Suomalais­matkailijat vievät ulkomaille viisi miljardia euroa vuodessa – Entä jos se käytettäisiinkin kotimaassa? - Talous | HS.fi
Talous|HS-analyysi

Suomalais­matkailijat vievät ulkomaille viisi miljardia euroa vuodessa – Entä jos se käytettäisiinkin kotimaassa?

Matkailijat tuovat Suomeen paljon vähemmän rahaa kuin mitä suomalaiset itse käyttävät ulkomailla. Teoriassa suomalaiset voisivat siis helposti paikata matkailualan menetykset kuluttamalla matkarahansa Suomessa.

Kajakkimelojia kuvattiin Ramsinniemen lähellä Helsingissä vuonna 2014. Kuva: Leif Rosas

Julkaistu: 23.5. 17:14

Suomen matkailuala on helisemässä, kun virusepidemia on pysäyttänyt ulkomaisten turistien virran Suomeen ja myös kotimaisen kokousmatkailun.

”Pääkaupunkiseudun hotelleissa yli puolet yöpymisistä tulee ulkomaisilta asiakkailta. Iso osa yöpyjistä on myös kotimaisia liikematkustajia”, matkailu- ja ravintola-alaa edustavan Maran toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Matkailu on loppunut myös toiseen suuntaan. Suomalaiset eivät tee nyt lomamatkoja ulkomaille. Kesälläkin moni matkakohde on vielä suljettu tai matkaajia hyväksytään vain tietyistä maista, joissa epidemia on parhaiten kurissa.

Suomen talouden ja työllisyyden kannalta tilanne ei välttämättä ole niin kurja kuin voisi ajatella. Suomalaiset nimittäin vievät matkailueuroja ulkomaille huomattavasti enemmän kuin mitä ulkomaiset matkustajat tuovat tänne.

 Suomeen jää lähes kaksi miljardia euroa tavallista enemmän kulutettavaksi.

Viime vuonna suomalaiset kuluttivat Tilastokeskuksen mukaan ulkomailla noin viisi miljardia euroa. Se tekee keskimäärin melkein tuhat euroa henkeä kohti.

Ulkomaalaiset käyttivät Suomessa puolestaan noin kolme miljardia euroa. Suomen matkustustase on siis lähes kaksi miljardia euroa alijäämäinen.

Kun matkailu seisahtuu molempiin suuntiin, Suomeen jää siis lähes kaksi miljardia euroa enemmän kulutettavaksi kotimaassa kuin normaalioloissa.

Vaikka summa kuulostaa suurelta, koko talouden näkökulmasta sillä ei olisi vielä valtavaa merkitystä.

Maran toimitusjohtaja Timo Lappi. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo oli vuonna 2018 yhteensä 124,2 miljardia euroa. Tästä palveluihin käytettiin 67,8 miljardia. Siinä parin miljardin lisäys tarkoittaisi noin kolmen prosentin kasvua.

Mutta matkailualalle olisi valtava merkitys, jos ulkomailla käytettävä viisi miljardia euroa käytettäisiinkin kotimaisten palveluiden ostamiseen.

 Koti- ja ulkomaanmatkaajat käyttävät hyvin erilaisia palveluita.

Timo Lapin mukaan matkailuun käytettiin Suomessa viime vuonna yhteensä noin 15,7 miljardia euroa. Tuossa summasta viisi miljardia euroa tekisi jo kolmasosan lisäyksen.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Johannes Kolu on koonnut tuoreeseen blogikirjoitukseensa matkailun lukuja. Sen mukaan matkailusta tulee noin 2,4 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Alalla työskentelee yli 140 000 henkeä.

Kolun mukaan Suomeen jäävällä arvonlisällä mitattuna matkailun merkitys on samaa luokkaa kuin metsäteollisuuden. Matkailukin on siis eräänlainen vientiala.

Haasteena on tietysti se, että kotimaanmatkaajat ja ulkomaanmatkaajat käyttävät hyvin erilaisia palveluita.

”Kotimaan matkaajat eivät juuri käytä Helsingin luksushotelleja. Lapissa ulkomaisten matkailijoiden osuus on noin puolet, mutta kaikkein kalleimpien palvelujen kysyntä on täysin heidän varassaan”, Lappi sanoo.

Revontuli-iglut ja moottorikelkka- tai porosafarit käyvät kaupaksi vain ulkomaalaisille. Suomalaiset majoittuvat Lapissa mökeissään, hiihtävät ja laskettelevat ja käyvät ehkä ravintoloissa syömässä, mutta muu palvelujen käyttö on vähäistä.

”Lomailu omilla mökeillä ei toisaalta edes tilastoidu mihinkään, vaikka sekin on tietysti kotimaan matkailua.”

Lapin mukaan moni kuluttaja pitää kotimaisia palveluita kalliina, koska he ovat tottuneet ulkomaiden mataliin hintoihin.

”Mutta silloin kannattaa miettiä, kuinka eettisesti tuo halpa hinta on tuotettu. Suomessa työvoimakulut ovat ihan toiset ja yrittäjät maksavat myös verot.”

Tänä kesänä kanoottiretkille, opastetuille luontovaelluksille tai saariston venekierroksille voisi olla enemmän kotimaistakin kysyntää. Monessa perheessä mietitään, miten kesä saadaan kulumaan ilman ulkomaanmatkaa tai edes kesämökkiä.

”Miksei kotimainen matkailija voisi käyttää Suomessa luksustakin, kun ulkomaillakin niin tehdään?” Lappi kysyy.

Lapin mukaan toivoa luo se, että kotimaanmatkailusta tuli trendi jo pari vuotta ennen koronakriisiä. Nyt ilmiö voisi saada vielä lisää nostetta.

Siihen kuitenkin tarvitaan auki olevia palveluja. Jos rajoitukset ovat liian tiukkoja, palveluja ei välttämättä kannata avata, vaikka asiakkaita olisi. Esimerkiksi ravintoloissa asiakaspaikkojen vähentäminen puoleen on Lapin mukaan liikaa. ”75 prosentilla voitaisiin tehdä kannattavaa liiketoimintaa.”

 Matkustustaseen tasaaminen kuroisi umpeen koko vaihtotaseen vajeen.

Suomalaisten ulkomaanmatkailu on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun. Ulkomailla käytetty euromäärä on yli kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Se kertoo tietysti myös elintason noususta.

Vaikka kaukomatkoista puhutaan paljon, suomalaiset matkailevat eniten Euroopassa. Timo Lapin mukaan Euroopan matkustustilastoista myös näkee, että suomalaiset ovat yksi Euroopan aktiivisimmista ulkomaanmatkailijoista.

Eurooppalaiset käyttävät Suomessa huomattavasti vähemmän rahaa kuin suomalaiset Euroopassa.

Tilastokeskuksen Johannes Kolu tekee blogissaan vielä mielenkiintoisen havainnon: jos Suomen matkustustase saataisiin tasapainoon, se kuroisi samalla umpeen koko Suomen vaihtotaseen alijäämän, joka oli viime vuonna 1,8 miljardia euroa. Siis suurin piirtein saman verran kuin mikä oli suomalaisten turistien ulos kantaman ja ulkomaisten turistien Suomeen kantaman rahamäärän erotus.

HS-haastattelu|Viime kesänä norjalainen Petter Stordalen osti Helsingistä Kämpin ja yhdeksän muuta hotellia – nyt yhtiöllä on miljardivelat eikä asiakkaita

Matkailu|Pandemia pysäytti hotelli­bisneksen, eikä näkyvissä ole käännettä: ”Kysynnästä on kadonnut 95 prosenttia”

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous

Luetuimmat

Uusimmat