Euroopassa varaudutaan taas pankkikriisiin – Suomen Finanssialan mukaan yhteis­vastuuseen siirtymistä ei pitäisi aikaistaa - Talous | HS.fi
Talous|Talousvaikutukset

Euroopassa varaudutaan taas pankkikriisiin – Suomen Finanssialan mukaan yhteis­vastuuseen siirtymistä ei pitäisi aikaistaa

Finanssikriisin jälkeen luotiin pankkien kriisinratkaisumekanismi, jolla haluttiin varmistaa, etteivät pankkikriisit kaada enää valtioita.

Italian pankkien odotetaan taas joutuvan ongelmiin. Monte dei Paschi di Siena -pankki pelastettiin osin Italian valtion rahoituksella kolme vuotta sitten.

Julkaistu: 27.5. 15:26

Euroopassa varaudutaan jälleen pankkikriiseihin, vaikka virallisen näkemyksen mukaan pankit keskimäärin kestävät koronaviruskriisin aiheuttaman iskun.

Finanssikriisi aiheutti 12 vuotta sitten maailmanlaajuisen pankkikriisin. Sen jälkeen EU:hun on luotu yhteinen järjestelmä, pankkiunioni, jolla pankkeja valvotaan ja niiden riskinottoa pyritään suitsimaan.

Järjestelmän tärkein tarkoitus on estää uusien pankkikriisien syntyminen ja se, että valtiot eivät enää joutuisi pankkiensa riskinoton maksumiehiksi, vaan laskun kuittaisivat sijoittajat ja koko pankkisektori yhdessä.

Nyt Suomen pankkialalla pelätään, että tuon laskunmaksun aika onkin tulossa pikavauhtia, vaikka järjestelmä on vielä keskeneräinen.

Euroopan pankkiviranomaisen tuoreiden laskelmien mukaan koronaviruskriisi voi aiheuttaa EU:n pankeille yli 450 miljardin euron luottotappiot. EU:n pankkien taseiden yhteenlaskettu loppusumma on noin 40 tuhatta miljardia euroa, joten suhteessa siihen kyseessä ei ole vielä valtava luku.

Koko pankkisektori ei luottotappioihin kaadu. Pankkien kestävyydestä kertova ydinvakavaraisuus on kohentunut kymmenessä vuodessa yhdeksästä prosentista 15 prosenttiin. Sen vuoksi pankit keskimäärin selviävät kriisistä hyvin.

Haasteena on se, että ongelmat eivät jakaudu tasan. Siinä missä esimerkiksi Pohjoismaiden pankit kestävät tulossa olevat tappiot erinomaisen vakavaraisuutensa turvin, etenkin joissain Etelä-Euroopan maissa tilanne on edelleen paljon heikompi.

Vanhat ongelmapesät eli Italian ja Espanjan pankit eivät ole täysin saaneet siivottua vanhojakaan ongelmaluottojaan pois taseistaan, kun nyt niiden määrä uhkaa taas paisua rajusti. Viime vuoden lopulla EU:n pankeissa oli järjestämättömiä luottoja yhä yli 500 miljardia euroa.

EBA:n mukaan Etelä-Euroopan pankit ovat viime vuosina vielä kasvattaneet luotonantoa erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Nämä luotot ovat paljon riskialttiimpia kuin isojen yritysten tai asuntokauppojen luotottaminen. Pienillä yrityksillä, kuten ravintoloilla, on tyypillisesti vähän taloudellisia puskureita, joilla ne selviäisivät kriisin yli.

Viisi vuotta sitten euroalueelle luotiin pankkien kriisinratkaisurahasto, johon pankeilta alettiin kerätä maksuja. Näillä rahoilla on tarkoitus hoitaa kriisipankkien ongelmia. Säännöissä lukee, että ensisijaisesti tappioista vastaavat pankin omistajat, mutta jos se ei riitä pankin vastuiden hoitamiseen, rahaa voidaan ottaa kriisinratkaisurahastosta.

Rahastossa on nyt 33 miljardia euroa ja vuoteen 2024 mennessä summan on tarkoitus kasvaa 60 miljardiin euroon. Suomalaiset pankit maksavat rahastoon tänä vuonna yhteensä 244 miljoonaa euroa.

Alun perin tarkoitus oli, että rahaston kerryttämistä koskeva siirtymävaihe päättyy vuonna 2024, kun varatkin on kerätty. Vasta silloin kaikki euroalueen pankit olisivat vastanneet täysin yhteisvastuullisesti toistensa ongelmista.

Jos rahaston varat eivät riittäisi ongelmien hoitamiseen, rahasto voisi lainata rahat Euroopan vakausmekanismilta (EVM) ja kaikki pankit yhdessä maksaisivat lainan jälkikäteen takaisin. Pankeilta voidaan kerätä ylimääräisiä maksuja myös suoraan.

”Sitä ennen kunkin maan omat pankit olisivat vastanneet sen maan pankkien pelastamisen kustannuksista maksamalla ylimääräisiä vakausmaksuja, jos rahaston varat eivät olisi riittäneet”, Finanssialan pääekonomisti Veli-Matti Mattila sanoo.

Täyden yhteisvastuun käyttöönottoa on haluttu kuitenkin aikaistaa, koska näytti siltä, että pankkien riskit myös ongelmamaissa pienenivät hyvää vauhtia. Asiaa alettiin valmistella, ja keskiviikkona asia oli käsiteltävänä eduskunnan talousvaliokunnassa.

”Meidän näkemyksen mukaan tästä pitäisi nyt vetäytyä, koska koronaviruskriisi on muuttanut tilannetta radikaalisti. Nyt näyttää siltä, että kriisinratkaisurahastoa voidaan hyvinkin joutua käyttämään jo lähivuosina. Jos sen varat eivät riitä, siitä voi koitua suomalaisillekin pankeille suuri lisälasku”, Mattila sanoo.

Myös mahdollisuutta lainata varoja EVM:stä aikaistettaisiin vastaavasti.

Valtiovarainministeriö on Mattilan mukaan laskenut, että Suomen pankkien vastuu voisi kaikkiaan olla 1,95 miljardia euroa.

”Ei ole todennäköistä, että näin suurta summaa tarvittaisiin, mutta jonkun suuruinen lasku sieltä voi tulla.”

Yhteisvastuun aikaistaminen tulee voimaan vain, jos pankkien riskien arvioidaan vähentyneen merkittävästi. Euroopan keskuspankki, EU:n komissio ja pankkien kriisinratkaisuelin arvioivat riskejä parhaillaan. Mattilan mielestä siihen ei kuitenkaan kannata luottaa, että riskiarvio torppaisi hankkeen.

”Tällaisiin arvioihin ja niiden tulkintaan liittyy aina politiikkaa, kun EU:sta on kyse.”

EU:n elvytysrahastokeskustelu ja pohdinta pankkien tilanteesta liittyvät tiiviisti yhteen.

Pankkien ja valtioiden välillä on yhä vahva riippuvuussuhde, koska pankkisääntelyssä EU-valtioiden velkakirjoja kohdellaan pankeille riskittöminä sijoituksina. Siksi kaikkien pankkien taseissa on runsaasti valtioiden joukkovelkakirjalainoja.

Pohjoismaiset pankit ovat karttaneet esimerkiksi Italian valtion liikkeeseen laskemia lainoja, mutta Saksan ja Ranskan pankeilla niitä on paljon, kuten myös tietysti Italian omillakin pankeilla.

Siksi Italian valtion ja sen yritysten auttaminen elvytyspaketilla vaikuttaa myös pankkien kohtaloihin monissa muissakin maissa.

EBA:n espanjalainen johtaja Jose Manuel Campa ehdottikin maanantaina Reutersin mukaan, että EU:n komission keskiviikkona julkistaman elpymisrahaston varoja pitäisi käyttää myös ongelmapankkien pääomittamiseen ennen kuin vaikeudet kärjistyvät.

EU-talous|Von der Leyen: 750 miljardin euron elpymisrahoitus on sijoitus EU:n tulevaisuuteen – Suomen saama osuus arviolta 3,5 miljardia euroa

Suhdanne|Euroopan keskus­pankin pääjohtaja Christine Lagarde: Euro­alueen talous supistunee tänä vuonna 8–12 prosenttia

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous