Maskeja meille - Talous | HS.fi

R-Collectionin kehitysjohtaja Olli Saastamoinen uskoo, että maskien käyttö voi vielä yleistyä ja normalisoitua Suomessa.

Maskeja meille

Kymmenet suomalaiset tekstiiliyritykset valmistavat kankaisia kansanmaskeja, vaikka suositusta niiden käyttöön ei ole annettu.

Julkaistu: 3.6. 2:00, Päivitetty 3.6. 10:56

Suomessa hallitus pohtii tällä viikolla, pitäisikö kansalaisille suositella kasvomaskin tai suu- ja nenäsuojuksen käyttöä koronavirus­tartuntojen ehkäisemiseksi.

Suosituksia on annettu monissa muissa Euroopan maissa, kuten Saksassa, Espanjassa ja Ranskassa. Euroopan komission ohjeen mukaan julkisessa liikenteessä pitäisi käyttää kasvosuojusta. Finnairin matkustajien täytyy jo nyt käyttää suu- ja nenäsuojuksia koko lennon ajan.

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan kasvosuojusten hyödyt tartuntojen ehkäisyssä ovat kuitenkin vähäiset tai olemattomat. Hallituksen asettaman tiedepaneelin näkemys on, että maski voi erityisesti suojata muita ihmisiä suojainta käyttävän, oireettoman ihmisen tartunnalta. Maskeja suosivat maat korostavat, että suoja estää isoimpia pisaroita leviämästä eikä sen käytöstä ole haittaa.

Vaikka Suomessa virallista maskipakkoa ei ole, kymmenet pienet tekstiilialan yritykset ovat Suomessa aloittaneet kansanmaskien tuotannon. Kansanmaskit eivät ole sama asia kuin varsinaiset hengityssuojaimet, joille on tiukat vaatimukset. Tukesin mukaan kansanmaskeja markkinoitaessa ei saa väittää niiden suojaavan käyttäjäänsä virustartunnoilta.

Kajaanilaisen R-Collectionin kehitysjohtaja Olli Saastamoinen:

R-Collection on tuottanut kymmeniä tuhansia maskeja, joita Olli Saastamoinen kutsuu pärskesuojiksi.

”Maskin käytöstä on tullut aiempaa hyväksytympää Helsingissä ja myös Kajaanissa. Suomalaiset eivät silti ole ottaneet maskin käyttöä tosissaan. Ihmiset mieluummin ajattelevat, että elämä voi jatkua normaalisti.

Kajaanissa asutaan hajallaan eikä julkista liikennettä juuri ole, mikä mahdollistaa sen, ettei oikeasti tule lähikontakteja. Silloin ei ole tarvetta maskille. Pitää myös varoa lupailemasta maskien suhteen liikaa. Itse kutsun niitä pärskesuojiksi.

Puhe maskeista alkoi helmikuun lopun jälkeen, kun koronauutisointi kiihtyi. Ajattelin, että ehkä maskit tulevat täälläkin käyttöön, kun niitä on käytetty muualla maailmalla ja erityisesti Aasiassa. Yrityksessämme suhtauduttiin maskiasiaan aluksi varovaisesti ja perustajat eli vanhempani olivat skeptisiä.

Itselläni ajatus pestävistä kangasmaskeista vahvistui. Teimme maskien mallikappaleet ja suunnittelimme kaavat sen mukaan. Purin luokiteltuja ammattisuojia, joista katsoin muodon ja peittävyyden. Suunnittelussa piti ottaa monta asiaa huomioon, esimerkiksi materiaalit, pesunkestävyys, kuminauhat ja toiminnallisuus. Teimme useita prototyyppejä. Tavoitteena oli suunnitella valmistus niin, että pystymme tekemään ja toimittamaan isoja määriä maskeja.

Hain maskeja alihankintaompelimoistamme Virosta ja Latviasta toukokuun viimeisellä viikolla. Virossa niitä on ommeltu useammassa paikassa ja Latviassa yhdessä isommassa ompelimossa. Suomessakin maskeja on tehty muutamassa pienessä ompelimossa, mutta yksittäisellä isolla toimijalla on helpompi ja nopeampi saada isompia eriä.

Olemme toimittaneet osan maskeista, mutta niitä on vielä varastossa reilusti. Ensimmäisen ison satsin tilasi Tokmannin hallituksen puheenjohtaja Seppo Saastamoinen, joka lahjoitti 15 000 maskia Kainuun sotelle. Nyt olemme tuottaneet noin 50 000 maskia. Viimeisin kuljetus oli vajaat 20 000 maskia, ja samalla toimitin ompelimoille meillä leikattua materiaalia.

Uskon, että koronakevät voi muuttaa ihmisten toimintatapoja laajemmin. Ehkä jatkossakaan ei mennä kipeänä töihin yskimään. Toinen vaihtoehto on, että aletaan käyttää maskia ja korostetaan hygieniaa. Ihmiset sopeutuvat tilanteisiin ja löytävät uusia tapoja toimia. Muutos voi olla radikaali.

On ollut mielenkiintoista nähdä, kuinka yritykset toimivat kriisitilanteessa ja tulee uusia tuotteita, joita pitää saada todella nopeasti tuotettua. Maskien ansiosta olemme voineet pitää kaikki töissä Kajaanin tehtaalla.”

Nummelalaisen Globe Hopen toimitusjohtaja Seija Lukkala:

Globe Hopen toimitusjohtaja Seija Lukkala käyttää itsekin maskia julkisessa liikenteessä ja ruokakaupassa. Lukkalan mukaan yritys hakee maskeilleen suojaluokituksia.

”Suhtautumiseni kasvomaskiin on muuttunut paljon, ja olen varmistunut, että sitä kannattaa käyttää. Itse pidän maskia, kun liikun julkisilla paikoilla ja kaupassa. Maskia ei tarvitse monta kertaa käyttää, kun se alkaa jo tuntua osalta itseä, kuten kännykkä tai lompakko. Tulee hätä, jos ei ole maskia mukana. Se tuo turvaa, ja sen käyttöön tottuu nopeasti. Nykyisin ihmettelen, miksi muilla ei ole maskia ruokakaupassa.

Minulla on muutamia maskeja, joista valitsen käyttöön aina fiiliksen mukaan.

Meille tuli Japanista kyselyjä kasvomaskeista jo ennen koronaa, eli asia on ollut mielessä aiemminkin. Aasiassa maskien käyttö on normaalia tavallisessa arjessa. Oli luonnollista alkaa valmistaa niitä heti, kun puhe kasvomaskeista Suomessa alkoi. Kokeilujen ja prototyyppien tekeminen alkoi helmikuussa, ja ensimmäiset maskit valmistettiin maaliskuussa.

Maskejamme on yksivärisiä ja kukkakuosilla. Halusimme ottaa tällaiseen raskaaseen aiheeseen keveän kuosin mukaan, mutta kaikki eivät kukista piittaa.

Janina Alanko (vasemmalla) ja Globe Hopen toimitusjohtaja Seija Lukkala tarkastelevat materiaaleja yrityksen ompelimossa Nummelassa, jossa valmistetaan nyt myös kasvomaskeja.

Suomessa maskeja käytetään hämmästyttävän vähän. Uskon, että maskien käyttö voi yleistyä nyt, kun rajoituksia puretaan. Ihmiset ehkä ymmärtävät, että niitä on tarjolla kivan näköisiä ja hyvin istuvia. Siitä tulee pikkuhiljaa osa pukeutumista.

Alussa meillä oli valmiina varastossa kuitukangasta, joka oli tehty maidon suodatukseen. Kun materiaali oli tehty elintarvikekäyttöön, sen turvallisuudesta voidaan olla vakuuttuneita. Nyt valmistamme maskeja Ahlstrom-Munksjön materiaalista, jota on työstetty niin, että sitä voi pestä tai keittää. VTT selvitti maskiemme suodatustehon laskua pesujen jälkeen ja tulokset ovat hyviä.

Olemme tehneet jo lähes 100 000 maskia. Osa niistä on niin sanottuja kansanmaskeja, joiden materiaalina on myös ylijäämäkankaita. Osassa on mukana teknisiä kuitukankaita, jolloin suodatusteho on parempi. Haemme nyt sertifikaatteja FFP 2 -tasoisiin maskeihin ja kirurgisiin suu-nenä-suojaimiin. Maskimme valmistetaan Suomessa, Virossa ja Liettuassa alihankintana.

Tingimme periaatteistamme, kun aloitimme kasvomaskien valmistamisen uusista materiaaleista. Tavallisesti käytämme tuotteissa kierrätys- ja ylijäämämateriaaleja. Arvoihimme kuuluvat ekologisuuden lisäksi eettisyys, esteettisyys, vaikuttavuus, vastuullisuus ja avoimuus, jotka ovat nyt vahvasti mukana.

Maskien valmistaminen on ollut iso asia liiketoiminnan kannalta. Myynti hyytyi muutoin totaalisesti kivijalassa ja jälleenmyynnissä. Nettikauppa on vetänyt. Lomautimme aluksi työntekijöitä, mutta heitä on voitu kutsua takaisin, mikä on osin maskituotannon ansiota.”

Varkautelaisen Dream Circuksen toimitusjohtaja Petra Ryymin:

Varkautelainen muotitalo Dream Circus valmisti trikoisia kasvomaskeja pääasiassa huhtikuussa, kun kaupunki antoi asukkaille maskisuosituksen. Toimitusjohtaja Petra Ryymin kertoo, että yritys aikoo toteuttaa mallistonsa normaalisti koronakriisistä huolimatta.

”Varkauden kaupunki ilmoitti omasta maskisuosituksestaan huhtikuussa, jolloin myös me aloimme valmistaa kankaisia kasvomaskeja. Kaupunki on aktiivisesti puhunut maskien puolesta. Varkaudessa kaikki terveyskeskuksessa tai sairaalassa kävijät saavat kertakäyttöisen maskin käyttöönsä.

Saimme myös vähän lokaa niskaan sen jälkeen, kun teimme päätöksen ryhtyä valmistamaan maskeja. Emme varmaan olisi lähteneet siihen, ellei kaupungilta olisi tullut pyyntöä. Osa ihmisistä oli sitä mieltä, että tällaiset tuotteet pitäisi tehdä ilmaiseksi.

Toisaalta tuli myös kiitoksia. Kasvomaskit on tunteita herättävä asia.

Kasvomaskeihin liittyvät tiedot ovat ristiriitaisia, emmekä ole lääketuotebisneksessä. Maalaisjärjellä voi miettiä kasvomaskin suojatehoa vertaamalla siihen, että onko siinä eroa, jos on alushousut jalassa vai ei. Onhan se aika eri asia.

Dream Circuksen ompelija Noora Parkkinen ompelee kankaista kasvomaskia Varkaudessa. Yritys sai katettua ompelijoiden palkat kahdelta viikolta kansanmaskituotannon ansiosta.

Teemme tuotteemme mahdollisimman eettisesti ja ekologisesti. Missään nimessä maskeista ei tule meille ykkösjuttua. Alun jälkeen ei enää tullut isoja maskitilauksia, joten päätimme, että keskitymme siihen, mitä osaamme.

Annoin lomautusvaroituksen heti, kun tilanne levisi maaliskuussa käsiin. Kun poikkeuslait otettiin käyttöön, myyntimme stoppasi. Jälleenmyyjät ilmoittivat, etteivät tee tilauksia. Myös verkkokauppa tyrehtyi. Maaliskuussa myynti oli 70 prosenttia normaalia vähemmän, mutta huhtikuussa saimme nettimyyntiä takaisin.

Kaikki suunnitelmat kasvuun ja investointeihin ovat menneet uusiksi koronan takia. Teimme silti periaatepäätöksen, että emme jätä mallistoja tekemättä.

Olemme pystyneet pitämään kaikki töissä. Maskeja valmistamalla saimme pidettyä ompelijat töissä ja maksettua palkat kahdelta viikolta.

Kasvomaskien valmistaminen on tuonut Dream Circukselle myös kritiikkiä. Toimitusjohtaja Petra Ryymin toteaa, että monet yritykset hakevat maskeilleen sertifikaatteja ja luokituksia, mutta Dream Circus aikoo keskittyä ydintoimintaansa.

Koronakevät on tuonut paljon uusia toimintamalleja. Kaikki messut ja tapahtumat on peruttu, mutta olemme osallistuneet virtuaalimessuille. Toukokuussa järjestimme 30 tunnin liven, jolloin teimme 30 tuntia putkeen töitä, ja näytimme sen suorana verkossa.

On ollut mielenkiintoista ja kivaakin nähdä, miten voimme osallistaa asiakkaita tekemiseemme. Myös ekologisesti ajateltuna virtuaalitapaamiset ovat parempia, ettei tarvitse kuljettaa tavaraa sinne tänne.”

Lohjalaisen E. Laihon toimitusjohtaja Liisa Laiho:

E. Laihon toimitusjohtaja Liisa Laiho sanoo, että kangasmaskien valmistamisen aloittaminen oli luonnollista pienelle tekstiiliyritykselle, jonka toimintaa joustaa nopeasti kysynnän mukaan.

”Uskon, että maskit ovat tulleet jäädäkseen. Niitä pitää kuitenkin osata käyttää oikein, vaihtaa ja pestä eikä maskiin saa koskea. Se vaatii uudenlaista kansalaistaitoa.

Maski voi olla viesti ja muuttaa käytöstä. Sen käyttäjä voi olla sairaana tai normaalia herkempi saamaan pöpön. Viruksen kantaja ei välttämättä tiedä olevansa sairas. Maski voi myös viestiä sitä, että pelkää saavansa taudin, vaikka ei kuulukaan riskiryhmään. Jo se riittää syyksi pitää pidempää turvaväliä.

Itse en arjessa käytä maskia. Töissä pesemme paljon käsiä ja istumme kaukana toisistamme avarassa tilassa. Koko henkilökunnalle on tehty omat maskit, mutta niiden käyttöä ei vaadita. Olemme porrastaneet ruokailut, eli ruokatilassa ei ole kuin muutama ihminen kerrallaan. Lohja on pieni paikkakunta, ja täällä ei kuljeta julkisilla töihin.

Työvaatteisiin erikoistunut tekstiiliyritys E.Laiho valmistaa kasvomaskeja teollisuuteen ja julkiselle sektorille. Tiia Vikstedt ompelee kangasmaskeja yrityksen tehtaalla Lohjalla.

Valmistamme kasvomaskeja tällä hetkellä yrityksille, kunnille ja kaupungeille. Meiltä kysyttiin huhtikuussa, voimmeko alkaa valmistaa maskeja. Olemme tehneet tähän mennessä noin 40 000–50 000 maskia, ja teemme koko ajan lisää.

Olemme pieni yritys ja tottuneita siihen, että voimme nopeasti hypätä uusiin tuotteisiin. Valmistamme työvaatteita sellaisista kankaista, jotka sopivat hyvin maskien valmistukseen.

Emme ole vielä voineet vastata kuluttajakysyntään, koska resurssit eivät riitä. Jotkut paikalliset ovat soittaneet ovikelloa, että saako ostaa maskin, ja olemme joutuneet kieltäytymään.

Kangasmaskin valmistus on käsityötä.

Niin moni yritys on alkanut valmistaa erilaisia maskeja, että kuluttajalla on pian valinnanvaikeus. Siinä voi sitten miettiä, kuinka järeää suojausta haluaa ja minkä näköinen maski on itselle sopiva. Osa suosii mukavuutta, toinen suojaavuutta ja kolmas haluaa omaan tyyliin sopivan maskin.”

Suojautuminen|Tukes on saanut kymmeniä ilmoituksia kansanmaskeista – vain virallisia hengityssuojaimia saa markkinoida sillä, että ne suojelevat käyttäjäänsä koronavirukselta

Suojautuminen|Tiedepaneeli eri linjoilla kasvo­maskeista hallituksen tilaaman selvityksen kanssa: ”Asiassa pitäisi toimia varovaisuus­periaatteella”

Koronavirus|Selvitys: Kasvomaskien käytöstä ei ole juuri hyötyä – Hallitus päättää Suomen linjasta ensi viikolla

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luetuimmat - Talous