Saako uusi elpymisrahasto kasvattaa Suomen vastuuta muidenkin EU-maiden veloista? Vaihtoehto voi olla vielä huonompi, arvioivat suomalaiset ekonomistit - Talous | HS.fi
Talous|Eurooppa

Saako uusi elpymisrahasto kasvattaa Suomen vastuuta muidenkin EU-maiden veloista? Vaihtoehto voi olla vielä huonompi, arvioivat suomalaiset ekonomistit

SAK:n Kaukoranta toivoisi EU:n koronarahoitukseen mahdollisimman vähän ehdollisuutta. EK:n Penna Urrila ja Etlan Aki Kangasharju haluavat varmistaa ehdoilla, että rahat menevät järkeviin käyttökohteisiin.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel (vas.) ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Julkaistu: 26.5. 2:00, Päivitetty 26.5. 6:57

Lainoja vai suoria tukia, ehdoilla vai ilman.

Näihin karkeisiin jakolinjoihin voi tiivistää keskustelun Euroopan unionin yhteisestä elpymisrahastosta, josta komission tarkoitus antaa esityksensä keskiviikkona.

Ratkaisut tosin tuskin löytyvät ääripäistä, arvioivat HS:n haastattelemat suomalaisten työmarkkinajärjestöjen ja tutkimuslaitosten ekonomistit.

Jäsenvaltioiden päämiehet olivat huhtikuussa yksimielisiä siitä, että EU tarvitsee yhteisen elpymisrahaston, jolla tasoitetaan tietä ulos koronaviruspandemian aiheuttamasta talouskuopasta.

Keskustelua rahaston muodoista on kiihtynyt sen jälkeen, kun Ranska ja Saksa antoivat ehdotuksen 500 miljardin euron paketista. Sen kattaakseen EU ottaisi lainaa rahoitusmarkkinoilta, ja summa jaettaisiin suorina tukina koronaviruspandemiasta pahiten kärsineille aloille ja alueille.

Frugal four -nimellä tunnettu Itävallan, Alankomaiden, Tanskan ja Ruotsin ryhmittymä puolestaan julkisti viikonloppuna oman ehdotuksensa. ”Nuuka nelikko” jakaisi rahaston varat takaisin maksettavina lainoina, eikä rahasto saisi johtaa minkäänlaiseen yhteisvastuulliseen velkaan.

HS:n haastattelemat ekonomistit katsovat, että rahaston tarkkaa toteutustapaa tärkeämpää on se, että jonkinlainen ratkaisu löytyy. Vaihtoehto voisi olla vielä huonompi.

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.

Työntekijä­järjestö SAK:n pää­ekonomisti Ilkka Kaukorannan mukaan yhteis­vastuuseen lähtö­kohtaisesti nuivasti suhtautuvien pitää pohtia, painottavatko he lopulta periaatettaan vai toimien käytännön vaikutuksia.

”Kun kriisi nähdäkseni on aika tuhoisa koko EU:n talous- ja työllisyys­kehityksen kannalta ja EU:n poliittisen tulevaisuuden kannalta, olisi syytä painottaa pragmaattisesti politiikan vaikutuksia eikä takertua pelkästään periaatteelliseen näkökulmaan”, Kaukoranta sanoo.

Työnantajapuolta edustavan Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n pääekonomistin Penna Urrilan mielestä pelkkien eri maiden ”maksuosuuksien ja desimaalien” lisäksi tulisi arvioida vaihtoehtoa, jossa mitään yhteistä mekanismia ei löydy.

”Lopputulema voisi olla vielä huonompi. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mikä tahansa malli on sellainen, että meidän kannattaa lähteä sitä suin päin hyväksymään.”

SAK:n ja EK:n ekonomistit jakavat yhteisen huolen. He katsovat, että ilman EU-tason suurta elpymisrahastoa koronavirustilanteen aiheuttama talousromahdus uhkaa pitkittyä – myös Suomessa.

EK:n pääekonomisti Penna Urrila.

Urrila huomauttaa, että Saksan yhteen­laskettu tavara­viennin arvo Italiaan, Espanjaan ja Portugaliin on suurempi kun talous­veturin vienti Kiinaan. Saksa puolestaan on Suomelle tärkeä vienti­kumppani.

Pitkittymisen uhka juontuu siitä, että jotkut jäsenvaltiot, kuten viruksen pahoin riepottelema Italia, olivat jo ennen koronavirus­pandemiaa raskaasti velkaantuneita.

Siksi niillä ei ole omasta takaa varaa mittavaan elvytykseen. Rahoitusmarkkinat voisivat alkaa epäillä näiden maiden kykyä selvitä veloistaan, jolloin valtionlainojen korot nousisivat.

”Kauhuskenaario olisi se, että euromaita ajautuisi nousevien korkojen myötä sellaisiin maksuvaikeuksiin, että ne joutuisivat tekemään äärimmäisiä leikkauksia talouden kannalta huonoon aikaan”, SAK:n Kaukoranta sanoo.

Kysymys esimerkiksi yhteisvastuullisesta velasta ja EU:n budjetin kasvattamisesta edes väliaikaisesti herättää tunteita. Jotkut katsovat niiden vievän EU:ta kohti liittovaltiota.

Samalla yhteisvastuuta ja budjetin kasvattamista vastustaneet pohjoiset jäsenmaat ja osa suomalaisista poliitikoista ovatkin vaatineet EU:n myöntämälle rahoitukselle tiukkoja ehtoja, korvamerkintöjä sekä valvontaa, jotta rahoitus menee oikeaan kohteeseen.

Kysymys erilaisten rahoitusmallien ja liittovaltiokehityksen yhteydestä ei siten ole suoraviivainen.

SAK:n Kaukoranta kertoo normaalioloissa vastustavansa liittovaltiokehitystä. Siksi hän toivoo, että elpymisrahoituksen ehdot olisivat väljät ja kansalliset parlamentit voisivat itse päättää rahan käyttökohteista.

”Kun päätökset rahoista siirtyvät jollekin tasolle, niin silloin myös päätökset politiikan sisällöistä potentiaalisesti liikkuvat myös. Haluaisin, että politiikan sisällöt päätettäisiin mahdollisimman lähellä”, Kaukoranta sanoo.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sen sijaan katsoo pohjoisten jäsenmaiden pelkäävän nimenomaan sitä, että niiden rahoja ohjataan Brysselin kautta eteläisiin jäsenvaltioihin ja kontrolli rahojen käytöstä menetetään.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Hän asettaisikin elpymis­rahaston myöntämälle rahoitukselle tarkat ehdot.

”Silloin liittovaltio­kehitys ei tarkoittaisi vain sitä, että lapamme rahaa Italiaan ja Italia tekee sillä mitä haluaa, vaan liitto­valtion virka­miehet pääsisivät osa­valtioon sanomaan, miten politiikkaa tehdään. Se olisi oikein hyvä idea.”

SAK:n Kaukorantaa viehättää elpymisrahastoa enemmän toinen julkisessa keskustelussa esillä ollut vaihtoehto, jossa Euroopan keskuspankki myöntäisi ikuisuuslainoja jäsenmaille. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että jäsenmaiden ei välttämättä tarvitsisi maksaa osaa veloistaan takaisin koskaan.

”Riittävän suuressa mittakaavassa toteutettuna se vahvistaisi kunkin jäsenmaan velkakestävyyttä ja mahdollistaisi järkevän talouspolitiikan. Se tuntuisi poliittisesti houkuttelevalta sitä kautta, että se ei luo mitään uutta pysyvää tukimekanismia eikä mitään uutta rahankäytön ohjausta.”

EK:n Penna Urrila ei pidä tätä realistisena vaihtoehtona. Hän huomauttaa, että keskustelu keskuspankkirahoituksesta on ollut lähinnä akateemista, eikä se ole ollut EU:n päätöksentekoelimissä esillä.

”Siinä puhutaan huomattavasti suuremmista kysymyksistä, jossa koko julkisen velan luonne olisi muuttumassa. Se ei ole tapa, jolla koronaviruskriisistä tullaan ulos.”

Kultaranta-keskustelut|Presidentti Niinistö varoittaa koronakriisin velkapommista – ”Korona lisää tätä tyhjästä nyhjäisemistä”

Euroopan unioni|Professorit Vihriälä ja Leino-Sandberg ehdottavat, että EU:n elvytysrahastoon osallistuvat vain halukkaat maat

EU|Tiukkaa talouskuria ajava EU-maiden nelikko esitteli oman ehdotuksen koronakriisin hoitamiseksi

Euroopan unioni|Saksan ja Ranskan ehdotus EU:n yhteisestä lainasta mursi tabun: ”Edellinen käsikirja on heitetty olan yli”, sanoo asiantuntija

Euroopan unioni|Hallitus harkitsee, Orpo asettaa ehtoja, Halla-aho ajaisi eroa eurosta – näin hallitus ja oppositio kommentoivat 500 miljardin euron korona-avustuksia

Rahoitus|Miten Eurooppaa hätärahoitetaan, ja mitä se maksaa Suomelle? HS kokosi kattavan listan EU:n päätöksistä

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous