Pandemia kurittaa maailmantaloutta poikkeuksellisella tavalla – vuosikymmeniä jatkunut kasvu uhkaa rikkoutua tänä vuonna myös kehittyvissä maissa - Talous | HS.fi
Talous|Maailmantalous

Pandemia kurittaa maailmantaloutta poikkeuksellisella tavalla – vuosikymmeniä jatkunut kasvu uhkaa rikkoutua tänä vuonna myös kehittyvissä maissa

Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa nousevien ja kehittyvien talouksien bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna yhdellä prosentilla. Negatiivinen kasvuluku on todella poikkeuksellinen kehittyvien talouksien maajoukolle, sanoo ekonomisti.

Ruandalainen parturi tekee työtään maski kasvoillaan toukokuun alussa, kun koronan takia suljettu maa avattiin jälleen. Ruandan presidentti on arvioinut, että joillakin Afrikan mailla voi mennä sukupolvi tai enemmän pandemian aiheuttamasta taloudellisesta šokista toipumiseen.

Julkaistu: 19.5. 2:00, Päivitetty 19.5. 8:21

Pandemia jyllää maailmantalouden mittareita uuteen, historialliseen asentoon.

Yksi esimerkki tästä on Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ennuste nousevien ja kehittyvien talouksien näkymistä. Tämän ryhmittymän bruttokansantuotteen odotetaan supistuvan tänä vuonna yhdellä prosentilla, huhtikuussa julkaistussa suhdanne-ennusteessa todetaan.

Nouseviin ja kehittyviin talouksiin kuuluu suuri joukko erilaisia maita Saharan eteläpuolisen Afrikan maista Kiinaan ja esimerkiksi Meksikoon. Tästä ryhmästä löytyvät myös maailman nopeimmin kasvavat taloudet, kuten Etiopia, Libya ja Eritrea.

Jos IMF:n ennuste toteutuu, katkeaa maaryhmän vuosikymmeniä jatkunut kasvuvaihe.

Tämä talousalue ei ole kokonaisuudessaan kutistunut kertaakaan ainakaan vuoden 1980 jälkeen, minne saakka IMF:n tietokanta ulottuu. Maailmanpankin suunnilleen samaa maaryhmää kuvaavat tiedot ulottuvat vuoteen 1961 saakka. Myöskään Maailmanpankin mukaan maaryhmän bruttokansantuote ei ole kokonaisuutena kertaakaan supistunut.

”Kehittyvien talouksien maajoukolle negatiivinen kasvuluku on todella poikkeuksellinen”, sanoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Henna Karhapää.

”Vaikka pahimmat epidemia-alueet ovat pääosin kehittyneissä maissa, talouden sulkutoimenpiteitä on jouduttu tekemään laajasti ympäri maailmaa. Vaikutukset näkyvät kaikkialla maailmassa.”

Lue lisää:Miksi jotkut maat ovat kehittyneempiä kuin toiset? Ritva Reinikka on pohtinut kysymystä läpi uransa ja oivaltanut, ettei vastausta löydä yksin taloudesta

Karhapään mukaan pandemia heikentää kehittyvien talouksien tilannetta kolmella tavalla. Ensinnäkin ulkoinen kysyntä laskee. Esimerkiksi turismista hyötyvät kehittyvät maat menettävät pandemian seurauksena suuria tulovirtoja. Toisekseen raaka-aineiden – etenkin öljyn – hinnat ovat romahtaneet, kun niiden kysyntä on vähentynyt pandemian seurauksena roimasti.

”Moni kehittyvä maa on riippuvainen raaka-ainetuotannon tuloista, mutta nyt nämä tulovirrat ovat tyrehtyneet.”

Kolmas merkittävä asia on ulkomaisen rahoituksen ennennäkemätön pako. Ulkomaiset sijoittajat ovat siirtäneet epävarmuuden vallitessa pääomiaan pois riskialttiimmista kohteista, Karhapää sanoo. Kansainvälistä rahoitusta seuraava International Institute of Finance arvioi, että ulkomaista pääomaa on vedetty pois nousevista talouksista pandemian takia jopa 100 miljardia dollaria. Määrä on kolme kertaa suurempi kuin globaalin rahoitusmarkkinakriisin aikana runsaat kymmenen vuotta sitten.

Samaan aikaan monille perheille merkittävät rahalähetykset kutistuvat. Rahalähetyksillä tarkoitetaan esimerkiksi kehittyneeseen maahan töihin lähteneen sukulaisen säännöllisesti tekemiä rahalähetyksiä kotimaahansa jääneille läheisilleen. Rahalähetykset laskevat pandemian seurauksena noin 20 prosenttia, arvioi Maailmanpankki.

”Šokkeja tulee monelta suunnalta. Terveys- ja talouskriisin ohella monia kehittyviä maita koettelevat merkittävät maksutasepaineet. Lisäksi monissa alhaisen tulotason maissa oli jo ennen pandemiaa huomattavia velkaongelmia. Tilanne on hankalasti hallittavissa.”

IMF ennustaa, että Aasian kehittyvissä talouksissa kasvu ei hidastu yhtä paljon kuin Afrikassa. Aasian nousevien ja kehittyvien talouksien odotetaan pysyvän kokonaisuutena yhden prosentin kasvussa, mutta Saharan eteläpuolisen Afrikan bruttokansantuotteen taas vajoavan 1,6 prosenttia.

Helsingin yliopiston kehitystutkimuksen apulaisprofessori Franklin Obeng-Odoom huomauttaa, ettei Afrikan talouskasvulukuja kannata seurata yksinään. Mantereella on monenlaista talouskasvua, eikä kasvu ole vain itsessään tavoittelemisen arvoista, hän kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.

”Afrikan talouskasvu joskus vähentää köyhyyttä, mutta ongelma on edelleen sellainen talouden kasvu, mikä ei luo uusia työpaikkoja. Kasvulukuja ei voi sivuuttaa, mutta tärkeämpää on keskittyä eriarvoisuuteen.”

Mutta millaisia vaikutuksia taantumalla voi olla mantereen asukkaisiin?

Obeng-Odoomin mukaan vastauksia kannattaa etsiä runsaan kymmenen vuoden takaisesta rahoitusmarkkinakriisistä, jonka seurauksena Saharan eteläpuolisen Afrikan talouskasvu heikkeni vuonna 2009 yli kaksi prosenttiyksikköä. Vaikutukset vaihtelivat alueittain ja maittain, hän kirjoittaa.

”Vähemmistöt kärsivät eniten. Ennestään heikossa asemassa olevista naisista ja lapsista tuli entistä haavoittuvaisempia. Talouden epävirallinen sektori laajeni, kun virallinen talous kutistui.”

Obeng-Odoomin mukaan vaikutuksia on kuitenkin vaikea arvioida tässä vaiheessa. Hän pitää kaiken kaikkiaan huolestuttavana lähestymistapaa, jossa Afrikasta tehdään terveyskriisin keskellä manner, joka esiintyy läntiselle pallonpuoliskolle joko terveysuhkana tai suurena avuntarvitsijana. Tällainen on uuskolonialistista, holhoavaa ja työntää Afrikkaa yhä syrjemmälle, Obeng-Odoom kirjoittaa.

Useat kehittyvät maat ovat ilmaisseet, etteivät ne pysty pandemian keskellä suoriutumaan velkojen maksamisesta. Esimerkiksi Ugandan presidentti Yoweri Museveni on pyytänyt Afrikan velkojen mitätöintiä. Ruandan presidentti Paul Kagame on ehdottanut helpotusta velkojen maksuun ja todennut, että osalla mantereen talouksista voi mennä ”sukupolvi tai enemmän” pandemian aiheuttamasta šokista toipumiseen.

Huhtikuussa G20-maat sekä julkisten velkojien muodostama Pariisin klubi päättivät jäädyttää täksi vuodeksi köyhimpien maiden velkamaksut. Pariisin klubi on ryhmä, joka etsii ratkaisuja velallisten maiden maksuvaikeuksiin. Ryhmän pysyviä jäseniä ovat useat Euroopan maat Suomi mukaan lukien sekä esimerkiksi Yhdysvallat ja Japani.

Köyhempien maiden velkaongelmaa hankaloittaa se, että niissä on viime vuosina tukeuduttu yhä enemmän sellaiseen rahoitukseen, joka tulee yksityiseltä sektorilta tai uudemmilta velkojamailta, kuten Kiinalta.

”Nämä ovat haavoittuvaisempia rahoituslähteitä. Markkinoilta tulevan rahoituksen kustannukset saattavat äkisti nousta tällaisen epävarmuuden keskellä, mikä tekee velkataakan hallitsemisesta entistä vaikeampaa”, Karhapää sanoo.

Huhtikuisessa ennusteessaan IMF arvioi nousevien ja kehittyvien talouksien talouskasvun palautuvan melko korkealle tasolle jo ensi vuonna. Tämä ennuste on kuitenkin yhä hyvin epävarma ja perustuu luultavasti optimistisille käsityksille pandemian ja sen talousvaikutusten kestosta.

IMF on kertonut muuttavansa hyvin todennäköisesti arviotaan maailmantaloudesta entistä synkemmäksi. Huhtikuussa se arvioi kaiken kaikkiaan maailmantalouden vajoavan pahimpaan taantumaan sitten 1930-luvun suuren laman.

Oikaisu 19.5. kello 8.20: Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että pahimmat epidemia-alueet ovat pääosin kehittyvissä maissa, vaikka ne ovat pääosin kehittyneissä maissa.

Koronaviruskriisi|Kansain­välinen valuutta­rahasto ennustaa pahinta taantumaa 1930-luvun suuren laman jälkeen – Suomi voi selvitä paremmin kuin muut Pohjoismaat

Suhdanne|Kansainvälinen valuutta­rahasto aikoo heikentää jo ennestään synkkää arviotaan maailman­taloudesta

Koronavirus|WHO varoittelee tartuntojen määrän rajusta kasvusta Afrikassa, mutta lääkäri Etelä-Afrikassa odottelee potilaita tyhjällä osastolla

HS-haastattelu|Miksi jotkut maat ovat kehittyneempiä kuin toiset? Ritva Reinikka on pohtinut kysymystä läpi uransa ja oivaltanut, ettei vastausta löydä yksin taloudesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous