Supercellin perustaja Ilkka Paananen vie hyväntekeväisyys­säätiönsä maailmalle – ”Päätimme, että nostamme tavoitetta” - Talous | HS.fi
Talous|Hyväntekeväisyys

Supercellin perustaja Ilkka Paananen vie hyväntekeväisyys­säätiönsä maailmalle – ”Päätimme, että nostamme tavoitetta”

Ilkka Paanasen ja Mikko Kodisojan perustama säätiö avasi Mellunmäkeen oman toimintatalon, jossa kehitetään uutta yhteisöpeliä.

Me-säätiön perustaja Ilkka Paananen ja säätiön toimitusjohtaja Annastiina Salminen uskovat kehittämänsä toiminnallisen pelin kiinnostavan myös maailmalla.

Julkaistu: 31.5. 2:00, Päivitetty 31.5. 14:16

Hyväntekeväisyyttä voi tehdä monella tavalla ja tyylillä. Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja ajattelivat, että he perustavat hyväntekeväisyyssäätiön samalla tavalla kuin startup-yrityksen.

Paananen on yksi maailmalla menestyneen peliyhtiö Supercellin perustajista ja sen toimitusjohtaja. Viime vuosina Paanasesta on puhuttu myös Suomen parhaana veronmaksajana ja Me-säätiön toisena perustajana.

Me-säätiö syntyi, kun Paananen ja Kodisoja, Supercellin perustajia hänkin, päättivät panna yhteensä 200 miljoonaa euroa hyväntekeväisyyteen.

Rahaa oli kertynyt, kun suomalaisesta Supercellistä myytiin ensin vuonna 2013 enemmistö japanilaiselle Softbankille.

Muutamaa vuotta myöhemmin kiinalainen Tencent osti Supercellistä yhteensä runsaat 80 prosenttia noin 6,5 miljardin euron kauppahintaan. Tuolloin myös Paanasen ja Kodisojan perustamat säätiöt myivät osakkeitaan.

Myös säätiön suhteen miehillä on ollut kunnianhimoiset tavoitteet. Visiona on, että vuonna 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta tai nuorta.

Tähän asti Me-säätiö on etupäässä jakanut apurahoja. Se on ollut mukana yhteensä noin kahdeksassakymmenessä hankkeessa ja rahaa on käytetty kymmenen miljoonaa euroa.

”Samalla olemme opetelleet ja miettineet, että mitä oikeasti voisimme tehdä”, Paananen sanoo.

Tavoite on kirkastunut. Ensi vuoden alkuun mennessä Me-säätiöllä on uusi nimi ja ohjelma. Sen jälkeen siitä tehdään kansainvälinen brändi ja mennään maailmalle.

Sitä ennen Paananen ja kumppanit aikovat opetella vielä vähän lisää. Siinä pääosassa on säätiön Helsingin Mellunmäkeen perustama, alueen lapsille avoin toimintatalo Meltsi.

Maaliskuussa talo ehti olla auki kolme ja puoli päivää, ennen kuin se piti sulkea koronakriisin takia.

Mellunmäen metroaseman yhteydessä sijaitsevassa rakennuksessa on aikaisemmin ollut muun muassa Valintatalon myymälä. On avaraa ja tyylikästä, neliöitä on käytössä 500.

Nyt taloa esittelevät Paananen ja Me-säätiön uudeksi toimitusjohtajaksi nimitetty Annastiina Salminen.

Me-säätiön uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin Annastiina Salminen. Meltsi-talolla hulavannetta pyöritti myös Ilkka Paananen.

Paanasen mukaan Salmisella on juuri oikeanlainen tausta rakentamaan kansainvälistä hyväntekeväisyyssäätiötä. Salminen on valmistunut kauppakorkeakoulusta, tehnyt töitä kasvuyritysten kanssa, ollut konsulttina ja pääomasijoittajana.

”Slushista tuttua henkeä, tekemisen meininkiä.”

Paananen sanoo, että säätiölle löytyi lopulta toimintatapa läheltä ja tutusta suunnasta.

”Meillä on Mikon kanssa melkein kahdenkymmenen vuoden ura teknologian ja pelien maailmassa. Ymmärsimme, että voimme yhdistää pelit, kasvatustieteen ja psykologian. Sen jälkeen päätimme, että nostamme tavoitetta ja teemme tätä koko maailmalle”, Paananen kertoo.

Syntyi säätiön kehittämä yhteisöpeli, jolla on kasvatuksellisia tavoitteita. Se tarjoaa yhteenkuuluvaisuuden ja merkityksellisyyden tunnetta. Eli syyn nousta sängystä ylös, kuten Salminen sanoo.

Meltsiin rekisteröityessään lapset saavat rannekkeen, jolla he voivat kirjautua peliin. Sen jälkeen he voivat tehdä sen tarjoamia tehtäviä, yksin tai yhdessä. Kannustusta tuovat tehtävistä saatavat pisteet.

Meltsi-talon ranneke.

Pelin kautta lapset osallistuvat talon toimintaan, kuten tiede-, taide- ja liikuntaohjelmiin sekä arjen rutiineihin.

Paananen suhtautuu peliin vakavasti, ja sen takia säätiölle rekrytoidaan omia pelinkehittäjiä. Tähän asti pelin ideoinnissa ovat auttaneet myös muutamat Supercellin pelinkehittäjät.

Paananen sanoo, että suomalainen peliteollisuus on menestynyt, koska sillä on riittänyt kunnianhimoa.

”Taitavat ihmiset eivät halua pelata piirisarjaa vaan tavoittelevat maailmanmestaruutta. Meillä on tavoitteena tehdä tästä pelistä hitti maailmalle. Missään muualla ei ole ollut vastaavaa.”

Paanasen mukaan alusta asti säätiön ajatuksena oli luoda lahjoitusvaroilla mahdollisimman paljon vaikutusta. Siksi on loogista, että hyvää voi tehdä myös Suomen rajojen ulkopuolella.

”Tämä ei ole nollasummapeliä. Jos viemme säätiön myös ulkomaille, voimme varmasti oppia itsekin lisää.”

Paananen vertaa säätiön kehittämää peliä Supercelliin. ”Jos yrityksen tavoitteena olisi ollut Suomen paras peli, emme olisi koskaan saaneet houkuteltua osaajia kolmestakymmenestä maasta. Me-säätiöllä on samanlaiset ambitiot.”

Aluksi Meltsi-talo toimii pelin alustana, mutta Salmisen mukaan mahdollisuudet ovat rajattomat. Toiveena on, että peli voisi kiinnostaa kaupunkeja, kouluja ja seuroja. Kuten startup-yrityksissä on tapana, myös säätiössä puhutaan pelin skaalaamisesta.

Ajatuksena on, että rannekkeen ja rekisteröinnin avulla voidaan myös arvioida Meltsi-talon vaikuttavuutta alueella.

Maaliskuussa Meltsiin ehti muutamassa päivässä rekisteröityä kuutisenkymmentä lasta. Talo avataan kesäkuun alussa uudelleen. Tavoitteena on kasvattaa lapsilukua kolmeensataan vuoden loppuun mennessä.

Meltsissä työskentelee täysipäiväisesti viiden hengen ryhmä. On taidekasvattajaa, kasvatustieteilijää ja liikuntatieteilijää. Haussa on vielä ainakin yksi perhetyöntekijä.

Pandemian aikana työntekijät tekivät alueella jalkatyötä ja tapasivat asukkaita. Talosta jaettiin ruoka- ja askartelukasseja.

”Koronakriisin takia täällä on ollut tarpeita”, Salminen sanoo.

Pandemian aikana moni suomalaisyritys on joutunut kriisiin, osa jopa lopettamaan toimintansa. Julkisuudessa onkin puhuttu tavallista enemmän yritysten selviämisestä sekä valtion tuista ja vähemmän vastuullisuudesta.

Peliyhtiöille tilanne on ollut poikkeuksellisen suotuisa, sillä ihmisillä on ollut paljon aikaa pelata.

”Kuin jatkuva viikonloppu”, Paananen kuvailee.

Hänellä on tapana muistuttaa haastatteluissa olleensa onnekas ja antavansa mielellään takaisin yhteiskunnalle. Niin nytkin.

Supercellissä on erityinen Give back -ohjelma, jossa osa yhtiön tuotosta lahjoitetaan työntekijöiden valitsemille kohteille. Rahaa on mennyt muun muassa kouluille Ugandassa ja Etiopiassa, Aidsin vastaiseen työhön ja Helsingissä Hive-koodauskouluun.

Projektit kestävät yleensä useita vuosia, ja rahaa käytetään tietty osuus Supercellin tuloksesta. Viime vuosina summa on ollut kuudesta yhdeksään miljoonaan euroon vuodessa.

”Meille vastuullisuus on myös sitä, että yritys on mahdollisimman hyvässä kunnossa. Silloin voidaan maksaa veroja ja jatkaa meidän hyväntekeväisyysprojekteja.”

Säätiö keräsi miljoonia työllistymispolkuja palveluun, jonka avulla nuori voi etsiä unelma-ammattia

Supercellin perustajat nousivat kaikkien aikojen parhaiksi veron­maksajiksi Suomessa

Supercell on tehnyt kahdella pelillään enemmän rahaa kuin mitä Star Warsin yhdeksän elokuvaa ovat keränneet lipputuloina yhteensä

Peliyhtiö Supercell perustaa Helsinkiin koodauskoulun – ”Ollaan oltu superonnekkaita”, Ilkka Paananen selittää miljoonien eurojen lahjoitusta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous