Hetemäen ryhmä esittää ensin elvytystä, sitten sopeutusta: ”Rakenteellisia uudistuksia ei pidä hidastaa” - Talous | HS.fi
Talous|Koronakriisi

Hetemäen ryhmä esittää ensin elvytystä, sitten sopeutusta: ”Rakenteellisia uudistuksia ei pidä hidastaa”

Ministeriöt valmistelevat kesäkuun puoliväliin mennessä suunnitelman, jonka perusteella hallitus päättää elvytystoimista. Hetemäen ryhmän mukaan rakenteellisia uudistuksia on mahdollista aloittaa jo elvytysvaiheen aikana.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki saapui maanantaina hallituksen ylimääräiseen iltakouluun Säätytalolle.

Julkaistu: 1.6. 14:26, Päivitetty 1.6. 18:22

Valtiosihteeri Martti Hetemäen johtama virkamiestyöryhmä esittää toisessa raportissaan suuntaviivoja koronaviruskriisin jälkihoitoon sekä Suomen ”jälleenrakentamiseen”.

Ryhmä luovutti raportin hallitukselle maanantaina.

Hallitus keskusteli Hetemäen raportista maanantaina iltapäivällä. Keskustelun pohjalta ministeriöt evästettiin valmistelemaan hallituksen käyttöön jatkosuunnitelman.

Suunnitelma pitää olla hallituksen käytössä 15. kesäkuuta alkavalla viikolla. Hallitus kertoi tekevänsä päätökset tulevista toimista tämän raportin perusteella.

Jälkihoitovaiheessa tulee raportin mukaan tehdä määräaikaisia taloutta elvyttäviä toimia ja ottaa lisävelkaa esimerkiksi investointeihin.

Jo jälkihoitovaiheen aikana voi kuitenkin Hetemäen ryhmän mielestä aloittaa jälleenrakennusvaiheen toimia, joilla taataan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys.

Ryhmä katsoo, että esimerkiksi työmarkkinoiden rakenteellisten uudistusten valmistelua tulee jatkaa.

”Rakenteellisia uudistuksia ei pidä kriisin takia hidastaa”, raportissa sanotaan.

Rakenteellisia uudistuksia ovat työllisyystoimien lisäksi erilaiset talouskasvun edellytyksiä tai julkisen hallinnon tuottavuutta parantavat toimet.

Rakenteelliset uudistukset eivät raportin mukaan riitä Suomen talouden tervehdyttämiseksi, vaan myös leikkauksia ja veronkorotuksia tullaan tarvitsemaan.

Valtiosihteeri Hetemäen mukaan valtio velkaantuu nyt niin runsaasti, että velkasuhteen vakauttaminen 2020-luvun aikana vaatisi julkisen talouden vahvistamista noin seitsemällä miljardilla eurolla.

”Jos tämä tehtäisiin vain työllisyyttä nostamalla, se tarkoittaisi peräti 240  000 työllistä enemmän verrattuna siihen, mikä tilanne oli ennen kriisiä”, Hetemäki sanoi raporttia koskevassa tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Tehtävä on erittäin vaikea.

Sanna Marinin (sd) hallituksen edelleen voimassa olevan ohjelman mukaan tänä syksynä olisi tarkoitus lisätä hallituksen toimilla 30 000 työllistä. Tehtävää pidettiin jo ennen koronaa hyvin haastavana.

Hetemäen mukaan kriisin keskellä ei kuitenkaan kannata ryhtyä sellaisiin rakenteellisiin toimenpiteisiin, joilla ei ole menestymismahdollisuuksia.

”Nyt kannattaa käyttää aika rakenteellisten toimien valmisteluun, jotta ne ovat käytettävissä, kun suhdanteet ovat paremmat, ja työstä on taas kova kysyntä”, Hetemäki sanoi tiedotustilaisuudessa.

”Työllisyyden vaikutus on niin suuri moneen asiaan, mukaan lukien julkiseen talouteen, että nyt kannattaa käyttää aika esimerkiksi osaamisen parantamiseen ja kaikkeen siihen, mikä lisää työmahdollisuuksia ja tuottavuutta.”

Hetemäen muistutti, että koronavirusta ei ole vielä voitettu. Hänen mukaan pitää varautua siihen, että kriisi jopa vaikeutuu ja on vasta alkuvaiheessa.

Jälkihoitovaihe: Infrahankkeilla talous pyörimään

Jälkihoitovaiheeseen voidaan ryhmän mukaan siirtyä, kun epidemia on hallinnassa ja rajoitustoimia pystytään asteittain purkamaan.

Tässä vaiheessa talouden käynnistämistä ja ihmisten hyvinvointia tukevia toimia rahoitetaan vielä lisävelanotolla. Toimien tulee olla määräaikaisia, raportissa sanotaan.

Ryhmä esittää niin sanottua ”vihreää elvytystä”, jossa rahoitetut hankkeet edistävät hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamista. Kyse voi olla esimerkiksi erilaista liikennehankkeista.

”Lyhyen aikavälin jälkihoitotoimien osalta tärkeää on, että vihreän elvytyksen toimet valitaan siten, että ne tukevat talouden toimintaa nopeasti. Pidemmällä aikavälillä on tärkeää panostaa riittävästi vihreää siirtymää tukevaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.”

Raportissa viitataan Vesa Vihriälän johtaman taloustieteilijöiden selvitysryhmän suositukseen, että jälkihoitoon sisältyviä elvytystoimia tulisi aloittaa aikaisintaan vuoden 2020 loppupuolella siten, että suurin osa elvytyksestä kohdistuisi vuodelle 2021.

Jälleenrakennusvaihe: Työllisyystoimilla ja sopeutuksella velkaantuminen taittumaan

Koronaviruskriisin jälkihoidon jälkeen on Hetemäen työryhmän mukaan edessä Suomen ”jälleenrakentaminen” kohti hiilineutraalia ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa.

Jälkihoitotoimet ja finanssipoliittinen elvytys lisäävät julkisen sektorin velkaantumista.

”Siksi jälkihoito- ja jälleenrakennusstrategiaa tulee käsitellä kokonaisuutena, jossa lyhyen aikavälin jälkihoitotoimia tuetaan tiekartalla siitä, kuinka julkisen talouden kestävyys kriisin jälkeen palautetaan”, raportissa esitetään.

Työllisyysastetta voi nostaa kaikissa ikäryhmissä, raportissa sanotaan.

”Nuorten osalta työuria voitaisiin pidentää esimerkiksi nopeuttamalla opintoihin pääsyä ja opintoaikoja. Ikääntyneiden työllisyysastetta olisi mahdollista nostaa tukemalla työelämässä pysymistä ja rajoittamalla varhaisen työelämästä poistumisen reittejä.”

Julkisen talouden velkasuhteen vakauttaminen ei kuitenkaan onnistu ryhmän mukaan vain työllisyysastetta nostamalla. Hetemäen ryhmä katsoo Vihriälän ryhmän tavoin, että rakenteellisten uudistusten lisäksi tarvitaan suoria sopeutustoimia eli menosäästöjä tai veronkorotuksia.

”Mitä vähemmän rakenteellisia uudistuksia kyetään toteuttamaan, sitä suuremmaksi kasvaa suorien sopeutustoimien tarve”, raportissa sanotaan.

Suorista sopeutustoimista raportissa mainitaan erikseen vain haitallisten verotukien karsiminen:

”Kun pohditaan veronkorotuksia tai leikkauksia julkisen talouden tasapainottamisen keinoina, on syytä muistaa, että haitallisten verotukien poisto tai uudelleenkohdennus tarjoaisi vuosittain merkittävän lisärahoituksen valtion budjettiin ja ohjaisi samalla päästöjen vähennykseen.”

Koronakriisi|Vihriälän ryhmä: Suomi tulee tarvitsemaan miljardien eurojen ”kipupaketin”, edessä leikkauksia ja veronkorotuksia

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Talous