteistot.

Pohjola pohtii, että korkeampi digitalisaation aste voi olla Ruotsille etu koronakriisin aikaisessa ja jälkeisessä taloudessa.

”Me tulemme vähän jälkijunassa siirtymisessä teollisesta yhteiskunnasta digiyhteiskuntaan. Ja kun teollinen yhteiskunta kärsii tässä koronakriisissä ja digiyhteiskunta voittaa, niin voisi päätellä, että Ruotsi selviytyisi paremmin”, Pohjola sanoo.

”Mutta tämä on puhdasta spekulaatiota.”

Sisarukset Felzia ja Alexandra Lindell ehtivät Ikeaan keskellä päivää, koska he ovat molemmat äitiyslomalla. Ikea-myymälöiden leikkipaikat, ravintolat ja kahvilat ovat koronavirusepidemian vuoksi nyt suljettuina. Kuva: Magnus Laupa

Virus pakottaa ihmisiä verkkoon. Suurten teollisuushyödykkeiden kysyntä puolestaan uhkaa lamaantua, kun investointeja lykätään.

Nordean Koivun mukaan pelkona on myös vuoden 2008 finanssikriisin jälkeisen kaavan toistuminen. Silloin Ruotsi pääsi Suomea nopeammin kelkkaan mukaan, kun maailman kulutuskysyntä alkoi taas kasvaa.

Ruotsalaiset yritykset tuottavat paljon myös suoraan kuluttajille suunnattuja tuotteita, mistä Ikea on yksi esimerkki. Suomesta ei Nokian puhelimien jälkeen ole tullut kovin montaa tunnettua ja suurta kuluttajabrändiä.

Eva Levin katseli Kungens Kurvan Ikeassa sänkyjä. Hän tuli myymälään arkena ja keskellä päivää välttääkseen ruuhkaa. Kuva: Magnus Laupa

Swedbankin Schauman tunnistaa Ruotsin taloudesta myös yhden rakenteellisen heikkouden: asuntomarkkinat. Hinnat ovat varsinkin Tukholmassa nousseet pienistä korjauksista huolimatta vauhdilla. Samalla on kasvanut kotitalouksien velka.

Jos koronakriisi puhkaisisi asuntokuplan, tuntuisi se monen ruotsalaisen kulutuksessa.

”Jos on käsissä asunto, jonka arvo on pienempi kuin asuntolaina, silloin on vaikea myydä. Silloin pitää hoitaa vain korkomenoja ja leikata kaikesta muusta.”

Teollisuus|Ensin loppuivat komponentit, sitten hyytyi myynti – Suomi elää viennistä ja nyt vientiyritykset miettivät, miten ne selviävät loppuvuodesta

Suomi otti taas lisävelkaa, Ruotsilla jäi jälleen rahaa yli: Mistä ero syntyy?

Kommentti|Rajoitusten purkaminen kohti Ruotsin tilaa ei tarkoita, että ”Ruotsi oli koko ajan oikeassa”

Koronavirus|Elämä Suomessa alkaa kesäkuussa muistuttaa Ruotsia – Lähtötilanne ja taktiikka ovat silti erilaiset

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous

Luetuimmat

Uusimmat