Himoittu koronarokote on nyt entistä lähempänä, mutta millaiset mahdollisuudet sitä olisi saada myös Suomeen? Lähihistoria osoittaa, että kilpailu on kovaa - Talous | HS.fi
Talous|Pandemia

Himoittu koronarokote on nyt entistä lähempänä, mutta millaiset mahdollisuudet sitä olisi saada myös Suomeen? Lähihistoria osoittaa, että kilpailu on kovaa

Vuosikymmen sitten valtiot kilpailivat sikainfluenssarokotteesta. Koronavirusrokotteen osalta Suomi aikoo varautua ”kaikkiin mahdollisiin hankintakuvioihin”.

Koronavirusrokotteen kehitystahti on ollut toistaiseksi poikkeuksellisen nopeaa. Valmista rokotetta ei kuitenkaan ole vielä saatavilla.

Julkaistu: 22.5. 2:00, Päivitetty 22.5. 7:21

Maanantaina kerrottiin lupaavia uutisia.

Yhdysvaltalainen biotekniikan yhtiö Moderna tiedotti, että koronaviruksen vasta-aineita näyttää alustavien tietojen mukaan syntyneen rokotehankkeen vapaaehtoisissa koehenkilöissä. Pörssikurssit ympäri maailmaa nousivat.

Viime viikolla puolestaan uutisoitiin, että Oxfordin yliopiston tutkimushankkeessa on edistytty. Tutkimusryhmä testasi valmistetta apinoilla, ja se suojasi niitä vakavalta sairastumiselta.

Näitä edistysaskeleita maailma seuraa nyt tarkkaan. Ja syystä, sillä rokote olisi tie ulos koronaviruskriisistä. Sen avulla pystyttäisiin synnyttämään laumasuoja ja tukahduttamaan epidemia. Toiveikkuutta on ilmassa, mutta vielä ei ole varmaa, voidaanko uutta koronavirusta ylipäänsä torjua rokotteella.

Mutta: jos rokote keksitään, miten sitä saadaan Suomeen?

”Meillä on olemassa määritellyt prosessit siitä, miten toimitaan yhteistyössä eri viranomaisten kanssa”, sanoo osastopäällikkö Päivi Sillanaukee sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Rokotekehityksen seuraaminen ja mahdollisen tilauksen valmistelu ovat hänen vastuullaan. Ministeriö aikoo pian nimittää koronavirusrokotteeseen keskittyvän työryhmän, jonka puheenjohtaja Sillanaukeesta on tulossa.

Käytännössä Suomella on kaksi vaihtoehtoa: pyrkiä tekemään oma sopimus rokotevalmistajan kanssa tai olla osa EU:n yhteishankintaa.

Suomessa on myös käynnistetty kaksi akateemista koronarokotteen kehityshanketta, mutta tuotantoa ei täällä ole. Sen käynnistäminen olisi hidas tie, mutta tätäkään vaihtoehtoa ei Sillanaukeen mukaan haluta sulkea pois.

”Pääasiallinen kanava on tavallisesti ollut suora oma sopimus valmistajan kanssa, mutta nyt varaudumme kaikkiin mahdollisiin hankintakuvioihin.”

Suomi allekirjoitti EU:n yhteishankintasopimuksen viimeisenä EU-maana vasta maaliskuussa eikä siksi päässyt mukaan ensimmäisiin pandemiaa koskeviin yhteishankintoihin.

Sopimuksen juuret ovat nimenomaan rokotteiden saatavuusongelmissa.

Vuonna 2009 useat maat kilpailivat markkinoilla siitä, kuka onnistuu ostamaan sikainfluenssarokotetta. Silloinen peruspalveluministeri, kansanedustaja Paula Risikko (kok) on sanonut Ilta-Sanomien haastattelussa, että ”lääketehtaat käyttivät tilannetta härskisti hyväksi” kilpailuttamalla maita.

Ongelma haluttiin jatkossa välttää yhteishankintasopimuksella. Se antaa enemmän ostovoimaa pienen markkina-alueen maille, kuten Suomelle.

Rokotteen saatavuuden tielle voi kuitenkin tulla esteitä, joista yksi liittyy maailmanpolitiikkaan.

Rokotekehityksestä on tullut nopeuskilpailua, johon heijastuu kansalliset intressit sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset jännitteet.

Maailman terveysjärjestön johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus kätteli Kiinan presidenttiä Xi Jinpingiä tammikuussa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on syyttänyt järjestöä ”Kiinan sätkynukeksi” ja Kiina vastannut syyttämällä Trumpia vastuunpakoilijaksi.

Toronton yliopiston politiikan tutkimuksen professorin ja Ulkopoliittisen instituutin vierailevan tutkimusprofessorin Carla Norrlofin mukaan rokotteen saatavuus saattaa riippua siitä, missä se on kehitetty ja tuotettu.

Erilaisia koronarokotehankkeita on Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan noin 120. Näistä iso osa, liki puolet, on kehitteillä Yhdysvalloissa. Hankkeista viidesosa on Euroopassa ja viidesosa Kiinassa. Kliinisiin tutkimuksiin on edennyt kahdeksan rokote-ehdokasta, joista puolta kehitetään Kiinassa.

Jos tuote kehitetään Yhdysvalloissa, sen patenttia ei välttämättä jaeta, jolloin Suomen ja kaikkien muiden maiden on todennäköisesti vaikeampaa saada rokotetta itselleen, Norrlof arvioi.

”Kaikki, mitä tiedämme presidentti Donald Trumpin asenteista, viittaa siihen, että Yhdysvallat tulee suhtautumaan tähän rokotteeseen Amerikka ensin -periaatteella.”

”Asia ei välttämättä ole kiinni lääkeyhtiöistä, sillä voi olla, että Yhdysvallat haluaa lainsäädännöllä kieltää rokotteiden vieminen pois maasta, mikäli niille on Yhdysvalloissa käyttöä.”

Kiina ja EU ovat ilmaisseet suhtautuvansa rokotteeseen kuin ”globaaliin julkiseen hyödykkeeseen”, Norrlof sanoo. Tämä tarkoittaa sitä, että rokotteen tulisi olla teoriassa kohtuuhintainen ja laajasti saatavilla.

Alkuviikolla järjestetyssä WHO:n yleiskokouksessa laadittiin tätä tavoitetta tukeva yksimielinen päätöslauselma. Yhdysvallat kuitenkin osin irrottautui tästä sanoen, että se voi antaa väärän viestin ”ratkaisun kannalta keskeisille innovaattoreille”, talouslehti Financial Times uutisoi.

Modernan laboratorio Massachusettsin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Yhtiö on arvioinut, että rokote saattaa olla valmis jakeluun tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa.

Myös käytännön ongelmat haittaavat rokotteen saatavuutta. Kyseessä on globaali pandemia eikä missään pystytä välittömästi tuottaman niin suuria määriä rokoteannoksia, että ne saataisiin maailmanlaajuiseen jakoon.

Tämä tietää väistämättä priorisointia sen suhteen, mitkä maat – ja maiden sisällä mitkä ihmisryhmät – asetetaan etusijalle.

Tampereen yliopiston kansainvälisen terveyspolitiikan professori Meri Koivusalon mukaan isoimmat kysymykset liittyvät juuri rokotetuotannon kapasiteettiin.

”Monissa maissa rokotetuotanto oli aikaisemmin julkisissa käsissä, mutta nyt tuotanto on keskittynyt vahvasti muutamille yhtiölle. Keskittymisen takia globaalin massatuotannon polkaiseminen käyntiin on hitaampaa. Tämä tiedettiin ongelmaksi jo ennen pandemiaa.”

Koivusalon mukaan kansanterveydellisesti paras tapa rokoteannosten jakoon olisi se, että ensimmäiset annokset jaettaisiin tasapuolisesti ympäri maailman näitä eniten tarvitseville tahoille. Esimerkiksi rokottamalla terveydenhuollon henkilöstöä vahvistettaisiin myös terveydenhuollon kantokykyä pandemian keskellä, hän sanoo.

Jotkut rokotevalmistajat ovat jo kertoneet, millaista jakoa ensimmäisissä annoksissa tehtäisiin.

Oxfordin yliopisto on tehnyt jakelu- ja tuotantosopimuksen brittiläis-ruotsalaisen lääkeyhtiön Astra Zenecan kanssa. Astra Zeneca on mediatietojen mukaan varannut ensimmäisestä 100 miljoonasta rokoteannoksesta 30 miljoonaa Britannialle.

”Oxfordin yliopisto ei kuitenkaan anna kenellekään yksinoikeutta kehittämänsä rokotteen valmistamiseen. He ovat käsittääkseni myös sopineet lääkeyhtiön kanssa , että rokotteita toimitettaan globaalisti, myös köyhimpiin maihin”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek.

Torstaina Astra Zeneca kertoi pörssitiedotteessaan, että sen tämän hetkinen tuotantokapasiteetti riittäisi ainakin miljardin annoksen valmistukseen. Jakelun on tarkoitus alkaa tiedotteen mukaan jo syksyllä.

Nohynekin mukaan on vielä liian varhaista arvioida sitä, miltä tahoilta Suomella olisi parhaimmat mahdollisuudet saada hankittua rokotetta.

Valtiosihteeri Martti Hetemäen johtaman työryhmän raportissa huomioitiin vaara siitä, että tuotantokapasiteettia omaavat maat eivät luovu rokoteannoksistaan helpolla. Raportin mukaan on odotettavissa, että kapasiteetti varataan ”omille kansalaisille ainakin siihen asti, että oman maan tarpeet on varmistettu”.

Myös osastopäällikkö Sillanaukee tunnistaa ongelman.

”Mailla on tietysti mahdollisuus itsekkäämpään käyttäytymiseen, mutta EU:ssa ja WHO:ssa maat ovat laajasti kannattaneet rokotteen globaalia saatavuusperiaatetta”, hän sanoo.

Rokotteen saatavuuden kannalta myönteistä on se, että erilaisia hankkeita on useita. Ihannetilanteessa Suomi ja EU pääsisivät valitsemaan koronarokotteen monista vaihtoehdoista. Hinnat saattaisivat pysyä siten myös maltillisempina.

Kehitystahti on ollut toistaiseksi poikkeuksellisen nopeaa. Normaalisti rokotekehityksessä menee reilu kymmenen vuotta, mutta nyt tavoitteena on saada rokote valmiiksi 12–18 kuukaudessa, kertoo THL:n Nohynek.

Suomalaisviranomaiset kuitenkin painottavat, ettei nyt ole syytä hoppuilla. Tärkeintä on, että rokote on tehokas ja turvallinen, Sillanaukee korostaa. Hänen mukaansa Pandemrix-nimiseen sikainfluenssarokotteeseen liittyneet narkolepsiatapaukset ovat vielä ”hyvässä muistissa”.

”Tästäkin ollaan opittu.”

Rokotehankintoja päästään Sillanaukeen mukaan tekemään aikaisintaan todennäköisesti syksyllä tai loppuvuodesta.

Entä kuka Suomessa saisi rokotetta ensin, mikäli sellainen keksitään ja saadaan tänne?

Sillanaukeen mukaan järjestys riippuisi rokotteesta ja uusimmista tiedoista koronaviruksesta. Tyypillisesti lähtökohtana on ollut, että terveydenhuollon henkilöstö on ensimmäisten joukossa.

”Me emme vielä edes tiedä, miksi jotkut ihmiset sairastuvat covid-19-tautiin vakavimmin kuin toiset. Jos tähän löydetään vastaus, se voi esimerkiksi vaikuttaa järjestykseen.”

Oikaisu 22.5. kello 7.19: Korjattu Astra Zenecan kirjoitusasua. Yhtiön nimi oli kirjoitettu virheellisessä muodossa AzraZeneca.

Rokotekokeet etenevät vaiheissa

Ennen ihmiskokeita rokotteen tehoa ja turvallisuutta tutkitaan eläimillä.

Faasi 1:n eli ensimmäisen vaiheen kliinisissä kokeissa yleensä muutama kymmenen vapaaehtoista saa rokotteen. Tässä vaiheessa selvitetään etenkin rokotteen turvallisuutta. Tieto tulee myös siitä, miten immuunijärjestelmä tuottaa haluttuja vasta-aineita.

Faasi 2:ssa koehenkilöiden joukko suurenee jonkin verran. Tutkimuksessa selvitetään esimerkiksi sopivaa annosta. Vapaaehtoiset jaetaan rokote- ja lumeryhmään, mikä tuo tietoa rokotteen tehosta. Haittavaikutuksia ja immuunipuolustuksen kehittymistä seurataan viikkojen tai kuukausien ajan.

Faasi 3 tarkoittaa laajoja tehotutkimuksia, joissa voi olla mukana kymmeniätuhansia vapaaehtoisia. Haittavaikutusten lisäksi tutkimuksessa seurataan, miten rokotteella estettävää tautia esiintyy tutkimus- ja vertailuryhmässä. Koska sairauden puhkeamiseen voi kulua aikaa, seuranta kestää kuukausia tai vuosia.

Rokotetta tutkitaan vielä myyntiluvan myöntämisen jälkeen. Harvinaiset haittavaikutukset eivät välttämättä tule esiin ennen kuin rokotetta annetaan erittäin laajoille väestöille.

Koonnut: Mikko Puttonen HS

Pandemia|Kaksi suomalaisryhmää kehittää koronarokotetta, ja toinen voisi olla valmiina jo ennen juhannusta

Tartunnat|Presidentti Trump syytti Kiinaa ”maailman­laajuisesta joukko­murhasta”, Kiinan ulko­ministeriön mukaan Yhdysvallat levittää virheitä, valheita ja huhuja

Yhdysvallat|USA:n keskuspankin Powell: Talous ei palaa koronaviruspandemiaa edeltävälle tasolle ennen rokotetta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous