Kasvuyrityksille valmistellaan omaa koronapakettia: valtio sijoittaisi alkuvaiheen yrityksiin 250 miljoonaa euroa - Talous | HS.fi
Talous|Yritykset

Kasvuyrityksille valmistellaan omaa koronapakettia: valtio sijoittaisi alkuvaiheen yrityksiin 250 miljoonaa euroa

Valtion Tesille kaavaillaan 250 miljoonan euron ohjelmaa, jolla se voisi paikata ulkomaisten sijoittajien puutteen korona-aikana. Elinkeinoministeri Mika Lintilä pitää rahoitusta tarpeellisena.

Viime vuosina suuria sijoituksia saaneita suomalaisia kasvuyrityksiä ovat muun muassa kvanttiteknologiayritys IQM, ruokaläehttiyhtiö Wolt, Suvi Haimin johtama puukomposiittipakkausyhtiö Sulapac ja tekstiilikuitua sellusta valmistava Spinnova.

Julkaistu: 25.5. 2:00, Päivitetty 25.5. 6:16

Suomen menestynyt kasvuyrityskenttä voi saada oman koronapakettinsa. Alkuvaiheen kasvu- eli startup-yrityksille on valmisteltu valtion pääomasijoitusyhtiön Tesin kautta kanavoitavaa yhteensä 250 miljoonan euron rahoitusta, jota voitaisiin käyttää kahden vuoden ajan.

Pääomasijoittajien yhdistyksen toimitusjohtajan Pia Santavirran mukaan Tesin rahoitusta kaivataan, koska ulkomaiset kasvuyhtiösijoittajat voivat väliaikaisesti poistua Suomen markkinoilta ja monien kasvuyritystenkin liiketoiminta on kärsinyt kriisistä.

Rahasta sata miljoonaa euroa käytettäisiin sijoituksiin aivan alkuvaiheen yrityksiin, jotka tarvitsevat rahoitusta kansainväliseen kasvuvaiheeseen siirtymiseksi. Summa riittäisi Santavirran mukaan noin 100–150 yhtiön tarpeisiin. Rahoituksen ehtona on, että yksityiset pääomasijoittajat ovat mukana samalla summalla.

Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja Pia Santavirta.

”Yrityksillä pitäisi olla rahoitusta hankittuna jo vähintään 500 000 euroa eli pitää olla näyttöä siitä, että liikeidea on toteuttamis­kelpoinen. Tesin rahoitus toimisi siltana ennen yritysten ensimmäistä varsinaista suurempaa rahoitus­kierrosta”, hän sanoo.

Noin 150 miljoonaa euroa käytettäisiin jo kansain­välisessä kasvu­vaiheessa oleviin yrityksiin. Myös tässä edellytys olisi, että yksityiset sijoittajat osallistuvat rahoitus­kierrokseen 50 prosentin osuudella.

”Lähtökohtana on, että aloite sijoitukseen tulisi kokeneilta yksityisiltä sijoittajilta, jotka olisivat mukana vähintään 50 prosentin osuudella. Tesin ja yksityisen sijoittajan tekemien sijoitusten ehdot olisivat myös olennaisilta osiltaan samat. Näin varmistetaan, että tähän valikoituisivat parhaat yritykset mukaan, eikä taakka yritysten tutkimisesta olisi yksin Tesillä”, Santavirta sanoo.

Kasvuyritysten saama rahoitus ei olisi tukea vaan oman pääoman ehtoinen sijoitus tai vaihtovelkakirjalaina. Se tarkoittaa, että Tesi saa sijoituksellaan myös omistusosuuden yrityksestä. Jos yritys menestyy, Tesi saa omistuksensa mukaisen osuuden yrityksen mahdollisesta tuloksesta ja arvonnoususta.

Jos rahoitusta annetaan vaihtovelkakirjalainana, laina muuttuu omistukseksi, jos yritys ei maksa lainaa takaisin sovitussa ajassa.

Toisaalta, jos yritys epäonnistuu, Tesi voi menettää sijoitetun summan. Kasvuyrityssijoittamisen luonteeseen kuuluu, että kaikki yritykset eivät selviä.

Suomalaiset kasvuyritykset ovat houkutelleet ennätysmäisen paljon kansainvälisiä sijoituksia viime vuosina.

Viime vuonna venture capital -sijoittajat sijoittivat kasvuyrityksiin yhteensä 293 miljoonaa euroa, mikä on bruttokansantuotteeseen suhteutettuna eniten Euroopassa.

Summasta kaikkiaan 180 miljoonaa euroa tuli ulkomaisilta sijoittajilta, 88 miljoonaa euroa yksityisiltä kotimaisilta sijoittajilta ja 24 miljoonaa valtion Tesiltä.

Sijoitusten määrä kasvoi 28 prosenttia edellisvuodesta. Kasvu tosin selittyy ravintolaruokaa kuljettavan Woltin viime kesäkuussa saamalla 110 miljoonan euron jättisijoituksella.

Santavirran mukaan koronaviruskriisin takia on kuitenkin varauduttava siihen, että ulkomaiset sijoittajat vetäytyvät väliaikaisesti Suomen markkinoilta ja samalla kasvuyritystenkin rahoitustarpeet ovat kriisin takia kasvaneet.

Pääomasijoittajille tehdyn koronakriisikyselyn mukaan startup-yhtiöistä kolmasosalla loppuu kassa alle puolessa vuodessa ja kolmasosalla 6–12 kuukauden välillä.

Monilla kotimaisilla kasvuyrityksiin sijoittavilla rahastoilla on kyllä resursseja paikata rahoitustarvetta väliaikaisesti.

Uhkana on Santavirran mukaan se, että jos ne nyt käyttävät varojaan suunniteltua enemmän, niin kriisin jälkeen kotimaisista sijoituksista voi olla pula. Silloin ulkomaisetkin sijoittajat voivat olla taas liikkeellä.

Ulkomaiset pääomasijoittajat eivät kuitenkaan yleensä lähde sijoittamaan yritykseen, ellei mukana ole myös kotimaisia sijoittajia, jotka tuntevat toimintaympäristön ja yrityksen taustat hyvin.

”Tällä paketilla yritetään välttää kasvuyritysten rahoituksen notkahtaminen. Meidän pitää myös varautua siihen, että tilanne voi jälleen syksyllä pahentua”, Santavirta sanoo.

Esitystä kasvuyhtiöiden uudesta sijoitusohjelmasta on valmisteltu Pääomasijoitusyhdistyksen ryhmässä, jossa on mukana yksityisiä sijoittajia ja Tesi. Asiaa on käsitelty myös elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) elinkeinopoliittisessa ohjausryhmässä. Lintilä kannattaa ehdotusta.

Hän painottaa, ettei kasvuyritysohjelmassa ole kysymys tuesta vaan sijoituksesta.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä.

”Tätä ei pidä mennä sotkemaan missään nimessä yritystukiin. Tarvitsemme ne perinteisem­mät yritykset, jotka taistelevat tällä hetkellä olemassa­olostaan, mutta katseen pitää olla myös kauempana, niissä yrityksissä, jotka luovat tulevaisuuden työpaikkoja. Tarvitsemme tutkimus- ja tuote­kehitys­rahoitusta ja startup-rahoitusta nyt vielä enemmän kuin ennen kriisiä”, Lintilä sanoo.

Kasvu­yritykset tekevät voimak­kaassa kasvu­vaiheessa yleensä tappiota, eikä niillä usein ole mahdollisuutta saada pankki­lainaa. Siksi pääoma­sijoitukset ovat niille tärkeä rahoitus­muoto.

Hallitus on pannut koronavirusepidemian puhkeamisen jälkeen toimeen pikavauhtia useita erilaisia yritysten tukimuotoja. Kaikkia niitä on kritisoitu. Kun Finnvera alkoi myöntää tavallista suurempia lainatakauksia, yritykset kritisoivat, että vaikeuksissa olevat yritykset eivät voi ottaa lisää lainaa.

Kun Business Finland alkoi myöntää tavallista enemmän rahaa kehityshankkeisiin, yritykset kritisoivat, että tukea pitäisi saada jokapäiväisiin menoihin eikä hankkeisiin.

”Ymmärrän hyvin, että kun on perusyritystoimintaa tekevä yritys, jonka kassavirta on romahtanut, niin siellä nähdään varmasti punaista, kun porukat puhuvat tuotekehitys- ja start-up-rahoituksesta. Mutta kyllä me tarvitsemme sitäkin”, Lintilä sanoo.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous