Ranskan ja Saksan ehdotus 500 miljardin euron elvytysrahastosta tuli viime hetkellä, mutta riittääkö se Euroopan pelastamiseen? - Talous | HS.fi
Talous|HS-analyysi

Ranskan ja Saksan ehdotus 500 miljardin euron elvytysrahastosta tuli viime hetkellä, mutta riittääkö se Euroopan pelastamiseen?

Ranskan ja Saksan ehdotus elvytysrahastosta kertoo, että varsinkin Saksa oli viimein valmis kompromissiin. Uusi budjettiehdotus julkaistaan ensi viikolla.

Saksan liittokansleri Angela Merkel toivotti Ranskan presidentin Emmanuel Macronin tammikuussa tervetulleeksi Berliiniin.

Julkaistu: 19.5. 19:59

Bryssel

Kun Euroopan unionin johtajat kokoontuivat Brysselissä tämän vuoden helmikuussa, oli koronavirus vielä kaukana.

Kutsuin neuvotteluita silloin otsikossa ”historiallisen vaikeiksi”. Silloin päänvaivana olivat Britannian lähtö unionista ja noin 60 miljardin euron budjettivaje. Sen lisäksi budjettia haluttiin kääntää perinteisestä aluerahoituksesta ja maataloustuista uusiin suuntiin, kuten maahanmuuttoratkaisuiden tai puolustuspolitiikan rahoittamiseen.

Riidan ydin olivat seitsemän vuoden budjetin prosenttidesimaalit. EU:n budjetti on kokonaisuudessaan noin tuhat miljardia euroa. Kun summan jakaa seitsemälle budjettivuodelle, se on vajaat 150 miljardia euroa vuodessa.

Desimaalit ovat suuria summia, mutta ennen kaikkea on kyse periaatteesta. Jokainen maa haluaa varmistaa itselleen budjetin, jonka voi myydä kotiyleisölle. Tämä on vaikeaa erityisesti nettomaksajille kuten Suomelle. Ei ollut yllättävää, että historialliset budjettiväännöt eivät johtaneet silloin mihinkään, syynä erityisesti ”tiukkisten kerhon”, eli Itävallan, Hollannin, Ruotsin ja Tanskan, vastustus.

Vähänpä helmikuussa tiedettiin historiallisuudesta tai siitä, millaisista luvuista muutamaa kuukautta myöhemmin alettaisiin puhua.

Historiallisuus kaivettiin sanana esille jälleen maanantaina, kun Saksan ja Ranskan johtajat esittivät ajatuksensa 500 miljardin euron elvytysrahastosta. Historiallisuutta nähtiin siinä, että maiden johtajat nähtiin pitkästä aikaa seisomassa yhdessä saman aloitteen takana.

Koronaviruskriisin aikana näytti jo hetken siltä, ettei perinteinen parivaljakko enää löydä yhteistä säveltä. Ranska kannattaa yhteisvastuullisen velan lisäämistä. Saksa on ainakin henkisesti ollut tiukkisleiriä, vaikka ei sitä suurena jäsenmaana ääneen huutelekaan. Lopullinen välirikko koronakriisin ratkaisemiskeinoista olisi ollut Euroopan unionin kannalta tuhoisa.

Liittokansleri Angela Merkelin ja presidentti Emmanuel Macronin ehdotuksessa elpymisrahasto liitettäisiin osaksi EU-budjettia, ja sen tarkoitus on käynnistää uudelleen koronaviruksen lanaama talous. Varat käytettäisiin pahiten koronaviruskriisistä kärsineiden alueiden ja alojen tukemiseen.

Käytännössä Saksan ja Ranskan ehdotus tarkoittaa lisää yhteisvastuuta lainan muodossa. Lainan ottaisi komissio, ja se maksettaisiin takaisin tulevissa EU-budjeteissa. Merkittävin kädenojennus tuli Saksalta. Se suostui, että rahoitus on avustus eikä laina.

Vaikka yhteislainaa on jo käytetty jossain EU-toimissa, ehdotetun lainan summa on tällä tavoin otettuna ennennäkemättömän suuri. Myöskään eri maiden vastuut eivät ole vielä selvät.

Tiukan leirin Itävalta kommentoi ehdotusta tuoreeltaan. Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz korosti, että solidaarisuutta tarvitaan, mutta toisin keinoin. Itävalta ei kannata avustusmuotoa ja haluaa pitää tiukan linjan budjettiin. Kurzin mukaan Ruotsi, Hollanti ja Tanska ovat samoilla linjoilla.

Suomi on asemoinut itsensä tiukkojen leiriin, mutta turvavälin päähän nelikosta. Suomen linja korostaa enemmän yhteisten ratkaisujen tarvetta kuin riidan haastamista.

Tiistaina Suomen valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) lähetti lyhyen sähköpostivastauksen Ranskan ja Saksan esitykseen.

”Suomi ottaa kantaa, kun asiasta on saatu selkeä esitys. Olemme yhteistyöhakuinen EU:n jäsenmaa, mutta poikkeustilanteessakaan ei tulisi kumota maiden omaa vastuuta talouspolitiikkansa hoidosta eikä lisätä yhteisvastuullista velkaa”, Kulmuni kirjoittaa.

Kulmunin vastauksesta ei käy ilmi se, että Suomi etenee todennäköisesti hyvin pitkälle Saksan askelmerkeissä. Kun Saksa esitteli myönnytyksen, Suomen on vaikea laittaa jarruja pohjaan.

Komissio on luvannut esitellä uuden ehdotuksensa EU:n tulevien vuosien budjetista ensi viikon keskiviikkona. Esittelypäivää on siirretty eteenpäin toukokuun alusta, mikä kertoo syvistä ristiriidoista.

Budjetti pitäisi myydä 27 EU-maan lisäksi esimerkiksi EU-parlamentille, joka on puhunut jopa kahdentuhannen miljardin euron budjettitarpeesta. Lisäksi parlamentti ei todennäköisesti anna komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin luistella kunnianhimoisesta vihreän elvytyksen ajatuksesta. Ajatukset vihreästä elvytyksestä olivat mukana myös Ranskan ja Saksan ehdotuksessa.

Maanantain ehdotus oli Merkeliltä ja Saksalta merkittävä kädenojennus Euroopan yhtenäisyyden suuntaan. Merkel kuvasi ehdotusta tiedotustilaisuudessa välttämättömäksi.

Ehdotus tuli Euroopan unionin kannalta viime hetkellä. Pohjoisen ja eteläisen Euroopan jäsenmaiden välinen juopa on kasvanut, eikä ymmärrystä muiden ratkaisuihin tai auttamiseen tunnu löytyvän. Ensi viikon keskiviikkona nähdään, kuinka moni muu EU-maa on valmis ottamaan askeleen lähemmäs kompromissia.

Neljän maan ”prosenttiryhmä” pysyi tiukasti kannassaan, EU:n budjettineuvottelut päättyivät tuloksettomina

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous